https://peda.net/id/f2bcc3fc759 2018-01-08T13:25:47+02:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/e5192f283f2 2019-03-05T10:31:32+02:00 <a href="https://peda.net/p/161799/bilsa/nimet%C3%B6n-e519/1#top" title="186C68A1-FE4E-406A-AFE4-A1C63C3890A4.jpeg"><img src="https://peda.net/p/161799/bilsa/nimet%C3%B6n-e519/1:file/photo/c184e87deefe39960b5837f83a671446697ea0b2/186C68A1-FE4E-406A-AFE4-A1C63C3890A4.jpeg" alt="" title="186C68A1-FE4E-406A-AFE4-A1C63C3890A4.jpeg" class="inline" loading="lazy"/></a> 2019-03-05T10:30:12+02:00 https://peda.net/id/afb1f26aa03 2016-11-01T15:52:19+02:00 1. Nimeä kolme suotyyppiä<br/> 2. Mikä on vasketsa? <br/> 3. Mitä kyykäärme syö? 2016-11-01T15:25:41+02:00 https://peda.net/id/5a9f90228b9 2016-11-05T20:37:41+02:00 <b> KYY<br/> </b><br/> <ul> <li>Jos kyy puree on käytävä lääkärissä</li> <li>Kyy syö pieniä nisäkkäitä ja sammakoita</li> <li>Kyy on myrkkykäärme</li> <li>Kyy on vaihtolämpöinen</li> <li>Kyyn tunnistaa helposti sen selän sahanlaitoisesta kuviosta <a href="https://peda.net/p/161799/bilsa/k%C3%A4%C3%A4rmeet/k#top" class="service">kyy_yle_pentti_palmu.jpg</a></li> </ul> <b>RANTAKÄÄRME</b><br/> <br/> <ul> <li>Rantakäärme on vaaraton ihmiselle</li> <li>Hyvä tuntomerkki on niskan sivulla olevat vaaleat laikut</li> <li>Rantakäärme on hyvä uimari</li> <li>Rantakäärme syö pieniä nisäkkäitä, kaloja ja sammakkoja</li> <li>Rantakäärme voi olla veden alla jopa 30 minuuttia <a href="https://peda.net/p/161799/bilsa/k%C3%A4%C3%A4rmeet/r#top" class="service">rantakäärme+ja+aitovirna+022.jpg</a></li> </ul> <br/> <br/> <b>VASKITSA<br/> </b><br/> <ul> <li>Vaskitsa on jalaton lisko</li> <li>Vaskitsa elää varjoisilla ja kosteilla paikoilla ja hän liikkuu iltahämärässä</li> <li>Vaskitsan ravintoon kuuluu etanoita ja kastematoja</li> <li>Linnut ja nisäkkäät saalistavat vaskitsaa <a href="https://peda.net/p/161799/bilsa/k%C3%A4%C3%A4rmeet/2#top" class="service">2016-10-13-12-32-39--169841135.jpg</a></li> </ul> 2016-10-06T10:49:04+03:00 https://peda.net/id/9ce5bd3484c 2016-09-28T14:50:18+03:00 LEHTIPUITA ON ESIMERKIKSI PIHLAJA, TUOMI, VAAHTERA, KOIVU, HARMAALEPPÄ JA HAAPA. HAAVAN KUORI JA PUUAINE OVAT PEHMEÄÄ JA MAISTUVAT HIRVELLE, JÄNIKSELLE JA MAJAVALLE. TIKAT HAKKAVAAT HAAVAN RUNKOON PESÄKOLOJA. PIHLAJA ON MAAMME KORISTEELLISIMPIA PUITA. KESÄLLÄ SIINÄ ON SUURET VALKOISET KUKINNOT. TALVELLA PIHLAJA KOMEILEE PUNAISILLA MARJOILLA. PIHLAJAN MARJAT OVAT TÄRKEÄÄ RAVINTOA MONILLE LINNUILLE, ERITYISESTI TILHILLE JA RASTAILLE. HARMAALEPPÄ ON MAAMME YLEISIMPIÄ MAAMME PUITA. SUOMEN KOIVUT OVAT RAUDASKOIVU TAI HIESKOIVU. SUURI HAAPA TARJOAA SUOJAA JA RAVINTOA TUHANSILLE ELÄIMILLE.