5. Lämpövyöhykkeet ja kasvillisuusalueet

Tavoitteet

2013-10-08T09:09:34+03:00

Tässä luvussa esitellään maapallon lämpö- ja kasvillisuusvyöhykkeet ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Lisäksi opitaan ilmaston käsite.

Opiskellaan Brasilian ja Chilen maantietoa. Ymmärretään miten olosuhteet vaikuttavat kasvillisuuteen ja eläimistöön.

Vuodenajat

2013-10-08T09:13:21+03:00

Vuodenajat johtuvat siitä, että maapallon eri puolet ovat vuorotellen kallistuneena kohti Aurinkoa.

Vasemmanpuoleinen maapallo kuvaa pohjoisen kesää.

Auringon lämpösäteily jakautuu eri tavalla maapallolla

2013-10-17T15:45:44+03:00

Maapallolla vallitsee samaan aikaan hyvin erilaisia olosuhteita. Kun Suomessa on talvipakkaset, niin Chilessä nautitaan kesästä. Tämä johtuu siitä, että maapallon eri puoliskot ovat vuorotellen kallistuneena kohti Aurinkoa. Joulu-tammikuussa on eteläinen pallonpuolisko kallistuneena kohti aurinkoa, ja kesä-heinäkuussa vastaavasti pohjoinen pallonpuolisko.

Kunkin alueen sijainti eli pituus- ja leveyspiiri maapallolla vaihtelevat. Mitä lähempänä päiväntasaajaa ollaan, sitä lämpimämpää on. Mitä kauemmaksi päiväntasaajasta liikutaan, sitä suuremmalle alueelle auringonsäteet hajaantuvat. Tällöin auringon lämmittävä vaikutus heikkenee. Päiväntasaajan alueella aurinko paistaa siis kuumimmin, koska säteet osuvat suoremmin maahan ja lämmittävä vaikutus on näin parempi.

Myös maapallon asento suhteessa aurinkoon vaikuttaa alueiden lämpötiloihin saaden aikaan vuodenaikojen vaihtelut.

Testi Auringon säteiden osumisesta maahan

2013-10-21T07:40:57+03:00

Voit testata auringon säteiden osumista maahan asettamalla pallon pöydälle tai kädelle ja osoittamalla taskulampulla sen keskiosaan ja suuntaamalla tästä kohdasta taskulappua ylös tai alas.

Testitarvikkeet: pallo (jalkapallo, ilmapallo, karttapallo tms.) ja lamppu (taskulamppu tms.)

Miten huomaat pallon valoisan osan, eli auringonsäteiden jakautumisen, muuttuvan?

Lämpövyöhykkeisiin vaikuttavat tekijät

2013-10-13T17:27:41+03:00

Maapallo voidaan jakaa lämpötiloiltaan erilaisiin alueisiin, lämpövyöhykkeisiin. Näiden alueiden rajat noudattelevat jossain määrin leveyspiirejä.

Suurimmat leveyspiirit eli lähimpänä pohjois- ja etelänapaa sijaitsevat alueet ovat kylmällä vyöhykkeellä. Näiltä alueilta kohti päiväntasaajaa on lauhkeat ja lämpimät vyöhykkeet. Päiväntasaajan tuntumassa on kuuma vyöhyke.

Todellisuudessa, kuten kartasta huomataan, lämpövyöhykkeiden rajat eivät ole näin suoria. Tämä johtuu siitä, että lämpövyöhykkeiden rajoihin vaikuttavat monet alueella vallitsevat tekijät. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi tuulet, merivirrat, etäisyys merestä ja pinnanmuodot. Tuulet siirtävät ilmaa ja saavat aikaan pintavesissä liikettä. Meren läheisyys tasoittaa lämpötiloja, kun meri jäähtyy talvella hitaammin kuin maa-alueet. Korkealla sijaitsevat alueet, kuten vuoristot, voivat kuulua samalla leveyspiirillä kylmempään vyöhykkeeseen kuin alangolla sijaitsevat alueet.

