5. Muuttuva luonto

Luvun sisällys

2018-01-02T06:11:49+02:00

5.1 Suomalaisen kulttuuriperinnön juuret ovat luonnossa
5.2 Suomen luonto muuttuu

5.3 Metsäluonto on muuttunut jääkauden jälkeen
5.4 Ihminen muokkaa metsiä
5.5 Metsän kehitys
5.6 Metsät tulevaisuudessa

5.7 Suomen luonnonsuojelualueet
5.8 Melo ja kalasta kuin muinaiset suomalaiset
5.9 Suomi – suomaa vai entinen suomaa
5.10 Maisema muuttuu vaivihkaa – kulttuuriperintö on osa identiteettiämme
5.11 Linkkejä luontoretkiin

5.1 Suomalaisen kulttuuriperinnön juuret ovat luonnossa

2017-12-06T13:56:33+02:00

Maailmalla ihmetellään suomalaisten luonnonläheisyyttä. Meillä eivät autot huku lumeen tai lentoliikenne pysähdy pyryyn.

Me kalastamme, emme pelkää metsässä, tuomme tuoksuvan kuusen jouluksi sisään, kouluja ei suljeta pakkasella, me saunomme, uimme avannossa, pikkulapsilla on kurahousut jne.

Meillä on voimassa maailmassa harvinaiset jokamiehenoikeudet, jotka antavat jokaiselle oikeuden kulkea ja käyttää metsiä, vesiä ja soita. Toisaalta ne myös velvoittavat käyttämään luontoa vastuullisesti.

Mitä meidän kulttuuristamme on arvokasta säilyttää?
Mitä haluamme vaalia tuleville sukupolville?
Millaista luontoa haluamme säilyttää, miten voimme hyödyntää metsiämme, järviämme ja soitamme tulevaisuudessa?
Millaisessa maisemassa on hyvä ja terveellistä asua ja elää?

5.2 Suomen luonto muuttuu

2017-01-24T07:22:42+02:00

Kun esi-isämme saapuivat Suomeen, luonto oli erilainen kuin nyt. Niin eloton kuin elollinenkin luonto on muuttunut muutaman tuhannen vuoden aikana suuresti.

Kun Suomen maaperä vapautui mannerjään alta, kasvillisuus alkoi vallata maata.

Suurimpana syynä muutoksiin on ollut jääkauden väistyminen ja ilmaston lämpeneminen.

Lisäksi ihminen on muokannut ympäristöä paljon. Etelä-Suomen saviseutujen metsät on raivattu pelloiksi, asutus on levinnyt niin aukeille kuin metsäisillekin seuduille. Teitä pitkin pääsee lähes kaikkialle.

Tampere. Huomaa kuinka metsät on hakattu asutuksen ja teiden tieltä.

5.3 Metsäluonto on muuttunut jääkauden jälkeen

2017-01-24T07:23:23+02:00

Kun mannerjäätikkö suli, lähes koko maa oli veden peitossa Itä- ja Pohjois-Suomea lukuun ottamatta.

Kun maata vapautui jäästä, kasvillisuutta levittäytyi idästä paljastuneille kallioisille moreenimaille. Sammalet ja jäkälät valtasivat maan ensin. Sen jälkeen heinät, sarat, ruohot ja kanervat muokkasivat maaperää puille sopivaksi.

Suomen nykyiset metsät, taigan havumetsät, ovat kehittyneet vasta jääkauden jälkeen. Koivu levittäytyi Suomeen n. 11 500 vuotta sitten. Tuhat vuotta myöhemmin levisi mänty. Kuusi saapui maahamme viimeisenä n. 5 000 vuotta sitten.

Ilmasto on vaihdellut jääkauden jälkeenkin. Lämpimintä aikaa oli kampakeraaminen aika (noin 4 000 eKr.), jolloin maassamme kasvoi jaloja lehtipuita ja elinolosuhteet olivat suunnilleen samanlaiset kuin Keski-Euroopassa nykyisin. Ilmasto kuitenkin viileni äkillisesti parituhatta vuotta sitten. Ilmasto on alkanut lämmetä uudelleen viimeisten 50 vuoden aikana.

