<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/547/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>4. Lähiavaruus</title>
<id>https://peda.net/id/efb1129c792</id>
<updated>2015-11-05T09:20:22+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/efb1129c792:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Mitä ovat tähdistöt ja tähtikuviot?</title>
<id>https://peda.net/id/efc1e5ea792</id>
<updated>2016-04-11T05:42:51+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/mot#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/mot/t#top&quot; title=&quot;tahtikuvio_otava-ST.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/mot/t:file/photo/febe976ce9da768b1ca7c433009d0dfb9d86fc83/tahtikuvio_otava-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Otava on tunnettu tähtikuvio. Sanan otava otaksutaan entisaikaan tarkoittaneen jonkinlaista verkkoankkuria. Englannin kielessä Otavan nimi on the Big Dipper, joka tarkoittaa suurta kauhaa.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Aurinkokuntamme sijaitsee Linnunrata-nimisessä galaksissa eli tähtijärjestelmässä. Voimme nähdä paljain silminkin monia Linnunradan tähtiä. Tähtitaivaan tutkimisen helpottamiseksi siitä on piirretty karttoja. Mantereiden ja valtamerien sijaan tähtitaivas on jaettu &lt;b&gt;tähdistöiksi&lt;/b&gt;. Niiden avulla voi suunnistaa öisellä tähtitaivaalla ja etsiä planeettoja ja tähtiä. Vaikka esimerkiksi Ison karhun tähdistön tähdet näyttävät kuuluvan samaan ryhmään, voivat ne todellisuudessa olla tavattoman kaukana toisistaan ilman, että niillä on yhtään mitään yhteistä. Tähdistöt ovat ihmisen keksimiä ja valitsemia. Horoskooppimerkit ovat saaneet nimensä eri tähdistöjen mukaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ihminen yhdistelee tähdistöissä näkemiään kirkkaita tähtiä &lt;b&gt;tähtikuvioiksi&lt;/b&gt;. Tähtikuviot ovat usein kuitenkin vain katsojan silmissä. Todellisuudessa ei niilläkään yleensä ole mitään tekemistä keskenään. Tunnetuin tähtikuvio lienee Ison karhun tähdistössä oleva &lt;b&gt;Otava&lt;/b&gt;, joka muistuttaa kauhaa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Muita tunnettuja tähtikuvioita ovat W:n muotoinen Kassiopeia samannimisessä tähdistössä ja kulmikas Väinämöisen viikate Orionin tähdistössä. Seulaset on tiheä ryhmä tähtiä Härän tähdistössä. Kerrotaan, että niiden avulla intiaanit testasivat näkökykyään. Tarkoilla silmillä saattoi erottaa yhdeksän tähteä.&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2018-06-26T13:15:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kuvasarja: Tähtikuvioita</title>
<id>https://peda.net/id/efc38a6c792</id>
<updated>2018-03-13T17:29:58+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/t%C3%A4htikuvioita#top" />
<content type="html">&lt;dl&gt;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/t%C3%A4htikuvioita/kvkmwk#top&quot; title=&quot;kassiopeia-ST.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/t%C3%A4htikuvioita/kvkmwk:file/thumbnail/a94bfa58fd40d6e3b91fc88ce2b56a9182c925ad/kassiopeia-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kassiopeian voi kuvitella muistuttavan W-kirjainta.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Kassiopeian voi kuvitella muistuttavan W-kirjainta.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/t%C3%A4htikuvioita/kkevvmssooot#top&quot; title=&quot;vainamoisen_viikate-ST.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/t%C3%A4htikuvioita/kkevvmssooot:file/thumbnail/08b954c7c71c64cbcfa31815a38ddd36c0b3fe8a/vainamoisen_viikate-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kuvan keskellä erottuva Väinämöisen viikate muistuttaa selkäkoukkua. Se on osa Orionin tähdistöä.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Kuvan keskellä erottuva Väinämöisen viikate muistuttaa selkäkoukkua. Se on osa Orionin tähdistöä.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/t%C3%A4htikuvioita/oottsooetjvekonotbdj#top&quot; title=&quot;tahtikuvio_otava-ST.