1. Eliökunnan pääryhmät

Monenlaisia eläviä!

2016-01-27T17:27:54+02:00

Oheisessa kuvassa on koralliriutan eliökuntaa.

Kilpikonna on matelija. Taustalla ui iso kalaparvi. Matelijat ja kalat kuuluvat selkärankaisiin.

Koralliriutta muodostuu selkärangattomien eläinten tukirangoista. Niissä elää leviä, alkeellisia kasveja.

Bakteerit

2017-10-05T05:30:51+03:00

Eliökunnan muodostavat kaikki elävät eliöt. Ne voidaan jakaa neljään pääryhmään: bakteerit, sienet, kasvit ja eläimet.

Bakteerit ovat mikroskooppisen pieniä, yksisoluisia eliöitä. Niitä on lähes kaikkialla: vesissä, maassa, meidän iholla ja suolistossakin! Osa bakteereista elää loisina, osa hajottajina.

Eräät bakteerit ovat kiusallisia tai jopa vaarallisia, sillä ne aiheuttavat sairauksia.

Bakteerien lisääntyminen on yksinkertaista ja nopeaa: bakteerisolu jakautuu jopa muutaman kymmenen minuutin välein! Niinpä tunnissa on voinut yhdestä bakteerisolusta kehittyä jo kymmeniä bakteerisoluja.

Lisätietoa bakteereista.

Sienet

2016-04-11T05:54:04+03:00

Sienet poikkeavat kasveista monin tavoin.

Sienillä ei ole juurta, vartta eikä lehtiä, vaan sieni muodostuu kokonaisuudessaan sienirihmastosta.

Sienen soluissa ei ole yhteyttämisen mahdollistavia viherhiukkasia. Sienet elävätkin kasvien tuottaman energian avulla.

Osa sienistä elää symbioosissa puiden kanssa, osa hajottaa kuolleita kasveja.

Helttasienet, kuten kuvan punainen kärpässieni, ovat tunnetuimpia sieniä. Sieniä on kuitenkin hyvin monenlaisia. Muun muassa käävät ovat sieniä.

Kasvisolu

2017-01-12T15:20:04+02:00

Kasvit koostuvat monista soluista.

Solun eri osilla on eri tehtävät:

soluseinä tukee solua
solukalvo valikoi aineita solun sisälle ja solusta pois
solulimassa tapahtuu tärkeitä reaktioita, solulima on nestettä
solunesterakkulaan solu voi varastoida vettä
tuma on solun "aivot", siellä on kromosomit
viherhiukkasissa tapahtuu yhteyttäminen.

Kasvin rakenne

2016-04-11T05:54:28+03:00

Kasvien pääosat ovat juuri, varsi ja lehdet.

Juurella kasvi kiinnittyy maahan.

Varrellaan kasvi kurottaa kohti valoa, jota se tarvitsee yhteyttämiseen.

Lehdissä tapahtuu yhteyttäminen. Yhteyttämisessä kasvi valmistaa ilman hiilidioksidista ja vedestä auringon valon avulla sokeria ja happea. Sokerin avulla kasvi kasvaa ja lisääntyy.

Kukkakasvien kukissa valmistuu pölytyksen seurauksena siemeniä. Kukkakasveja kutsutaankin myös siemenkasveiksi. Itiökasveissa ei ole kukkia, vaan ne lisääntyvät itiöiden avulla.

Kertaa puun rakenne ja toiminta.