Kasvien perässä levittäytyivät eläimet ja kalan ja riistaeläinten vuoksi lopulta ihmiset. Muinaisten kasvien siitepölyt ovat säilyneet suoturpeessa. Turvekerrosten syvyys puolestaan kertoo milloin nämä kasvilajit hallitsivat luonnossamme.

Kuusi saapui Suomeen vasta muutamia tuhansia vuosia sitten. Kuva Lapista, jossa kasvaa lyhytoksaisia kynttiläkuusia.

Luonnonmuutokset jääkauden jälkeen

5.4 Ihminen muokkaa metsiä

2017-01-24T07:24:38+02:00

"Metsätön Suomi on kuin karvaton karhu", sanoi kirjailija Sakari Topelius yli sata vuotta sitten. Suomalaisista oli muutamassa tuhannessa vuodessa kehittynyt metsää tehokkaasti käyttävää väkeä.

Alettiin pelätä, että ihmiset hävittävät metsät ja maan tärkein elinkeino kärsii. Säädettiin metsälaki. Laki määrää, että kaadetun metsän tilalle on kasvatettava uusi metsä tilalle.

Metsähakkuun jälkeen metsä uudistetaan istuttamalla uudet puun taimet.

Talousmetsän kierto alkaa metsänhakkuista. Sitä seuraavat taimien istutus ja hoito, harvennushakkuut ja lopulta päätehakkuu. Talousmetsät kasvavat harvemmin 80 vuotta pitempään, ennen kuin pääosa puustosta kaadetaan ja myydään.

Talvista talousmetsää Kuopiossa.

Luonnontilaisen metsän elinkaari

Metsällä on oma kiertokulku samaan tapaan kuin ihmisellä on elinkaari lapsuudesta vanhuuteen.
Metsä kehittyy vaiheittain nuoresta miltei puuttomasta metsästä vanhaksi metsäksi. Luonnontilaisen metsän kehitys alkaa yleensä metsäpalosta.

Jos metsä saa kehittyä rauhassa, siitä tulee lopulta aarniometsä. Aarniometsäksi kutsutaan vanhaa metsää, jota ihminen ei ole 200 vuoteen hyödyntänyt. Kansallispuistojen verkostolla pyritään suojelemaan ja säilyttämään Suomelle tyypillisiä metsiä ja metsämaisemia ja metsien kasvi-, sieni- ja eläinlajeja. Suomen uhanalaisista lajeista yli 35 % on metsien lajeja.

Luonnonmukaista metsää, jossa puro on soistunut.

Yle: metsän kehittyminen

5.5 Metsän kehitys

2018-03-18T09:12:13+02:00

: Sukkessio alkoi vielä pari sataa vuotta sitten useimmin metsäpalosta.
: Sukkesio voi alkaa alusta metsänhakkuusta.
: Sukkesion alkuvaiheessa pioneerilajit vallitsevat, maitohorsma on sukkession alkuvaiheen tyypillinen laji.
: Pensaikkovaiheen jälkeen lehtipuut valtaavat metsän.
: Lopulta havupuut, mänty ja kuusi, valtaavat metsät.
: Puita kaadetaan, kun ne ovat kasvaneet yli 50 vuotta.
: Kliimaksivaiheen metsässsä on paljon kuusia ja lahoavaa puuainesta. Valoa pääsee alas vain hieman ja aluskasvillisuus on vähäistä.

5.6 Metsät tulevaisuudessa

2017-01-24T07:20:39+02:00

Suomen metsien määrää voi mitata pinta-alana tai puuvarantona. Puuvaranto tarkoittaa puun määrää Suomen metsissä. Kun metsät ovat vanhoja ja puut isoja, puuvaranto on suuri. Suomessa metsiä on paljon, vaikka pinta-alaa vähentää nykyään teiden ja kaupunkien rakentaminen. Puuvarantoon vaikuttavat lisäksi metsän hoitotavat ja metsien hakkuumäärät. Suomessa pyritään varmistamaan riittävä puun määrä teollisuudelle.