Vuorilla on viileämpää kuin meren rannassa. Kun noustaan sata metriä ylöspäin, ilma viilenee lähes asteen verran. Kilometrin korkeudessa vuorilla onkin 6-10 astetta viileämpää kuin meren rannalla.

Tehtävä

2013-07-18T14:22:39+03:00

Etsi lämpövyöhykkeitä kuvaavasta kartasta sellaisia kohtia joista voit huomata, että lämpövyöhykkeet eivät noudata leveyspiirejä.

Maapallon 4 lämpövyöhykettä

2013-10-10T12:32:13+03:00

Kylmä vyöhyke

Kylmää vyöhykettä on napa-alueiden ympärillä sekä etelä- että pohjoisnavalla. Pohjois-Amerikan pohjoisimmat osat ja Grönlanti kuuluvat kylmään vyöhykkeeseen. Etelä-Amerikassa ei ole kylmän vyöhykkeen alueita. Kylmän vyöhykkeen talvi on pitkä ja kylmä, eikä pohjoisimmilla alueilla ole lainkaan kesää. Lumikaan ei ehdi aina edes sulaa lämpimämpänä aikana kokonaan pois.

Lauhkea vyöhyke

Suurin osa Pohjois-Amerikasta sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä. Myös Etelä-Amerikan eteläkärjestä yli 1000 kilometriä pohjoiseen sijaitsee lauhkealla vyöhykkeellä. Lauhkealla vyöhykkeellä talvet ovat kylmiä tai lauhkeita ja osa sateesta tulee lumena. Kesät ovat melko lämpimiä. Lauhkealle vyöhykkeelle on tyypillistä myös neljä vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy ja talvi. Onko tuttua?

Lämmin vyöhyke

Lämmin eli subtrooppinen vyöhyke sijaitsee kääntöpiirien läheisyydessä. Pohjois-Amerikasta vain pieni osa sijaitsee lämpimällä vyöhykkeellä. Tämä osa käsittää lähinnä Floridasta Kalifornian niemimaalle ulottuvan kaistaleen. Etelä-Amerikassa lämmin vyöhyke ulottuu aina Argentiinan keskiosista Andien vuoristossa päiväntasaajalle asti. Lämpimän vyöhykkeen talvet ovat leutoja ja kesät kuumia.

Kuuma vyöhyke

Kuuma eli trooppinen vyöhyke sijaitsee päiväntasaajan läheisyydessä. Tähän lämpövyöhykkeeseen kuuluvat Väli-Amerikka ja suurin osa Etelä-Amerikasta ulottuen Kauriin kääntöpiirille asti. Kuumalla vyöhykkeellä vallitsee aina kesä. Aurinko paistaa tasaisesti ympäri vuoden, eikä näin synny vuodenaikojen vaihtelua.

Lämpövyöhykkeet

2025-08-08T17:56:59+03:00

: Kylmässä vyöhykkeessä talvi on ankara. Grönlanti.
: Havumetsä on lauhkean vyöhykkeen metsätyyppi.
: Preeria on lauhkean vyöhykkeen aro.
: Florida on lämpimällä vyöhykkeellä.
: Kuuman vyöhykkeen sademetsää

Tehtävä. Lämpövyöhykkeet

2013-09-15T19:36:13+03:00

Etsi internetistä kuva jokaiseen lämpövyöhykkeeseen (kylmä, lauhkea, lämmin, kuuma) liittyen.

Ilmasto vai sää?

2013-10-10T12:33:24+03:00

Millainen sää tänään on? Millainen ilmasto Brasiliassa vallitsee?

Kun puhumme säästä, tarkoitamme tämänhetkistä ilmakehän tilaa.

