<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/547/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>1. Maapallon rakenne</title>
<id>https://peda.net/id/ef2e44de792</id>
<updated>2017-03-09T16:27:38+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/ef2e44de792:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Maapallon synty</title>
<id>https://peda.net/id/ef3fb552792</id>
<updated>2016-05-12T22:57:06+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/maapallon-synty#top" />
<content type="html">Maapallo on kierrätysmateriaalia. Jokin suuri tähti lienee aikoinaan räjähtänyt pöly- ja kaasupilveksi. Suuressa tähdessä on sitä ennen syntynyt maapallolle tärkeitä raskaita aineita, kuten rautaa, nikkeliä ja vaikkapa uraania. Suuren tähden räjähdystä kutsutaan supernovaksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/maapallon-synty/s#top&quot; title=&quot;shutterstock_155181773_Mopic_aurinkokunta_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/maapallon-synty/s:file/photo/b0bf907d8bb6eac1ba631b7b7e60de4c5060d5b7/shutterstock_155181773_Mopic_aurinkokunta_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Aurinkokunnan synty&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tästä pyörivästä materiaalista on tiivistynyt &lt;b&gt;Aurinko&lt;/b&gt; ja sen &lt;b&gt;planeetat&lt;/b&gt;. Oheisessa kuvassa on esitetty, miten Aurinkokunta on alkanut syntyä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/maapallon-synty/sn#top&quot; title=&quot;3d-rakenne.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/maapallon-synty/sn:file/photo/95c75e3571200e56486d2f9230714b9ac1c0e859/3d-rakenne.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kun maapallo oli vielä sulaa materiaalia, kävi niin, että raskaat aineet, rauta ja nikkeli, vajosivat pohjalle eli tässä tapauksessa pallon keskiosaan.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kaikki planeetat, myös Maa, kiertävät Aurinkoa samaan suuntaan ja samassa tasossa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kun maapallo oli vielä sulaa materiaalia, kävi niin, että raskaat aineet, rauta ja nikkeli, vajosivat pohjalle eli tässä tapauksessa pallon keskiosaan. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kevyemmät aineet jäivät pinnalle. Näin syntyivät maapallon kerrokset. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Varmoja ei olla siitä, millä tavalla maapallo sai vetensä.</content>
<published>2018-06-26T13:15:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Maapallon kerrokset</title>
<id>https://peda.net/id/ef47311a792</id>
<updated>2018-01-04T07:01:58+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/maapallon-kerrokset#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Maapallosta voidaan erottaa neljä kerrosta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Uloimpana on ohut kivinen kova &lt;b&gt;kuori&lt;/b&gt;. Kuori kelluu sulan &lt;b&gt;vaipan&lt;/b&gt; pinnalla. Sisimpänä on &lt;b&gt;ydin&lt;/b&gt;.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tutkimusten perusteella oletetaan, että se on sulaa lukuun ottamatta aivan sisintä ydintä. Sen arvellaan olevan kiinteää metallia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/maapallon-kerrokset/s1p#top&quot; title=&quot;shutterstock_180937673 (1)_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/maapallon-kerrokset/s1p:file/photo/069eef5b41b22ec956f27353d47f831abc5152f6/shutterstock_180937673%20%281%29_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Maapallon kuori koostuu erillisistä laatoista. Valokuvassa laattojen reunat erottuvat punaisina viivoina. Vasemmanpuoleinen kuva on Tyyneltämereltä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;Ihminen on pystynyt poraamaan reikää vain kuoreen, joten oletukset ytimen rakenteesta perustuu tieteellisiin päätelmiin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Maapallon kuori on murtunut palasiksi, &lt;b&gt;laatoiksi&lt;/b&gt;. Se on aivan kuin kananmuna, jonka kuori on säröillä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Laattojen reunoilla on levotonta. Laatat liikkuvat ja työntyvät toisiaan vasten tai painuvat toistensa alle. Nämä liikkeet aiheuttavat muun muassa &lt;b&gt;maanjäristyksiä&lt;/b&gt;. Maanjäristykset voivat romahduttaa rakennuksia. Meren alla maanjäristys voi saada aikaan tuhoisan hyökyaallon, &lt;b&gt;tsunamin&lt;/b&gt;.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Suomi on keskellä laattaa, jossa on varsin rauhallista.