Brasilia - Amazonian sademetsät ja Amazonjoki

Galleria - Brasilia

2025-08-08T17:56:59+03:00

: Brasilian lippu
: Brasilian piirroskartta. Etsi Rio de Janeiro, pääkaupunki Brasilia, Parana-joki, sademetsä
: Brasilian rannikkoa
: Brasilian rannikkoa yöaikaan
: Jalkapallo on Brasilian suosituin urheilulaji.
: Nyemar on uusi jalkapallotähti.
: Rio de Janeiro
: Rio de Janeiro
: Rio de Janeiron hiekkaranta
: Sao Paulo on miljoonakaupunki
: Brasilia on pääkaupunki sisämaassa. Se on kuuluisa erikoisista rakennuksistaan.

Brasilia

2013-10-11T05:21:42+03:00

Brasilia on Etelä-Amerikan suurin valtio ja maailman suurimpien valtioiden joukossa niin pinta-alaltaan kuin väkiluvultaankin.

Brasilia sijaitsee pääosin kuumalla vyöhykkeellä, mutta etelässä on myös lämpimän vyöhykkeen alue. Maantieteellisesti Brasilia voidaankin jakaa moneen erilaiseen alueeseen.

Pohjoisessa sijaitsevat Amazonian sademetsä ja Amazonjoki satoine sivujokineen ovat merkittäviä alueita, joista on omat kappaleensa. Aivan Venezuelan rajalla on Brasilian korkein kohta, Pico da Neblina, noin 3 000 metrin korkeudessa.

Brasilian ylänkö sijaitsee maan keski- ja eteläosissa. Ylänköalue on muodostunut kovasta kivestä ja maaperä on köyhää. Tällä alueella on useita hienoja vesiputouksia, kuten Iguassun ja Caracolin vesiputoukset.

Brasilian suurimmat kaupungit São Paulo ja Rio de Janeiro sijaitsevat noin 350 kilometrin päässä toisistaan ylänköalueen läheisyydessä. Rio de Janeiro sijaitsee Atlantin rannikolla ja São Paulo noin 50 kilometrin päässä rannikolta, noin 800 metrin korkeudessa. Kumpikaan näistä kaupungeista ei kuitenkaan ole Brasilian pääkaupunki, vaan pääkaupunki on ollut Brasília vuodesta 1960, jolloin Rio de Janeiro menetti asemansa pääkaupunkina. Uusi pääkaupunki päätettiin rakentaa helpottamaan tiheästi asutun rannikon väestöä, mutta edelleen se jää sekä São Paulon että Rio de Janeiron varjoon.

Maan lounaisosissa on maailman suurin kosteikko, Pantanalin kosteikko, jossa elää hyvin monipuolinen eläimistö.

Brasilian koillisosan sisämaa on edelleen kehittymätöntä ja köyhää aluetta, eikä tällä kuivalla alueella pysty enää saamaan toimeentuloa maataloudesta, joten seudun asukkaat ovat siirtyneet rannikon suurkaupunkeihin. Koillista osaa on viime aikoina yritetty rikastaa uusilla teollisuusyrityksillä.

Talous

Atlantin rannikkoalueella on paljon teollisuutta ja maataloutta. Brasilia on maailman suurin kahvintuottaja ja karjatalousmaanakin se on maailman suurimpia. Brasilialaista lihaa riittää vientiin jopa Suomeen asti. Lihojen ja kahvin lisäksi Brasilian maatalous tuottaa suuret määrät soijaa, jota jalostetaan moneksi tuotteeksi. Yleisiä viljelykasveja ovat myös maissi, puuvilla, tupakka ja sitrushedelmät.

Tilastoa Brasilian viennistä ja tuonnista

Brasilian teollisuus valmistaa muun muassa autoja ja koneita. Brasilian öljyn tuotanto on myös kasvanut vuosikymmenten aikana yli 20-kertaiseksi verrattuna 50 vuoden takaiseen. Maa tuottaa lukuisia mineraaleja koko maailman suurimpien tuottajien joukossa.

Luonnonoloiltaan Brasilia on rauhallista. Siellä ei juurikaan ole maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia tai hirmumyrskyjä. Maanjäristykset keskittyvät rajan tuntumaan maan kaikkein läntisimpään osaan.

Brasilian maanjäristykset

Kulttuuri

Brasiliassa puhutaan poikkeuksellisesti portugalia maan virallisena kielenä, kun muun Latinalaisen Amerikan pääkieli on espanja. Brasiliassa puhuttava kieli on ikään kuin yksi portugalin murteista. Pääsääntöisesti siis näitä kahta kieltä puhuvat ihmiset ymmärtävät toisiaan. Lisäksi maassa puhutaan lähes 200 intiaanikieltä.