Puut ovat tulevaisuudessakin tärkeitä raaka-aineen lähteitä, vaikka paperin käyttö väheneekin paperisten painotuotteiden korvautuessa osittain sähköisillä julkaisuilla.

Rakennusmateriaalina puu on tärkeää. Biopolttoaineena puun merkitys kasvaa. Puulle etsitään monia muitakin käyttötapoja.

Ilmastonmuutos vaikuttaa metsien kasvi- ja eläinlajeihin ja siten metsien muuttumiseen. Metsät ja niiden kasvillisuus, erityisesti puut ovat merkittävä hiilinielu. Siksi on tärkeää huolehtia maailman metsistä.

Paperiteollisuus on Suomelle tärkeä teollisuuden ala.

5.7 Suomen luonnonsuojelualueet

2017-12-06T13:58:41+02:00

Luontoa voidaan suojella luonnonsuojelualueiden avulla. Euroopan unionissa tätä toteutetaan Natura 2000 -verkoston avulla. Natura 2000 -ohjelmassa on määritelty, mitä luontotyyppejä koko EU:n alueella on, ja mitkä niistä vaativat suojelua.

EU-valtioissa on huolehdittava, että sen alueella olevat luontotyypit säilyvät. Tämän lähtökohdan perusteella on laadittu suojelualueiden verkosto.

Natura 2000-verkostoon sisällytetyistä alueista 97 % oli Suomessa jo ennestään sisällytetty kansallisiin suojeluohjelmiin, joten itse verkoston luominen muutti maamme suojelualueita varsin vähän.

Suomen kansallisista suojelualueista tärkeimpiä ovat kansallis- ja luonnonpuistot, jotka muodostavat suojelualueittemme rungon.

Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, jotka ovat samalla nähtävyyksiä. Niiden ensisijaisena tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuus.

Kansallispuistot ovat tyypillistä suomalaista luontoa ja ne palvelevat luonnonsuojelun ehdoilla myös virkistystä. Kansallispuistoissa on lupa retkeillä, marjastaa ja sienestää.

Ympäristö pyritään säilyttämään mahdollisimman luonnonmukaisena, mutta samalla puisto palvelee myös ihmisiä. Niihin kuuluu yleensä opastuspalveluita ja retkeilyreittejä nuotiopaikkoineen. Monissa on luontokeskus, joissa puistoa ja sen luontoa esitellään.

Luonnonpuistot ovat luontoa ja tutkimusta varten. Niissä liikkuminenkin on luvanvaraista. Joissakin luonnonpuistoissa on merkittyjä reittejä, joilla saa kulkea ilman erillistä lupaa.

Suojelualueet

Kommentoi: Mikä on lempisuojelualueesi ja miksi?

5.8 Melo ja kalasta kuin muinaiset suomalaiset

2017-12-06T13:59:08+02:00

Reittivedet olivat Suomen ensimmäiset valtaväylät

Suomen järvet muodostavat mutkikkaita reittivesistöjä, joissa vuorottelee jokia, salmia ja järviä.

Suomen varhaisin hylkeen pyyntiin, kalastukseen ja sittemmin peuran pyyntiin perehtynyt väki seurasi jään vetäytymistä ja asettui vesireittien varsille, hyvien kulkuyhteyksien ja kalavesien äärelle.

Jääkauden jälkeen lähes koko Suomi oli meren alla. Vain Itä- ja Pohjois-Suomessa oli alueita, jotka eivät olleet veden alla.

Saimaa.

Vesistöjen käyttö on muuttunut ja se muuttaa vesistöjä

Kun tukin uitto (tukkeja uitettiin ennen vesistöjä pitkin sahoihin ja tehtaisiin) ja puunjalostusteollisuus ovat vähentyneet, reittivesistöt ovat yhä enemmän turismin ja virkistyksen ympäristöjä.