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/t%C3%A4htikuvioita/oottsooetjvekonotbdj:file/thumbnail/431d3b6ff047a0c961df4f2c3ace803ab9c07917/tahtikuvio_otava-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Otava on tunnettu tähtikuvio. Sanan otava otaksutaan entisaikaan tarkoittaneen jonkinlaista verkkoankkuria. Englannin kielessä Otavan nimi on the Big Dipper, joka tarkoittaa suurta kauhaa.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Otava on tunnettu tähtikuvio. Sanan otava otaksutaan entisaikaan tarkoittaneen jonkinlaista verkkoankkuria. Englannin kielessä Otavan nimi on the Big Dipper, joka tarkoittaa suurta kauhaa.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;dt&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;thumbnail&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/t%C3%A4htikuvioita/sepstpostktsyr#top&quot; title=&quot;seulaset-ST.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/t%C3%A4htikuvioita/sepstpostktsyr:file/thumbnail/926b95a0c7b7074fc00c873a45cffb867dcdd9ce/seulaset-ST.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Seulaset eli Plejadit sekoitetaan toisinaan Pikku-Otavaan. Seulasten tähdet kuulunevat todellisuudessakin samaan yhteiseen ryhmään. Ne sijaitsevat Härän tähdistössä. Niitä kutsutaan myös nimellä Seven Sisters.&quot; class=&quot;thumbnail&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/dt&gt;&#10;&lt;dd&gt;Seulaset eli Plejadit sekoitetaan toisinaan Pikku-Otavaan. Seulasten tähdet kuulunevat todellisuudessakin samaan yhteiseen ryhmään. Ne sijaitsevat Härän tähdistössä. Niitä kutsutaan myös nimellä Seven Sisters.&lt;/dd&gt;&#10;&lt;/dl&gt;&#10;</content>
<published>2018-06-26T13:15:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Aurinkokunta</title>
<id>https://peda.net/id/efc7e706792</id>
<updated>2016-05-12T23:22:44+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/aurinko#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/aurinko/m#top&quot; title=&quot;maantiede_avaruus_planeetat_shutterstock_109072166_peda.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/aurinko/m:file/photo/c5f82d9c2d1f2e981012d357adabb4c2d551ca5b/maantiede_avaruus_planeetat_shutterstock_109072166_peda.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Aurinko on meidän oma tähtemme. Aurinko ja sitä kiertävät planeetat ja Kuut muodostavat Aurinkokunnan.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;Aurinko&lt;/b&gt; on meidän oma tähtemme. Aurinko ja sitä kiertävät planeetat ja Kuut muodostavat Aurinkokunnan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Auringon ja planeettojen välillä on vetovoima, joka pitää Aurinkokunnan koossa. Toisaalta planeetoilla on niin kova vauhti, etteivät ne &amp;quot;putoa&amp;quot; Aurinkoon. Tilanne on tasapainossa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aurinko pitää Maan lämpimänä. Sen lämpö on peräisin kuuman keskiosan ydinreaktiosta, jossa neljä kevyttä vetyatomia yhdistyy yhdeksi raskaammaksi heliumatomiksi. Reaktio tuottaa tavattomasti energiaa ja toiminee ainakin seuraavat 5 000 miljoonaa vuotta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aurinkokuntaan kuuluu keskustähden lisäksi monenlaisia jäseniä: tähteä kiertäviä planeettoja ja niitä pienempiä miniplaneettoja ja asteroideja, näitä kaikkia mahdollisesti kiertäviä kuita ja kaikkein pienimpiä meteoroideja sekä aurinkokunnan kulkureita, komeettoja. Huomaa, etteivät alla olevan kuvan välimatkat vastaa mitenkään totuutta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/aurinko/a#top&quot; title=&quot;3drenderings-aurinkokunnan-planeetat-taitto.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/aurinko/a:file/photo/ff9276663ed99251ff978db813999fe85b67d1ad/3drenderings-aurinkokunnan-planeetat-taitto.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Planeetat&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-06-26T13:15:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Taivaankappaleita ja -ilmiöitä</title>
<id>https://peda.net/id/efcb206a792</id>