Brasiliassa on suuria taloudellisia eroja ihmisten välillä. Osa perheistä on hyvin rikkaita, mutta monet perheet elävät slummien köyhyydessä. Kulttuurisesti Brasilia on monipuolista. Kulttuurin juuria on löydettävissä niin Euroopasta kuin Afrikastakin. Tämä johtuu siitä, että ihmisten esi-isien lähtömaat ovat olleet Euroopassa ja Afrikassa.

:right Rio de Janeiron Sokeritoppavuori ja Kristus-patsas ovat kuuluisia maamerkkejä. Musiikilla, esimerkiksi samballa ja bossa novalla, on suuri merkitys maalle.

Vuosittain järjestettävät Rio de Janeiron sambakarnevaalit ovat vauhdikas tapahtuma musiikin ja tanssin ystäville. Jalkapalloa pelataan maassa aktiivisesti ja maan kuuluisimpia pelaajia on niin Pelé kuin Ronaldinhokin.

UM, matkustustiedote, Brasilia
Uutinen, Rion karnevaalit

Amazonin sademetsä

2013-10-21T11:26:21+03:00

Yleistä
Etelä-Amerikassa sijaitseva Amazonin (tai Amazonian) sademetsä on maailman suurin sademetsä. Sen pinta-ala on noin 5,5 miljoonaa neliökilometriä eli Suomen pinta-alaan verrattuna yli 16-kertainen. Koko Etelä-Amerikan pinta-alasta noin 40 % on sademetsää ja Brasiliasta noin 60 %. Sademetsää on myös Perussa (13 % pinta-alasta), Kolumbiassa (10 %) ja pienempiä määriä myös muissa Brasilian naapurivaltioissa.

Sademetsät sijaitsevat päiväntasaajan lähellä, joten siellä vallitsee ikuinen kesä. Amazoniassa lämpötila vaihtelee läpi vuoden 25-27 asteen välillä, koska auringon lämpösäteilyn määrä on suuri ja aurinko paistaa kohtisuoraan.

Kuten sademetsän nimikin sanoo, siellä sataa myös paljon. Amazonian alueella sademäärät vaihtelevat paljon, mutta keskimäärin vuodessa sataa pari kolme metriä, mikä on jopa 6 kertaa enemmän kuin Suomessa. Päivittäin sademetsissä sataa iltapäivisin noin kello 15 jälkeen pari tuntia, koska aamupäivän aikana lämpötila on noussut ja kosteutta on ehtinyt haihtua pilviksi.

Sademäärä Amazonaksen alueella

Rakenne

Sademetsissä on suuri biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että alueella elää suuri määrä lajeja. Katso aiheesta video ja lue artikkeli.

Kaikkialla sademetsissä on tiheää kasvillisuutta. Ylimpänä sademetsissä on jopa noin 50 metrin korkeuteen ulottuva puiden latvustojen kerros. Tiheyttä korostavat myös oksistojen päällyskasvit eli epifyytit, kuten orkideat ja puiden liaanit eli puuvartiset köynnökset. Noin 30 metrin korkeudessa on sademetsän latvuskerros ja sen alapuolella pienempää puustoa. Alle viiden metrin korkeudessa on pensaiden kerros. Aivan maanpinnalla on vähemmän kasvillisuutta, koska monet kasvit tavoittelevat ylös, kohti valoa.

Voisi luulla, että sademetsissä maaperä olisi ravinteikasta, mutta näin ei ole. Päivittäiset sateet huuhtovat ravinteita pois ja maaperästä tulee ravinneköyhä. Maaperä saa ravinteita koko ajan tippuvista lehdistä ja muista kasvinosista, jotka lahoavat nopeasti ja vapautuvat näin toisten kasvien käyttöön.

Merkitys

On tärkeää säilyttää maapallon monimuotoisuus. Sademetsien monimuotoisella eliöstöllä on maapallolle monta tärkeää merkitystä.

Sademetsät ovat ikään kuin suuri apteekki, jossa voi kasvaa tälläkin hetkellä erilaisia sairauksia parantavia lääkekasveja, joista emme vielä edes tiedä.

Sademetsät sitovat ilman hiilidioksidia, mikä hidastaa ilmastonmuutosta. Tästä syystä sademetsiä onkin sanottu maapallon keuhkoiksi.

Sademetsissä elää intiaaniheimoja, jotka ovat oppineet elämään luonnon ehdoilla. Intiaanien elämää ovat vaikeuttaneet muun muassa eurooppalaisten tuomat sairauksia jo satoja vuosia sitten. Samoin eurooppalaisten kiinnostus sademetsien luonnonvaroista on kaventanut intiaanien elinalueita. Näiden seurauksena intiaaniheimoja on siirretty reservaatteihin ja kokonaisia heimoja on kuollut sukupuuttoon.

Sademetsät tuottavat paljon myös hedelmiä, pähkinöitä ja puutavaraa.

Uhkat

Sademetsien väheneminen on yksi maapallon suurimmista ympäristöongelmista, erityisesti Brasilialle.