Aiemmat puunjalostusteollisuuden aiheuttamat vedenlaadun ongelmat ovat suurelta osin enää historiaa. Toisaalta maatalouden aiheuttamaa vesien rehevöitymistä ei ole vielä saatu kaikkialla vähenemään toivotusti. Kaivosteollisuuden lisääntyminen on pilannut monia jokia ja vesialueita, Ikävimpänä esimerkkinä Talvivaaran kaivos, jonka jäljiltä on pilaantunut useita järviä.

Vesivoimaloiden tarvitsemien patoaltaat ja toisaalta vesivoiman tarvitseman järvien veden korkeuden säännöstely tuhoavat rannan ekosysteemit ja muokkaavat maisemaa.

Koko pääkaupunkiseudun yli miljoona asukasta saa juomavetensä Päijänteestä. Silti vedenotto on vain noin yhden prosentin koko Päijänteen vesimäärästä. Tämä kuvaa hyvin sitä, että Suomessa riittää puhdasta vettä niin juomavedeksi kuin teollisuudenkin tarpeisiin.

Tutki tarkemmin Suomen vesistöjä

5.9 Suomi - suomaa vai entinen suomaa

2018-03-07T05:54:34+02:00

Suomen suoalueiden maisemat ovat muuttuneet paljon. Jääkauden jälkeen viileässä ilmastossa ja märässä maastossa soita kehittyi runsaasti. Niinpä kolmasosa maamme pinta-alasta on ollut soiden peitossa.

Reheviä soita on raivattu pelloiksi, mutta valtaosa soista on ojitettu metsänkasvatusta varten. Useita suuria soita on muutettu turpeennostoalueiksi. Turvetta käytetään sekä kasvuturpeena että energianlähteenä. Seinäjoki, Jyväskylä, Kuopio ja Oulu käyttävät turvetta energianlähteinään.

Suuret Lapissa olevat Lokan ja Porttipahdan patoaltaat on rakennettu, jotta voidaan tasata vesivoimaloiden vedensaantia. Varastoitunutta vettä voidaan laskea voimalan läpi kun sähkön tarve on suurta. Patoaltaiden alle jäi tuhansia hehtaareja suota.

Soita on monenlaisia ja niiden eliölajisto on hyvin omintakeinen ja rikas. Suolajisto on merkittävä osa luonnon monimuotoisuutta.

Soita tarvitaan! Soiden tuottamia palveluja kutsutaan ekosysteemipalveluiksi.

Suon ekosysteemipalveluita
Palvelu	Merkitys
Tulvien säätely	Kosteikoiden kuivaaminen on lisännyt tulvia. Tästä syystä soiden kuivaamista pitää välttää.
Hiilen sitominen	Soiden kuivaaminen ja turpeen poltto lisää kasvihuoneilmiötä.
Metsästys	Monet suon linnut ja nisäkkäät ovat riistalajeja.
Virkistyskäyttö	Suot ovat monen lempipaikkoja niiden hiljaisuuden takia.
Marjastus	Suon karpalot ja hillat ovat arvokkaita marjoja.
Luonnon monimuotoisuus	Soilla elää oma kasvi- ja eläinlajisto. Monet uhanalaiset lajit elävät suolla tai niitä ympäröivissä metsissä.

Karhu kävelee luonnontilaisella suolla.

5.10 Maisema muuttuu vaivihkaa – kulttuuriperintö on osa identiteettiämme

2017-01-24T07:21:43+02:00

Maisemat muuttuvat yleensä niin hitaasti ja vähitellen, että vasta jälkeenpäin tajuaa kaiken muuttuneen. Mieti itsellesi tärkeää maisemaa, paikkaa tai rakennusta lapsuudestasi? Muistatko paljon yksityiskohtia? Onko sinulla siitä ehkä valokuvia? Milloin näit tuon maiseman, paikan tai rakennuksen viimeksi? Haluaisitko säilyttää siitä jotain erityisesti?