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kun sulaa kiveä purkautuu kuoren läpi, syntyy &lt;b&gt;tulivuori&lt;/b&gt;. Sulaa kiveä kutsutaan maan alla magmaksi ja maan pinnalla laavaksi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Rauhallinen purkaus on nähtävyys, mutta räjähtävä purkaus saa suurta tuhoa aikaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe width=&quot;1200&quot; height=&quot;800&quot; src=&quot;//www.thinglink.com/card/1005336968822784003&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Tulivuori.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2018-06-26T13:15:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ilmakehä</title>
<id>https://peda.net/id/ef4c8048792</id>
<updated>2018-03-13T17:28:03+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/ilmakeh%C3%A4#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/ilmakeh%C3%A4/o#top&quot; title=&quot;omena_shutterstock_64358728_AnnaIA_pp.JPG&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/ilmakeh%C3%A4/o:file/photo/2efd25202ddbfd95bd8fce2f7b6352fffa20dc25/omena_shutterstock_64358728_AnnaIA_pp.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Ilmakehä on ohut kuin omenan kuori.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Maapallon pinnalla ja sen ympärillä on kaksi kiveä harvempaa kerrosta: &lt;b&gt;vesikehä&lt;/b&gt; ja &lt;b&gt;ilmakehä&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ilmakehä on hyvin ohut. Ilmakehän paksuutta voidaan verrata omenan kuoreen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jos omenan sisus vastaisi maapalloa, niin omenan kuori vastaisi suunnilleen ilmakehän paksuutta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ilmakehässäkin on erilaisia kerroksia. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ilmakehä kuitenkin muuttuu kuin liukuväri, eikä kerrosten välillä ole selviä rajoja. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Noin sadan kilometrin korkeudessa ajatellaan avaruuden alkavan, sillä taivas näyttää siellä mustalta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;: &lt;br/&gt;&#10;Auringon säteilystä valo- ja lämpösäteily ovat meille hyödyllisiä. Osa Auringon säteilystä on kuitenkin vaarallista. &lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/ilmakeh%C3%A4/i#top&quot; title=&quot;ilmakehan_kerrokset-slide.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/ilmakeh%C3%A4/i:file/photo/616c9027018c69a17a70797dcd0bea50c145fbd6/ilmakehan_kerrokset-slide.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;ilmakehan_kerrokset-slide.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Avaruuslentäjien onkin ilmakehän ulkopuolella suojauduttava tarkkaan Auringon säteilyltä. Esimerkiksi liiallinen ultraviolettisäteily on vahingollista. Ihmiselle se aiheuttaa helposti ihovaurioita. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ilmakehän otsonikerros (O&lt;sub&gt;3&lt;/sub&gt;) suojelee maapallon eliöstöä liialliselta ultraviolettisäteilyltä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Maan ilmakehää pitää paikoillaan Maan vetovoima. Jos se lakkaisi, karkaisivat kaasutkin avaruuteen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuulla on niin heikko vetovoima, ettei se kykene säilyttämään pinnallaan mitään kaasuja. Siksi Kuulla ei ole ilmakehää, minkä vuoksi sen pinnalla astronautit tarvitsevat hengityslaitteen. Ihminen ei nimittäin pysy hengissä ilman happea. Ilmassa sitä on runsaasti. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Happea tuottivat maapallolle alun perin bakteerit. Nykyisin sitä tuottavat eniten levät ja kasvit.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/ilmakeh%C3%A4/s3#top&quot; title=&quot;shutterstock_285636983_astronautti_Castleski_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/ilmakeh%C3%A4/s3:file/photo/ab86b933f0b5bd29329fb800654d1b3f22de8f4a/shutterstock_285636983_astronautti_Castleski_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kuussa ei ole ilmakehää.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-06-26T13:15:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ilmakehän merkitys</title>
<id>https://peda.net/id/ef512e9a792</id>