<updated>2016-05-12T23:23:32+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/tji#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Maapallo kiertää Aurinkoa. Kun seuraamme Aurinkoa päivän aikana, näyttäisi että Aurinko liikkuu. Löydätkö videosta Auringon näennäisen liikkeen talvisena päivänä, Kuun, &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Linnunrata&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Linnunradan&lt;/a&gt;, &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringonpimennys&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;auringonpimennyksen&lt;/a&gt;, &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjannaula&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Pohjantähden&lt;/a&gt; ympärillä olevien tähtien liikkeet viivana, &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Revontulet&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;revontulet&lt;/a&gt;?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;​&lt;iframe width=&quot;800&quot; height=&quot;315&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/xBqyGLawlbo&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2018-06-26T13:15:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kivisten planeettojen vyöhyke</title>
<id>https://peda.net/id/efcbdb0e792</id>
<updated>2016-05-12T05:35:32+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/l%C3%A4hiplaneetat#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Planeetat&lt;/b&gt; kiertävät Aurinkoa. Vaikka ne näyttävätkin tähdiltä, ne eivät itse tuota valoa, vaan ainoastaan heijastavat Auringon valoa. Valon synnyttämiseen ne ovat aivan liian pieniä. Joillakin planeetoilla on kuita eli satelliitteja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lähimpänä Aurinkoa on neljä kivistä ja metallipitoista &lt;b&gt;kiviplaneettaa&lt;/b&gt;.&lt;b&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/l%C3%A4hiplaneetat/s2#top&quot; title=&quot;shutterstock_141294109_hkeita_kuu_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/l%C3%A4hiplaneetat/s2:file/photo/dffda752c3951f86aa135bcc6f8e7a42450357c9/shutterstock_141294109_hkeita_kuu_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Maisema Kuusta katsottuna. Kolmas kiviplaneetta Auringosta on Maa. Tältä maapallo voisi näyttää Kuusta katsoen. Maapallo muodostaa maatamon. Valoisa puoli paljastaa, missä suunnassa on Aurinko.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Aurinkoa lähimpänä on &lt;b&gt;Merkurius&lt;/b&gt;. Sen asento on sellainen, ettei siellä ole lainkaan vuodenaikoja. Merkuriuksen vuorokausi on pidempi kuin sen vuosi, eli Merkuriuksen pyöriminen akselinsa ympäri kestää kauemmin kuin sen kierto Auringon ympäri.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Venus&lt;/b&gt; on maapallon naapuriplaneetta Auringon suuntaan. Venuksella on kasvihuoneilmiö riistäytynyt valloilleen, minkä vuoksi siellä on tavattoman kuumaa. Venuksella ihminen tukehtuisi, murskaantuisi, paistuisi ja vahingoittuisi happosateesta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kolmas kiviplaneetta Auringosta on &lt;b&gt;Maa&lt;/b&gt;. Se sattuu olemaan elämän kannalta sopivan matkan päässä Auringosta. Sillä on yksi ainoa kuu, jonka nimi on Kuu. Tältä maapallo voisi näyttää Kuusta katsoen. Siellä maapallo muodostaa taivaalle maatamon. Maan valoisa puoli paljastaa, missä suunnassa Aurinko sijaitsee.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Neljäs kiviplaneetta on Maan naapuriplaneetta &lt;b&gt;Mars&lt;/b&gt;. Marsilla on kaksi kuuta, Pelko ja Kauhu. Marsin korkein tulivuori on kolme kertaa Mount Everestin korkuinen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/l%C3%A4hiplaneetat/s#top&quot; title=&quot;kiviplaneetat.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/l%C3%A4hiplaneetat/s:file/photo/650d2719a46fe7856c04047dfd90b66f464d4e99/kiviplaneetat.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Merkurius, Venus, Maa ja Mars ovat kiviplaneettoja.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-06-26T13:15:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Asteroidivyöhyke</title>
<id>https://peda.net/id/efce61c6792</id>
