https://peda.net/id/f0699c04792 2017-12-02T06:46:39+02:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/f06a18dc792 2017-12-02T06:43:18+02:00 <div>Tiesitkö, että ihmisessä on miljardeja soluja? Mutta vielä uskomattomampaa on se, että meissä elää vielä enemmän bakteereja.<br/> <br/> On epäilty, että esimerkiksi suolistomme toiminta olisi mahdotonta ilman bakteereja. Kaikki bakteerit eivät olekaan haitallisia.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/eliokunta/luokittelu/lisatietoa/bakteerit/b3#top" title="bakteerisolun-rakenne-slide.png" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/eliokunta/luokittelu/lisatietoa/bakteerit/b3:file/photo/8c1bcc3aeed96e1cc6a16c26bcc78dfef9d9a562/bakteerisolun-rakenne-slide.png" alt="" title="bakteerisolun-rakenne-slide.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <br/> Bakteerit ovat mikroskooppisen pieniä, yksisoluisia, esitumaisia ja maapallon vanhimpia eliöitä. Bakteerit lisääntyvät nopeasti <abbr title="suvuton lisääntyminen, asexual reproduction&#10;Lisääntyminen ilman sukusoluja. Esimerkiksi kasvien lisääntyminen kasvullisesti rönsyjen avulla."><em></em></abbr>jakautumalla kahtia.</div> <div> <div> </div> <div>Bakteereja tavataan runsaslukuisina monenlaisissa, myös vaativissa elinympäristöissä. Ne sietävät usein erilaisia ääriolosuhteita, ja niitä esiintyy esimerkiksi erityisen kuumissa ja kylmissä olosuhteissa sekä korkeissa suolapitoisuuksissa. Osa bakteereista pystyy elämään hapettomissa olosuhteissa, vaikka yleensä eliöt vaativat hapellisenelinympäristön pysyäkseen hengissä. Olosuhteiden ollessa epäsuotuisat jotkin bakteerit voivat muuttua paksuseinäisiksi <strong>lepoitiöiksi</strong>, jotka pystyvät palautumaan toimiviksi bakteereiksi olosuhteiden parantuessa. Bakteerit voivat siis tulla toimeen monenlaisissa olosuhteissa.</div> <div><br/> Bakteereissa on sekä oma- että toisenvaraisia lajeja. Omavaraiset bakteerit yhteyttävät. Syanobakteerit ovat yhteyttäviä bakteereja, joita kutsutaan yleiskielessä virheellisesti sinileviksi. Toisenvaraiset <abbr title="toisenvarainen eli heterotrofinen eli heterotrofi, heterotrophic&#10;Eliö, joka ei kykene itse yhteyttämään (foto- tai kemosynteesi), vaan tarvitsee ravinnokseen valmista orgaanista ainetta. Ravintoketjussa kuluttajat ja hajottajat ovat toisenvaraisia.&#10;"></abbr>bakteerit voivat olla esimerkiksi loisia tai hajottajia.<br/> <br/> Usein bakteerit mielletään taudinaiheuttajiksi. Osa bakteereista aiheuttaakin tauteja.<br/> <br/> <span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/eliokunta/luokittelu/lisatietoa/bakteerit/bj#top" title="bakteerin jakautuminen_jsalomaa_eoppi_1441_peda.png" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/eliokunta/luokittelu/lisatietoa/bakteerit/bj:file/photo/0333eea09a9afb41957b74638d01bb2ab2a65a74/bakteerin%20jakautuminen_jsalomaa_eoppi_1441_peda.png" alt="" title="Bakteerit lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla. Ensiksi solu kahdentaa perimäaineksen eli dna:n. Tämän jälkeen jakautuvien tytärsolujen välille muodostuu solukalvo ja soluseinä." class="inline" loading="lazy"/></a></span>Bakteereista on myös paljon hyötyä. Metsät, suot ja järvet eivät toimi ilman hajottajabakteereja, joiden ansiosta ravinteet kiertävät ekosysteemissä takaisin tuottajille. Osa bakteereista elää symbioosissa <abbr></abbr>toisen eliön kanssa molemminpuolisessa hyötysuhteessa. Esimerkiksi ihmisen ja lehmän suolistossa elää hyödyllisiä bakteereja. Ihminen hyödyntää bakteereja esimerkiksi kompostoinnissa, jäteveden puhdistuksessa ja monin tavoin bioteknologiassa, kuten jogurtin valmistamisessa.<br/> <br/> <strong>Bakteerien piirteet:</strong></div> <ul> <li>ei tumaa</li> <li>yksisoluisia</li> <li>mikroskooppisen pieniä</li> <li>maapallon ensimmäisiä eliöitä</li> <li>lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla</li> <li>selviytyvät vaativissa olosuhteissa</li> <li>löytyy lähes kaikkialta maapallolta</li> <li>sekä oma- että toisenvaraisia lajeja</li> </ul> <br/> <br/> <em>Piirros: Bakteerit lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla. Ensiksi solu kahdentaa perimäaineksen eli dna:n. Tämän jälkeen jakautuvien tytärsolujen välille muodostuu solukalvo ja soluseinä.</em></div> 2018-06-26T13:15:48+03:00