<updated>2018-01-04T07:04:40+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/ilmakeh%C3%A4n-merkitys#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;&lt;span class=&quot;right&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/ilmakeh%C3%A4n-merkitys/s#top&quot; title=&quot;shutterstock_55223521_kasvihuone_artiomp_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/ilmakeh%C3%A4n-merkitys/s:file/photo/408197494936581f7e34794b346f7b60730a5d79/shutterstock_55223521_kasvihuone_artiomp_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kasvihuoneilmiössä ihmisen ilmakehään päästämät kasvihuonekaasut estävät lämpösäteilyä karkaamasta pois maanpinnan läheltä. Alailmakehä lämpenee.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Ilmakehä toimii kuin kasvihuone. Se päästää lämmön sisään, mutta pidättää sitä karkaamasta avaruuteen. Kasvihuoneilmiön voi kokea myös suljetussa autossa, joka on jätetty parkkipaikalle auringonpaisteeseen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ilman kasvihuoneilmiötä maapallo olisi hyvin kylmä paikka asustaa. Toisaalta liiallinen kasvihuoneilmiökään ei ole ihmisen kannalta hyvä asia. Se aiheuttaisi paljon ongelmia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;Auringon ja ilmakehän ansiosta sama vesi kiertää koko ajan maapallolla. Sinunkin juomavedessäsi voi olla samoja vesimolekyylejä kuin hirmuliskon juomavedessä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Ellei ilmakehää olisi, ei olisi vesisadettakaan. Veden kierrosta huolehtii Aurinko, jonka lämpö muuttaa veden olomuotoa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Auringon säteilemä lämpö saa veden haihtumaan ja nousemaan näkymättömänä kaasuna taivaalle. Ilmakehän lämpötila kylmenee, mitä korkeammalle noustaan. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kylmässä näkymätön vesihöyry tiivistyy ensin pieniksi pilvipisaroiksi ja putoaa sitten lopulta alas sadepisaroina. Kuussa ei ole ilmakehää, joten siellä pärjää hyvin ilman sateenvarjoa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/ilmakeh%C3%A4n-merkitys/sb#top&quot; title=&quot;shutterstock_147474509_veden_k_Jacky Brown_p.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/ilmakeh%C3%A4n-merkitys/sb:file/photo/bd56699e80d97b83b79589c54217c64c76064506/shutterstock_147474509_veden_k_Jacky%20Brown_p.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vesi kiertää ilmakehän ja maan pinnan kautta. Pilvestä sataa vettä tai lunta. Se virtaa lopulta järviin ja meriin tai kasvit ottavat sen käyttöön. Ilmaan haihtuu vesihöyryä.&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Vesi kiertää ilmakehän ja maan pinnan kautta. Pilvestä sataa vettä tai lunta. Se virtaa lopulta järviin ja meriin tai kasvit ottavat sen käyttöön. Ilmaan haihtuu vesihöyryä. &lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2018-06-26T13:15:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Tiivistelmä</title>
<id>https://peda.net/id/ef538adc792</id>
<updated>2016-04-11T05:36:45+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/t#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;eoppi-summary&quot;&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Maa on tiivistynyt avaruuden räjähdyskaasusta ja -pölystä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Maapallon kerrokset ovat kuori, vaippa, nesteydin ja kiinteä ydin.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Maapalloa ympäröivät vesikehä ja ilmakehä, jotka mahdollistavat elämän tällä sinisellä planeetallamme.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2018-06-26T13:15:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Navigointi</title>
<id>https://peda.net/id/ef542e60792</id>
<updated>2016-03-20T09:26:04+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/6-vuosiluokka/mmor/navigointi#top" />
<content type="html">&lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/e577ae12792:sitemap&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-kirja-sisallys.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Sisällys&lt;/span&gt;&lt;/a&gt; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/ef2d6ce4792:sitemap&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-luku-sisallys.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Luvun sisällys&lt;/span&gt;&lt;/a&gt; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/f0d7691e792&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-hakemisto.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Hakemisto&lt;/span&gt;&lt;/a&gt; &lt;a class=&quot;eoppi-icon-nav&quot; href=&quot;https://peda.net/id/ef2eeace792&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-tehtavat.png&quot;/&gt; &lt;span&gt;Tehtävät&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2018-06-26T13:15:48+03:00</published>
</entry>


</feed>