<updated>2017-01-12T15:03:40+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/mja#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/mja/ss#top&quot; title=&quot;shutterstock_180529538_Johan Swanepoel_asteroidi_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/mja/ss:file/photo/247b17145fd1524e55aeb9e060cd87f0e3e552d6/shutterstock_180529538_Johan%20Swanepoel_asteroidi_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Asteroideja ja meteoroideja&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Marsin ja Jupiterin välissä Aurinkoa kiertää suuri määrä erikokoisia kappaleita. Niitä suurimpia kutsutaan &lt;b&gt;asteroideiksi &lt;/b&gt;ja pienimpiä&lt;b&gt; meteoroideksi&lt;/b&gt;. Suurinta niistä, Cerestä, kutsutaan jopa miniplaneetaksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Monet asteroidit ja meteoroidit muistuttavat muodoltaan perunoita. Joillakin niistä on jopa oma kuu.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Oletetaan, että asteroidin törmäys Maahan olisi hävittänyt hirmuliskot sukupuuttoon yli 60 miljoonaa vuotta sitten.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jos meteoroidi osuu Maan ilmakehään, saa kitka sen kuumenemaan, ja se palaa poroksi &lt;b&gt;meteorina&lt;/b&gt; eli &lt;b&gt;tähdenlentona&lt;/b&gt;. Oletko joskus nähnyt tähdenlennon?&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/mja/sz#top&quot; title=&quot;shutterstock_128335193_Igor Zh._meteroidi_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/mja/sz:file/photo/061a56c682a3860c6bcb1653190895f80953611a/shutterstock_128335193_Igor%20Zh._meteroidi_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Jos meteoroidi osuu Maan ilmakehään, saa kitka sen kuumenemaan ja se palaa poroksi meteorina. Jos ainetta riittää kuitenkin Maahan asti, siitä tulee meteoriitti.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jos ainetta riittää kuitenkin Maahan asti, siitä tulee meteoriitti.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Iso meteoriitin törmäys synnyttää maan pinnalle suuren kuopan, kraatterin. Kuun pinnalla näkyy paljon kraattereita, sillä Kuussa ei ole tuulta eikä sateita kuluttamassa niitä näkymättömiin. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Oheisen kuvan kraatteri on säilynyt Arizonan aavikolla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/mja/s#top&quot; title=&quot;shutterstock_248778199_turtix_meteoriitti_kr_arizona_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/mja/s:file/photo/6d499b0edce6924d1a248c08ba702a7df020be34/shutterstock_248778199_turtix_meteoriitti_kr_arizona_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Meteroriittikraatteri.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-06-26T13:15:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Jättimäisten planeettojen vyöhyke</title>
<id>https://peda.net/id/efd26848792</id>
<updated>2016-05-12T23:25:55+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/mkkvjk#top" />
<content type="html">Asteroidivyöhykkeen takana on neljä suurta &lt;b&gt;kaasuplaneettaa&lt;/b&gt;. Niillä ei ole lainkaan kivistä pintaa. Suurin näistä planeetoista on &lt;b&gt;Jupiter&lt;/b&gt;. Sen punaiseen pilkkuun mahtuisi kolme maapalloa. Jupiterilla on vähintään 63 kuuta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jupiterin takana on &lt;b&gt;Saturnus&lt;/b&gt;. Se on kuuluisa renkaistaan, jotka voidaan havaita kaukoputkella Maasta asti. Saturnus on niin harvaa ainetta, että se kelluisi meressä. Saturnuksella on vähintään 62 kuuta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Uranus&lt;/b&gt; on kolmas suuri kaasuplaneetta. Uranus pyörii makuullaan. Näyttää siltä kuin se rullaisi pitkin kiertorataansa kuin kuula. Uranuksella on vähintään 26 kuuta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Neptunus&lt;/b&gt; on neljäs suuri kaasuplaneetta. Sitä ei voi erottaa paljain silmin. Neptunus löydettiin aikanaan matematiikan avulla. Neptunuksella on vähintään 13 kuuta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/mkkvjk/s#top&quot; title=&quot;shutterstock_76392712_kaasuplaneetat_ibreakstock_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/mkkvjk/s:file/photo/3e2464bb878e2dc9b93817ccec220d847def8ae6/shutterstock_76392712_kaasuplaneetat_ibreakstock_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Neljä suurta kaasuplaneettaa ovat Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-06-26T13:15:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Uloin vyöhyke</title>
