https://peda.net/id/f297b4448 2014-12-10T15:32:12+02:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/c5a371f4c 2015-03-05T13:42:58+02:00 <p><strong>Alkuaineiden jaksollisen järjestelmä</strong>n kehitti Dimitri Mendelejev</p> <p>Alkuaineet on numeroitu ja järjestetty peräkkäin protonien lukumäärän perusteella. Alkuaineet, joilla on samankal-taisia kemiallisia ominaisuuksia, sijaitsevat allekkain samalla pystyrivillä.</p> <p>Pystyrivejä sanotaan RYHMIKSI. Saman ryhmän alkuaineilla on yhtä monta ULKOELEKTRONIA eli valenssielektronia ja samankaltaiset kemialliset ominaisuudet.</p> <p>Vaakarivejä sanotaan JAKSOIKSI. Saman jakson alkuaineilla on yhtä monta ELEKTRONIKUORTA.</p> <p>Bohrin atomimallin mukaan voidaan ajatella elektronien kiertävän ydintä elektronikuorilla, jotka täyttyvät sisältä päin. Sisimmästä kuoresta lukien ne nimetään K, L, M, … tai numeroidaan. Kuorille mahtuvien elektronien määrä saadaan kaavasta 2n², jossa n on kuoren järjestysnumero sisältä lukien.</p> <p>Alkuaineen ominaisuudet ja reaktiivisuus riippuvat uloimman kuoren elektronien lukumäärästä.</p> 2015-03-05T13:42:58+02:00 https://peda.net/id/6de9324cc 2015-03-05T15:20:44+02:00 <table> <tbody> <tr> <td> <p>RYHMÄ</p> </td> <td> <p>NIMITYS</p> </td> <td> <p>Ulkoel. määrä</p> </td> <td> <h1>Reaktiivisuus, esiintyminen luonnossa</h1> </td> </tr> <tr> <td> <p>I 1.</p> <p> </p> </td> <td> <p>Alkalimetallit</p> </td> <td> <p>1</p> </td> <td> <p>reaktiivisia, ei puhtaina luonnossa, veden kanssa emäksinen liuos (Li, Na, K)</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>II 2.</p> <p> </p> </td> <td> <p>Maa-alkalimetallit</p> </td> <td> <p>2</p> </td> <td> <p>melko reaktiivisia, ei puhtaina luonnossa, veden kanssa emäksinen liuos (Be, Mg, Ca)</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>III 13.</p> <p> </p> </td> <td> <p>Booriryhmä</p> </td> <td> <p>3</p> </td> <td> <p>muodostavat usein molekyyliyhdisteitä</p> <p>koval. sidoksin (B, Al, Ga)</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>IV 14.</p> <p> </p> </td> <td> <p>Hiiliryhmä</p> </td> <td> <p>4</p> </td> <td> <p>muodostavat usein molekyyliyhdisteitä</p> <p>koval. sidoksin (C, Si, Ge)</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>V 15.</p> <p> </p> </td> <td> <p>Typpiryhmä</p> </td> <td> <p>5</p> </td> <td> <p>muodostavat usein molekyyliyhdisteitä</p> <p>koval. sidoksin (N, P, As)</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>VI 16.</p> <p> </p> </td> <td> <p>Happiryhmä</p> </td> <td> <p>6</p> </td> <td> <p>melko reaktiivisia, yleensä yhdisteinä, O ja S malminmuodostajia (kalkogeenejä)</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>VII 17.</p> <p> </p> </td> <td> <p>Halogeenit</p> </td> <td> <p>7</p> </td> <td> <p>reagoivat kiivaasti, luonnossa suoloina, myrkyllisiä ja hapettavia (F, Cl, Br, I)</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>VIII 18.</p> <p> </p> </td> <td> <p>Jalokaasut</p> </td> <td> <p>8</p> </td> <td> <p>heikosti reagoivia kaasuja, esiintyvät atomeina, OKTETTI pysyvä tila</p> </td> </tr> <tr> <td> <p>Siirtymäalkuaineet</p> <p>3.-12.</p> <p> </p> </td> <td> <p>Siirtymämetallit</p> <p>Sivuryhmät</p> <p>lantanoidit, aktinoidit</p> </td> <td> <p>yleensä</p> <p>1 tai 2</p> </td> <td> <p>kaikilla metallien ominaisuuksia</p> <p>(Cu, Fe, Zn, Cr, Ag, Au, …)</p> </td> </tr> </tbody> </table> <p> </p> <p> </p> 2015-03-05T15:20:44+02:00