<br/> <br/> 2016-09-27T18:11:06+03:00 https://peda.net/id/8ff3a6a0856 2016-09-28T14:51:49+03:00 <ul> <li><b><strong>MÄNTY ON HAVUPUU</strong></b></li> <li><b>YLI PUOLET MAAMME METSÄALASTA ON MÄNTYMETSIÄ</b></li> <li><b>MÄNTY KYKENEE KASVAMAAN KUIVASSA JA VÄHÄN SISÄLTÄVÄSSÄ MAASSA</b></li> <li><b>MÄNNYLLÄ ON VANKKA PÄÄJUURI JOKA TUNKEUTUU SYVÄLLE MAAN ALLE, SITEN MÄNTY SAA VETTÄ JA RAVINTOA</b></li> <li><strong>MÄNTY TARVITSEE VALOISAN KASVUPAIKAN VAIKKA SE EI OLE VAATIMATON KASVUPAIKKAANSA</strong></li> <li><strong>MÄNTY KASVAA KLLIOILLA JA SOILLA</strong></li> <li><strong>VANHIMMAT MÄNNYT OVAT NOIN 800 VUOTIAITA <a href="https://peda.net/p/161799/bilsa/mjkk5/13#top" class="service">1475063482429-1098143686.jpg</a></strong></li> </ul> <p> </p> <p> </p> <ul> <li><b>NELJÄSOSA MAAMME METSISTÄ ON KUUSIMETSÄÄ</b></li> <li><b>ALIMMAISET OKSAT YLETTYVÄT MAAHAAN ASTI, NE TARJOAVAT RETKEILIÄLLEMAINION SUOJAPAIKAN</b></li> <li><b>KUUSET VOIVAT KASVAA HYVIN LÄHELLÄ TOISIAAN</b></li> <li><b>KUUSI MENESTYY PARHAITEN KOSTEASSA JA RUNSAASTI RAVINTEITA SISÄLTÄVÄSSÄ MAASSA</b></li> <li><b>VANHIMAT KUUSET OVAT NOIN 500 VUOTIAITA</b></li> <li><b>KUUSELLA EI OLE SAMANLAISTA JUURTA KUIN MÄNNYLLÄ<a href="https://peda.net/p/161799/bilsa/mjkk5/12#top" class="service">1475063434037351915430.jpg</a></b></li> </ul> <br/> <p> </p> 2016-09-28T13:08:54+03:00 https://peda.net/id/9d38d55a859 2016-09-28T19:57:25+03:00 PUUN RAKENTEESEEN KUULUUU KOLME OSAA JUURI, LEHDET/ HAVUT JA RUNKO. <br/> <br/> <b>JUURTEN TEHTÄVÄ:<br/> </b> <ul> <li>OTTAA MAASTA VETTÄ JA RAVINTOA</li> <li>PITÄÄ PUU PYSTYSSÄ</li> </ul> <b><br/> <br/> </b><b>RUNGON TEHTÄVÄ:<br/> <br/> </b> <ul> <li>VESI, RAVINTEET JA SOKERI KULKEVAT</li> </ul> <br/> <br/> <b>LEHTIEN/ HAVUJEN TEHTÄVÄ:<br/> </b><br/> <ul> <li>TUOTTAA SOKERIA</li> </ul> 2016-09-28T19:50:08+03:00 https://peda.net/id/9ffc172a75a 2016-09-28T18:32:10+03:00 <b>MYRKYLLISIÄ</b> SIENIÄ ON PUNAKÄRPÄSSIENI JA PULKKOSIENI MUTTA SUIPPUMYRKKYSEITIKKI JA VALKOKÄRPÄSSIENI OVAT TAPPAVAN MYRKYLLISIÄ.