https://peda.net/id/f1228a7d746 2025-08-08T17:39:08+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/f122effa746 2017-01-07T12:12:17+02:00 Suotutkimustyön tavoitteena on tunnistaa suon kasveja, määrittää suon päätyyppi kasvillisuuden ja pinnanmuotojen perusteella, sekä tutkia suon ravinteisuutta ja happamuutta. Lisäksi voidaan yrittää, voisiko suon tyypittää tarkemmin johonkin useasta kymmenestä Suomessa tavattavasta suotyypistä.<br/> <br/> <b>Työhön tarvitaan</b><br/> <ul> <li>suolle sopiva maastovarustus</li> <li>muistiinpanovälineet lajilistoja ja muita tietoja varten</li> <li>lyhyt mitta</li> <li>kasviopas</li> <li>pullo suovesinäytteelle</li> <li>pH-mittari (tai paperi)</li> <li>johtokykymittari, jos on käytettävissä</li> <li>kamera, kännykkä tai taulutietokone kuvaamista varten.</li> </ul> <b>Työn suoritus:</b><br/> <ol> <li>Mene valitsemallesi suolle, ja etsi sieltä mielestäsi kyseiselle suolle tyypillinen alue, pinta-alaltaan noin 3 x 3 m. Kirjaa paikka muistiin. Jos mahdollista, merkitse tarkka sijainti käyttämäsi karttaohjelman karttaan.</li> <li>Määritä suon pääryhmä pinnanmuotojen perusteella, eli onko kyseessä aapa-, keidas- eli kohosuo vai Pohjois-Lapin palsasuo.</li> <li>Määritä suon päätyyppi kasvillisuuden perusteella. Onko kyseessä korpi, räme, neva, letto vai luhta (rannan soistuma).</li> <li>Tunnista valitsemaltasi alueelta mahdollisimman monta kasvilajia. Ota lajeista mahdollisimman hyviä kuvia.</li> <li>Mittaa, mikä on suoveden pinnan taso suurimmalla osalla valitsemastasi alasta, eli onko kyseessä pääosin mätäs-, väli- vai rimpipintaa. Jos suovettä ei ole lainkaan näkyvissä saappaanjäljissäkään, voidaan olettaa kyseessä olevan mätäspintaa.</li> <li>Ota pulloon näyte suovettä.</li> <li>Yritä joko maastossa tai myöhemmin luokassa määrittää <a href="http://kasvio.avoin.jyu.fi/suotyypit/index.php" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Valokki-nettisuon</a> avulla tarkempi suotyyppi.</li> <li>Mittaa luokassa suoveden pH, ja jos mahdollista, suoveden ravinnepitoisuutta ilmentävä veden johtokyky.</li> <li>Jos suotutkijoita on useampia, verratkaa tuloksia.</li> </ol> <br/> <br/> 2025-08-08T17:39:08+03:00 https://peda.net/id/f12363b9746 2025-08-08T17:39:08+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/juolukka-jpg#top" title="Juolukka.JPG"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/juolukka-jpg:file/thumbnail/356b9fb222a1e0de597b209760beafb2f5a382a9/Juolukka.JPG" alt="" title="Juolukka (Vaccinium uliginosum) on rämeiden kookas varpu." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Juolukka (Vaccinium uliginosum) on rämeiden kookas varpu.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/ksckm#top" title="Kangasrahkasammal läheltä.JPG"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/ksckm:file/thumbnail/a2cbc6609e2a2d4db9525e3b29babfc963bb7eb5/Kangasrahkasammal%20l%C3%A4helt%C3%A4.JPG" alt="" title="Kangasrahkasammal (Sphagnum capillifolium) kasvaa mättäillä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Kangasrahkasammal (Sphagnum capillifolium) kasvaa mättäillä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/kukkiva-karpalo-jpg#top" title="Kukkiva karpalo.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/kukkiva-karpalo-jpg:file/thumbnail/3b1cc14eaaab8ecfb4217d44f36e644115a41d87/Kukkiva%20karpalo.jpg" alt="" title="Karpalo (Vaccinium oxycoccos) on erityisesti nevojen laji." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Karpalo (Vaccinium oxycoccos) on erityisesti nevojen laji.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/kpcok#top" title="Karhunsammalet6.JPG"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/kpcok:file/thumbnail/c70852e59e6ff5a0fa71ef91333dfac56b982294/Karhunsammalet6.JPG" alt="" title="Korpikarhunsammal (Polytrichum commune) on korpilaji." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Korpikarhunsammal (Polytrichum commune) on korpilaji.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/k2#top" title="Korpirahkasammal.JPG"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/k2:file/thumbnail/c7c2c1cc834c11822dd2d36c3ab0edd653edd1e9/Korpirahkasammal.JPG" alt="" title="Korpirahkasammal (Sphagnum girgensohnii) on helppo tuntea tähtimäisestä muodostaan ja heleänvihreästä väristään." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Korpirahkasammal (Sphagnum girgensohnii) on helppo tuntea tähtimäisestä muodostaan ja heleänvihreästä väristään.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/lettosammalet-jpg#top" title="Lettosammalet.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/lettosammalet-jpg:file/thumbnail/d9c36daa637e92b28b30f10b038a2180300148a9/Lettosammalet.jpg" alt="" title="Letoilla on runsas, vaatelias sammallajisto. Kuvassa mm. kultasammal (Tomentypnum nitens), rassisammal (Paludella squarrosa), suonihuopasammal (Aulacomnium palustre) ja lettorahkasammal (Sphagnum warnstorfii)." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Letoilla on runsas, vaatelias sammallajisto. Kuvassa mm. kultasammal (Tomentypnum nitens), rassisammal (Paludella squarrosa), suonihuopasammal (Aulacomnium palustre) ja lettorahkasammal (Sphagnum warnstorfii).</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/dsc_0041-jpg#top" title="DSC_0041.JPG"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/dsc_0041-jpg:file/thumbnail/b13a9da0fffad72337ce144ee58647417f6ffd21/DSC_0041.JPG" alt="" title="Lettovilla (Eriophorum latifolium) on nimensä mukaisesti paljon ravinteita vaativa lettolaji." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Lettovilla (Eriophorum latifolium) on nimensä mukaisesti paljon ravinteita vaativa lettolaji.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/m#top" title="Maariankämmekkä.JPG"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/m:file/thumbnail/bb278e834f67303ffa1b2263dfac5e87ad811b75/Maariank%C3%A4mmekk%C3%A4.JPG" alt="" title="Maariankämmekkä (Dactylorrhiza maculata) ilmentää vähintään kohtalaista ravinteisuutta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Maariankämmekkä (Dactylorrhiza maculata) ilmentää vähintään kohtalaista ravinteisuutta.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/mutasara-jpg2#top" title="Mutasara.JPG"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/mutasara-jpg2:file/thumbnail/7dab0e3730a91079b88113954016f5959da53e12/Mutasara.JPG" alt="" title="Mutasara (Carex limosa) kasvaa nevojen rimpipinnoilla." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Mutasara (Carex limosa) kasvaa nevojen rimpipinnoilla.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/dsc_0035-jpg#top" title="DSC_0035.JPG"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/dsc_0035-jpg:file/thumbnail/0c06872e2fe1870b7bf9e0f613741b71c2e34a14/DSC_0035.JPG" alt="" title="Okarahkasammal (Sphagnum squarrosum) on ravinteisuuden suhteen vaateliaahko, erityisesti luhtien laji." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Okarahkasammal (Sphagnum squarrosum) on ravinteisuuden suhteen vaateliaahko, erityisesti luhtien laji.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/dsc_0063-jpg#top" title="DSC_0063.JPG"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/dsc_0063-jpg:file/thumbnail/ba10e6c7927446f5a54c511acb50fe53f6d737f6/DSC_0063.JPG" alt="" title="Pieni ja siro villapääluikka (Trichophorum alpinum) on lettojen laji." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Pieni ja siro villapääluikka (Trichophorum alpinum) on lettojen laji.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/p#top" title="Pitkälehtikihokki.JPG"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/p:file/thumbnail/21af89a8bdc46b0c28f260eec9da809ea3cb31da/Pitk%C3%A4lehtikihokki.JPG" alt="" title="Pitkälehtikihokki (Drosera anglica) on nevojen lihansyöjäkasvi." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Pitkälehtikihokki (Drosera anglica) on nevojen lihansyöjäkasvi.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/dsc_0011-jpg#top" title="DSC_0011.JPG"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/dsc_0011-jpg:file/thumbnail/46f0463b9195939060f49e7e8beefb3e21d76c13/DSC_0011.JPG" alt="" title="Punarahkasammal (Sphagnum magellanicum) on nevojen ja rämeiden laji. Kuvassa myös pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia)" class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Punarahkasammal (Sphagnum magellanicum) on nevojen ja rämeiden laji. Kuvassa myös pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia)</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/r#top" title="Ruskorahkasammal.JPG"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/r:file/thumbnail/7e03e9750e47b856e05a996ef99f6f9a4701a8e3/Ruskorahkasammal.JPG" alt="" title="Ruskorahkasammal (Sphagnum fuscum) on rämeiden ja nevojen mätäspintojen laji." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Ruskorahkasammal (Sphagnum fuscum) on rämeiden ja nevojen mätäspintojen laji.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/j#top" title="Jokasuonrahkasammal.JPG"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/j:file/thumbnail/265e3d6ffa8f3b16069d2305ffd511ae2fa74831/Jokasuonrahkasammal.JPG" alt="" title="Rämerahkasammalta (Sphagnum angustifolium) tavataan monenlaisilta soilta." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Rämerahkasammalta (Sphagnum angustifolium) tavataan monenlaisilta soilta.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/suopursu-jpg#top" title="Suopursu.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/suopursu-jpg:file/thumbnail/fcf0bcf5322e4898f7f575cc4e9c3b56be981cc1/Suopursu.jpg" alt="" title="Suopursu (Rhododendron tomentosum) on tyypillinen rämelaji." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Suopursu (Rhododendron tomentosum) on tyypillinen rämelaji.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/tupasvillat-jpg#top" title="Tupasvillat.JPG"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/tupasvillat-jpg:file/thumbnail/b84628c6d7b87e5c6a18684e275dec5957fa3532/Tupasvillat.JPG" alt="" title="Tupasvilla (Eriophorum vaginatum) on nevojen ja rämeiden laji." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Tupasvilla (Eriophorum vaginatum) on nevojen ja rämeiden laji.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/vaivaiskoivu-jpg#top" title="Vaivaiskoivu.jpg"><img src="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/biologia/annika-tatterbach2/8-lk22/e8n/2mt/2-14-suotutkimusta/es/vaivaiskoivu-jpg:file/thumbnail/5a1f2c6735fd7bc6d34b20d87e2b7c5e54e786ff/Vaivaiskoivu.jpg" alt="" title="Vaivaiskoivu (Betula nana) kasvaa tavallisimmin rämeillä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Vaivaiskoivu (Betula nana) kasvaa tavallisimmin rämeillä.</dd> </dl> 2025-08-08T17:39:08+03:00