Ilmastolla taas tarkoitetaan säätilojen tyypillisyyttä pitkän ajanjakson tarkastelussa. Tällöin monien päivien poikkeukselliseltakin tuntunut sää onkin ollut "normaalia" vaihtelua, mikä tasoittuu pidemmän ajanjakson tarkastelussa. Yhden päivän sään perusteella emme voi juurikaan tehdä päätelmiä alueella vallitsevasta ilmastosta.

Koska ilmastoon vaikuttavat monet tekijät, ei alueen lämpövyöhyke kerro paljoakaan. Samalla lämpövyöhykkeellä voi olla monia ilmastoalueita. Ilmastoon vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi auringon säteily, lämpötila, sademäärä sekä vetenä että lumena, tuuli, haihtuminen ja vuodenaikojen vaihtelu.

Yksi käytetyimmistä ilmastoluokitteluista on Wladimir Köppenin jo noin vuonna 1900 esittämä ilmastoluokitus, jossa ilmastot on jaettu viiteen pääluokkaan. Jakoperusteena tässä luokittelussa on käytetty lämpötilan ja sademäärän kuukausittaisia vaihteluja ja sademäärän kausivaihtelu.

Linkkejä
Ilmatieteenlaitoksen sivut
Toukokuu 2013 esimerkkinä kuukauden säästä
Ilmasto ja sää (Yle, vaatii Flashin)
Köppenin ilmastoluokitus

Ilmastodiagrammi

2013-10-15T09:29:25+03:00

Ilmastodiagrammissa kuvataan tietyn paikan tai alueen lämpötilaa viivadiagrammilla ja sademäärää pylväsdiagrammilla kunkin kuukauden keskiarvona. Kuukaudet esitetään usein vain alkukirjaimen mukaan, kuten T, H, M, H, T (suomeksi kuukausien ensimmäiset kirjaimet) tai numeroilla 1-12.

Kuukaudet voidaan ilmoittaa myös muilla kielillä, kuten J, F, M, A, M (engl.) tai E, F, M, A, M (esp.). Ilmastodiagrammin oikeassa reunassa kulkee tulkintaa varten tavallisesti lämpötilan asteikko. Huomioi, että lämpötila esitetään usein Celsius-asteikolla, mutta myös Fahrenheit-asteikkoa voidaan käyttää.

Ilmastodiagrammin vasemmassa reunassa on sademäärän asteikko millimetreinä.

Ilmastodiagrammista näkee helposti yleissilmäyksen kyseisessä paikassa vallitsevista olosuhteista.

Tehtävä. Laadi ilmastodiagrammi

2013-10-17T15:49:51+03:00

1. Etsi internetistä jonkin Etelä-Amerikan valtion pääkaupungin keskimääräiset lämpötila- ja sademäärätiedot kuukausittain.
2. Laadi ilmastodiagrammi löytämiesi tietojen perusteella.
3. Vastaa kysymyksiin:
Millä lämpövyöhykkeellä kaupunki sijaitsee? Miksi päättelet näin?

Malleja ilmastodiagrammeista.

Aineistoa löydät internetistä.

Tehtävä. Muodosta sanapareja ja perustele miten sanojen asiat liittyvät toisiinsa.

2013-07-18T15:29:12+03:00

KORKEUS MERENPINNASTA                    TUULET                    SADEMETSÄ

         LÄMPÖTILA                    MAAPERÄ                    SADEMÄÄRÄ

ARO                    MERIVIRRAT                    KASVILLISUUS                    VUORISTOT

        ILMASTO                    KUIVUUS                    ETÄISYYS PÄIVÄNTASAAJASTA

Kasvillisuusalueet ja kasvillisuusvyöhykkeet

2013-10-18T06:27:32+03:00

Maapallon kasvillisuus on riippuvainen alueen ilmastosta.

Opiskele maapallon kasvillisuuden vaihteluun vaikuttavia asioita ja kasvillisuusalueiden piirteet täältä.