<br/> <a href="https://peda.net/p/161799/bilsa/puun-rakenne/10#top" class="service">1474991766420413495207.jpg</a><br/> KESKIKESÄLLÄ METSIIN ILMESTYY VÄRIKKÄITÄ SIENIÄ. LÄMPIMÄLLÄ JA KOSTEILLA SÄILLÄ SIENET NOUSEVAT MUUTAMASSA PÄIVÄSSÄ. PARHAIMPIA SIENIMAITA OVAT VARJOISAT, HAVU JA LEHTIPUIDEN KASVAVAT SEKAMETSÄT. HIRVI, PORO, JÄNIS, ETANA JA KOTELOT SYÖVÄT MIELUITEN SIENIÄ JA ORAVA KERÄÄ NIITÄ TALVIVARASTOON.<br/> <br/> <br/> <b>SIENEN RAKENNE<br/> </b>SIENELLÄ ON PERJAATTESSA KAKSI OSAA LAKKI JA JALKA. JOS OTAT MAATA POIS NIIN NÄET VAALEAN SIENIRIHMASTON. SE ON SIENEN MAANALAINEN JONKA AVULLA SE OTTAA MAASTA VETTÄ JA RAVINTOA. TALVELLA SIENI KUOLEE MUTTA SIENIRIHMASTO JÄÄ MAAN ALLE.<br/> <br/> <br/> 2016-09-08T13:04:26+03:00 https://peda.net/id/28feedf09c1 2016-10-27T11:20:37+03:00 Suomi tunnetaan tuhansien järvien ja suurten metsien maana. Suot ovat karuja, kylmiä ja märkiä elinpaikkoja. Suomessa on kolme eri suotyyppiä <b>neva, räme</b> ja <b>korpi. </b>Soissa elää monia sopeutuneita eläinlajeja ja kasveja.<br/> <br/> Nevalla ei ole kosteutensa takia puita.<br/> <a href="https://peda.net/p/161799/bilsa/suo2/n3#top" class="service">normal_IMG_9531_f.jpg</a><br/> <br/> Rämeet ja korvet ovat puuta kasvavia soita.<br/> <a href="https://peda.net/p/161799/bilsa/suo2/normal_252-278-jpg2#top" class="service">normal_252-278.jpg</a><br/> <br/> Noin puolet soista on rämejä.<br/> <a href="https://peda.net/p/161799/bilsa/suo2/n2#top" class="service">normal_Korpi8395.jpg</a><!-- removed: br --> 2016-10-27T10:58:34+03:00 https://peda.net/id/1e443e54759 2016-09-08T12:28:58+03:00 Ottaa kuvia sienistä, puista ja lehdistä.<br/> <br/> 2016-09-08T11:27:45+03:00 https://peda.net/id/a7feb6da759 2016-09-08T11:17:17+03:00 Oppia tunnistamaan sieniä mitä saa syödä ja mitä ei myös haluaisin oppia tunnistamaan kasveja ja puita. 2016-09-08T11:17:17+03:00 https://peda.net/id/25366dac859 2016-09-28T19:30:57+03:00 KASVIEN LEHDISSÄ ON MIKROSKOOPILLA NÄHTÄVIÄ VIHERHIUKKASIA SIKSI KASVIEN LEHDET OVAT VIHREITÄ. KASVIEN JUURILLA OTETTU VESI PÄÄTTYY LOPULTA VIHERHIUKKASIIN. ILMASTA VIRTAA HIILIDIOKSIDIA VIHERHIUKKASIIN. VIHERHIUKKASIIN HIILIDIOKSIDIA JA VESI YHDISTYY AURINGON VALON AVULLA. AURINGON VALOSTA SYNTYY MYÖS SOKERIN JA SILLOIN TAPAHTUU YHTEYTTÄMINEN. KUN YHTEYTTÄMINEN ON TAPAHTUNUT SIITÄ VAPAUTUU HAPPEA. YHTEYTTÄMISESSÄ SYNTYNYT SOKERIN ON VIHREIDEN KASVIEN RAVINTOA. TALVELLA ON NIIN KYLMÄ ETTEIVÄT KASVIT PYSTY OTTAMAAN VETTÄ MAASTA KOSKA MAA ON JÄÄSSÄ. KASVIEN LEPOAIKAA ON SIIS TALVI. 2016-09-28T18:28:02+03:00