Metsänhakkuut ja avohakkuut, osin jopa laittomat, ovat tuhonneet sademetsiä. Näiden tuhojen vähentämiseksi on perustettu suojelualueita ja paikoin sademetsiä on yritetty palauttaakin.

Suurin syy sademetsien tuhoamiseen on kuitenkin köyhyys, kun Amazonian alueelle saapuu rahattomia siirtolaisia, jotka raivaavat tilaa maanviljelykselle. Koska maaperä on ravinneköyhää, samassa paikassa voidaan viljellä vain muutama vuosi. Tämän jälkeen pellon paikkaa pitää vaihtaa, jolloin siirrytään aina vain syvemmälle sademetsään.

Sademetsän monet luonnonrikkaudet, kulta-, öljy- ja rautaesiintymät kiinnostavat yrityksiä. Näiden luonnonvarojen hyödyntämiseksi tarvitsee parantaa liikenneyhteyksiä. Näiden kulkuyhteyksien alle jää sademetsää.

Koko ajan sademetsien kasvi- ja eläinlajeja kuolee sukupuuttoon. Kun sademetsät vähenevät, myös niiden ilmaston lämpenemistä hidastava vaikutus hidastuu.

Jos sademetsien tuhoutuminen jatkuu, ei Amazonin sademetsää enää ole kymmenien vuosien kuluttua.

Video aiheesta (Yle, Areena, 5 min)
Artikkeli
Lyhyitä esittelyjä, episodes 1-6, BBC:n Amazon-sarja
BBC WorldWide-pätkiä, esim. nro 3 Amazon

Amazonjoki

2013-10-11T05:23:30+03:00

Kun nimetään jokin joki suuremmaksi kuin muut, millä perusteella sen nimeäminen tapahtuu? Onko suurin sama kuin pisin, levein, syvin, suurin tilavuudeltaan, suurin pinta-alaltaan vai suurin valuma-alueeltaan?

Amazon on pituudeltaan maailman toiseksi pisin joki Niilin jälkeen. Näiden kahden ero on noin 300 km, kun Amazonjoki on 6 385 km ja Niili 6 693 km.

Amazonjoella on kuitenkin ylivertainen muihin jokiin verrattuna leveydessään. Normaalisti joen pääuoma on noin 11 kilometriä leveä, mutta tulvakaudella sen leveys voi kasvaa jopa 40 kilometriin. Amazonjoen suun leveys Atlantilla on noin 300 kilometriä.

Joskus Amazon muistuttaakin enemmän merta kuin jokea, varsinkin kun se purkaa Atlanttiin sadekaudella yli 120 miljoonaa litraa vettä sekunnissa. Tästä syystä Amazonjoesta ulkomerelle asti on vesi niin makeaa, että sitä voisi juoda. Suolaisessa vedessä eläville merieliöille tämä aiheuttaa vaikeuksia, koska ne eivät pysty elämään makeammassa vedessä.

Valuma-alue

Amazonin valuma-alue lukuisine sivujokineen on myös maailman suurin. Valuma-alue on se alue, jolta vedet virtaavat samaan vesistöön.

Amazonin valtavat vesimäärät ovat peräisin Andien itärinteiltä, joilta valuu valtavat vesimäärät ruokkien kaikkia sivujokiakin. Kaukaisimmat sivujoet sijaitsevat jopa lähellä Tyyntämerta Perussa. Aikoinaan osa Amazonin sivujoista laskikin Tyyneenmereen, mutta kun Andit alkoivat nousta, kääntyi jokien laskusuunta kohti Atlanttia.

Koska Amazonin vedet kuljettavat mukanaan ainesta aina Andeilta saakka, on sen vesi sameaa. Aines ei kuitenkaan kasaudu Amazonin suulla suistoksi virran suuresta nopeudesta ja vuorovesivirroista johtuen.

Ainutlaatuisinta ympäristöä Amazonjoen valuma-alueella on sen vaihtelevat ilmasto-olot ja tulvametsät, jotka kestävät jopa 10 metrin joen pinnan nousun. Tällaisissa olosuhteissa puiden on kestettävä se, että runko ja alimmat oksat ovat veden alla.

Valuma-alueen tavallista eläimistöä ovat erilaiset sisävesikalat, joita on yli 3 000 lajia, mutta myös lukuisat matelijat ja linnut elävät alueella.

Galleria - Amazon

2025-08-08T17:56:59+03:00

: Sademetsää
: Sademetsien hakkuut uhkaavat sademetsien luontoa.
: Sademetsän asutusta
: Sademetsän puustoa
: Sademetsää
: Kaakao menestyy sademetsän ilmastossa.
: Tukaani
: Jaguaari
: Kapybara eli vesisika
: Alligaattori
: Manaus on Amazonjoen rannalla.
: Jokidelfiini on oppinut kerjäämään kalaa.
: Piraija on kuuluisa Amazonjoen kala.