Kuvia sienistä, kasveista ja eläimistä

2018-03-13T17:34:03+02:00

: Käävät ovat tyypillisiä kuolleen puun lahottajia. Lahottava sIenirihmasto elää puun sisällä. Näkyvä osa on itiöemä, jossa muodostuvat itiöt. Sienet lisääntyvät itiöiden avulla. Kuvassa taulakääpä.
: Rahkasammal on alkeellinen kasvi. Sammalilla ei ole kukkaa eikä juuria. Sammalet lisääntyvät itiöiden avulla, ei siemenillä kuten kukkakasvit.
: Saniainen on sammalta kehittyneempi kasvi. Saniaisella on varren sisällä putkiloita, joissa vesi kulkee. Sammalella ei tällaisia putkiloita ole, joten se ei voi kasvaa pitkäksi. Hiirenporras.
: Valkovuokko on kukkakasvi. Sen kukissa syntyy pölytyksen ja hedelmöityksen seurauksena siemeniä.

Eläimet

2016-01-19T15:40:02+02:00

Eläimet ovat monisoluisia eliöitä, jotka pystyvät liikkumaan.

Eläimet rakentuvat kasvien tavoin soluista. Eläinsolussa ei ole soluseinää eikä viherhiukkasia.

Eläimet lisääntyvät sukusolujen välityksellä: siittiösolu hedelmöittää munasolun, josta alkaa kehittyä uusi yksilö. Eliökunnassa on kuitenkin lähes aina poikkeuksia: osa eläimistä pystyy lisääntymään myös "monistumalla". Esimerkiksi pohjaan kiinnittynyt meduusa pystyy tuottamaan itsestään kopioita. Monien lajien naaraat voivat tuottaa jälkeläisiä hedelmöittymättömistä munasoluista (esimerkiksi kirvat).

Eläinkunnassa on miljoonia erilaisia lajeja. Perehdymme suurempiin eläinkunnan ryhmiin seuraavissa luvuissa.

Alkueliöt

2017-12-02T06:47:47+02:00

Maapallolla elää sieniä, kasveja ja eläimiä yksinkertaisempia yksisoluisia eliöitä. Koska niitä on vaikea luokitella kasveiksi, sieniksi tai eläimiksi, niitä kutsutaan nimityksellä "alkueliöt".

Alkueliöt eivät ole sukua keskenään. Alkueliöitä ovat muun muassa monet sairauksia aiheuttavat mikroskooppisen pienet eliöt, kuten malarialoiset sekä ameba.

Valokuvan tohvelieläin on alkueliö. Se on yksisoluinen vesien eliö.

Virukset eivät kuulu eliökuntaan

2017-12-02T06:46:19+02:00

Virukset eivät kuulu lainkaan eliökuntaan. Ne eivät siis edes ole alkueliöitä, sillä virukset eivät pysty elämään lainkaan itsenäistä elämää.

Virukset ovat pieniä solujen loisia. Virukset ovat niin pieniä, että niitä mahtuu yhteen soluun tuhansia.

Monet virukset aiheuttavat sairauksia. Esimerkiksi influenssavirus tunkeutuu soluihimme ja lisääntyy niissä aiheuttaen kuumetta ja nuhaa.

Joinakin vuosina maapallon eri osiin on levinnyt sikainfluenssavirusta tai lintuinfluenssavirusta. Nimensä nämä virukset ovat saaneet sen mukaan, minkä elimistöissä ne ovat alun perin kehittyneet.

Virukset leviävät muun muassa lentokoneella matkustavien välityksellä nopeasti maapallon kolkasta toiseen.

Valokuva: Mikroskooppikuva viruksesta. Viruksen kuoren sisällä on perimä. Viruksella ei ole soluelimiä, kuten elävillä eliöillä.

Tiivistelmä

2016-01-20T07:14:48+02:00

Bakteerit ovat yksisoluisia alkeellisia eliöitä.
Kasvit ovat tuottajia: niiden solujen viherhiukkasissa tapahtuu yhteyttämistä.
Sienet lisääntyvät itiöillä. Ne eivät pysty yhteyttämään.
Eläimet ovat joko selkärangattomia tai selkärankaisia (kalat, sammakot, matelijat, linnut ja nisäkkäät).

Navigointi

2016-01-27T17:42:22+02:00

Sisällys Luvun sisällys Hakemisto Tehtävät