<id>https://peda.net/id/efd54004792</id>
<updated>2017-01-12T15:04:23+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/kuiperin-vy%C3%B6hyke#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/kuiperin-vy%C3%B6hyke/p#top&quot; title=&quot;pluto_shutterstock.JPG&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/kuiperin-vy%C3%B6hyke/p:file/photo/54a33c635ba84f9ab25867f068f35afe7b54f5cb/pluto_shutterstock.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Pluto&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Neptunuksen radan ulkopuolella on vielä Kuiperin vyöhyke ja Oortin pilvi miniplaneettoineen ja komeettoineen. Tutuin miniplaneetta on &lt;b&gt;Pluto&lt;/b&gt;, joka ennen luokiteltiin planeetaksi. Sillä on vähintään viisi kuuta, ja suurin niistä on puolet sen omasta koosta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Uloimmasta vyöhykkeestä ovat peräisin &amp;quot;likaiset lumipallot&amp;quot; eli &lt;b&gt;komeetat&lt;/b&gt; eli pyrstötähdet. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kun komeetta lähestyy Aurinkoa, Aurinko puhaltaa komeetalle jopa miljoonia kilometrejä pitkän pöly- ja kaasupyrstön tai oikeastaan kaksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Pyrstöt osoittavat pois päin Auringosta. Komeetta kiertää Auringon ja palaa sitten takaisin Aurinkokunnan laitamille. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Yksi kierros voi kestää tuhansia vuosia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/kuiperin-vy%C3%B6hyke/s#top&quot; title=&quot;shutterstock_80345317_hale_MarcelClemens_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/kuiperin-vy%C3%B6hyke/s:file/photo/c76bcd5acbb807621bdd4c3791e4cb883a9018c5/shutterstock_80345317_hale_MarcelClemens_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Komeetta eli pyrstötähti&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-06-26T13:15:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tiivistelmä</title>
<id>https://peda.net/id/efd8be6e792</id>
<updated>2016-03-17T07:10:01+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/t#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;eoppi-summary&quot;&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Aurinkokunta pysyy koossa keskustähden ja sen jäsenten välisen vetovoiman ansiosta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Suurimmat Aurinkokunnan jäsenet ovat Aurinkoa kiertäviä planeettoja. Ne voidaan jakaa kivi- ja kaasuplaneettoihin.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Muita Aurinkokunnan jäseniä ovat kuut, asteroidit, meteoroidit, miniplaneetat ja komeetat.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2018-06-26T13:15:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Navigointi</title>
<id>https://peda.net/id/efd9906e792</id>
<updated>2016-03-20T09:28:47+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/14/navigointi#top" />
<content type="html">&lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/e577ae12792:sitemap&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-kirja-sisallys.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Sisällys&lt;/span&gt;&lt;/a&gt; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/ef2d6ce4792:sitemap&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-luku-sisallys.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Luvun sisällys&lt;/span&gt;&lt;/a&gt; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/f0d7691e792&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-hakemisto.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Hakemisto&lt;/span&gt;&lt;/a&gt; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/efb1bff8792&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-tehtavat.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Tehtävät&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-06-26T13:15:48+03:00</published>
</entry>


</feed>