Tälläisia kysymyksiä pohtivat maiseman ja kulttuurin muutoksen tutkijat. He käyttävät apunaan vanhoja valokuvia, ihmisten kertomuksia, esineitä ja arkistoja. Ympäröivän maiseman muuttumista ei voi estää, mutta voimme yhdessä käydä keskustelua siitä millaista ympäristöä haluamme kehittää ja vaalia. Maisemat, paikat ja rakennukset ovat osa kulttuuriperintöämme.

Kulttuuriperintöä on kaikkialla ympärillämme. Se voi olla museon esine, ihmisten elämästä kertova pihapiiri, rakennus, tie, vanha auto tai kylämaisema. Se voi myös olla sukupolvelta toiselle siirtyvä puhuttu perinne. Esimerkiksi sananlaskut ovat lähes kaikkien yhteisöjen kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintö kertoo ihmisten elämästä eri aikoina ja antaa mahdollisuuden oppia tuntemaan sekä omaa että muiden yhteisöjen kulttuureja. Kulttuuriperintömme on jatkuvassa muutoksessa ja niinpä huomisen kulttuuriperintö on meidän nykyisyyttämme.

Olavinlinna on Savonlinnan kaupungissa.

Maalaismaisemat ovat muuttuneet paljon viime vuosikymmeninä, koska maatalous ja karjanhoito ovat koneellistuneet ja tehostuneet. Maatiloja on entistä vähemmän, mutta ne ovat suurtiloja, joilla tuotetaan usein vain yhtä tai muutamaa tuotetta. Ahoja, niittyjä, kaskia, myllyjä, nuottarantoja ja verkkovajoja et ole ehkä koskaan nähnyt. Mutta näihin sanoihin saatat törmätä esimerkiksi kavereidesi sukunimissä. Säilyneitä maalaismaisemia kutsutaan perinnemaisemiksi tai perinnebiotoopeiksi. Niitä yritetään suojella ja toisaalta niitä yritetään ylläpitää ja jopa tuottaa kansallispuistoissa. Näin ihmiset voivat ymmärtää omia juuriaan.

Perinnebiotoppit

Monien teollisuuspaikkakuntien maisemat ovat myös muuttuneet. Ennen maisemaa hallinneet suuret tehtaat savua tupruttavine piippuineen ja tehtaanpilleineen elävät vain vanhojen ihmisten tarinoissa. Tekstiiliteollisuus ja paperiteollisuus ovat vähentyneet Suomessa voimakkaasti. Teollisuusrakennukset ovatkin monessa kaupungissa saaneet uuden elämän museoina, taidenäyttelytiloina tai monitoimitaloina tms.

Arvokasta kulttuuriperintöä on myös pikkukaupunkien puutalokorttelit, eri ikäiset omaa aikakauttaan ilmentävät kaupunginosat, vanha elokuvateatteri tai puistot ja puutarhat.

Äänestäkää kommentoimalla luokan kesken oman asuinympäristönne tärkeä kulttuuriperintökohde, joka teidän mielestänne kuvaa aluettanne hyvin ja olisi tärkeä säilyttää jälkipolvillekin.

5.11 Linkkejä luontoretkiin

2017-02-13T04:32:06+02:00

Jokamiehenoikeudet 3 min video
Virtuaalimetsä (Helsingin yliopiston laaja verkko-oppimateriaali koululaisille metsistä)
Lähde retkelle metsään (Suomen metsäyhdistyksen oppimateriaali)
Metsät ovat Suomelle ja suomalaisille tärkeitä (Metla metsäntutkimuslaitoksen video)
Etsi tietoja järvistä (järviwiki)
Retkeile muuttuvissa maalaismaisemissa (Muuttuva maalaismaisema sivusto tehtävineen)
Arktiset aromit (Paljon tietoja luonnonantimien käytöstä ja luonnosta mm. jokamiehenoikeudet)

Navigointi

2016-12-28T16:10:39+02:00

Sisällys Termit Tehtävät Tiivistelmä Luvun alkuun