https://peda.net/id/ef12fb2a792 2016-10-31T19:36:19+02:00 https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/id/FGdQ44" target="_blank">e-Oppi -lisenssi</a></div> https://peda.net/id/ef1ae600792 2017-12-02T06:01:57+02:00 <span><span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/australia/australia-png#top" title="karttapohja_australia.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/australia/australia-png:file/photo/3254c0299815f0dc9beb45707338f903d51a5c02/karttapohja_australia.jpg" alt="" title="Australia on laaja manner." class="inline" loading="lazy"/></a></span></span><b>Australian</b><span> nimi tulee latinan kielen sanasta &quot;australis&quot; eli eteläinen. <br/> <br/> Australian pinta-ala on 7,7 miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku 23 miljoonaa. Se on samalla manner, maanosa ja valtio. <br/> <br/> Australian asuttivat jo 40 000 – 50 000 vuotta sitten kivikauden ihmiset. He saapuivat ennen asumattomalle mantereelle puusta tehdyillä veneillä. <br/> <br/> Nämä asukkaat ovat nykyisten alkuperäisasukkaiden, aboriginaalien,</span><span> esi-isiä. <br/> <br/> Kapteeni James Cook julisti alueen Iso-Britannian omaisuudeksi vuonna 1770. Tämän jälkeen mantereelle alettiin muuttaa Euroopasta. <br/> <br/> Nykyisin suurimman osan asukkaiden esi-isistä on lähtöisin Euroopasta, erityisesti Iso-Britanniasta. <br/> <br/> Australia itsenäistyi 1900-luvulla, mutta Iso-Britannian kuningatar on edelleen valtion muodollinen hallitsija. Englanti on Australian virallinen kieli.<br/> </span><br/> <span>Koska Australian maanosaan luetaan myös Oseanian saaret, maanosaa kutsutaan myös nimellä &quot;<b>Australia ja Oseania</b>&quot;. Suurimpia Oseanian saaria ovat <a href="https://www.google.fi/maps/place/Uusi-Guinea/@-4.7302422,133.8476504,1121285m/data=!3m2!1e3!4b1!4m2!3m1!1s0x684a0316a5130283:0xf0d0324058e7ea8" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Uusi-Guinea</a> ja <a href="https://www.google.fi/maps/place/Uusi-Seelanti/@-43.0135002,163.4812057,3290712m/data=!3m2!1e3!4b1!4m2!3m1!1s0x6d2c200e17779687:0xb1d618e2756a4733" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Uuden-Seelannin</a> kaksi pääsaarta.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/australia/sv#top" title="shutterstock_287176919_Taras Vyshnya_melbourne_p._levea.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/australia/sv:file/photo/260bf5a217cc0856226384d536ab2585eb226dcd/shutterstock_287176919_Taras%20Vyshnya_melbourne_p._levea.jpg" alt="" title="Melbourne." class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>Australian rannikolla on monia miljoonakaupunkeja, kuten kuvan <a href="https://www.google.fi/maps/place/Melbourne+VIC,+Australia/@-37.8594087,144.7994381,111038m/data=!3m2!1e3!4b1!4m2!3m1!1s0x6ad646b5d2ba4df7:0x4045675218ccd90" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Melbourne</a>. </em></span> 2018-06-26T13:15:48+03:00 https://peda.net/id/ef1d8ed2792 2017-12-02T06:20:56+02:00 ​<iframe width="3109" height="2305" src="//www.thinglink.com/card/993367630683308035" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​ 2018-06-26T13:15:48+03:00 https://peda.net/id/ef1e61ea792 2017-12-02T06:05:23+02:00 <span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/aijk/s2#top" title="shutterstock_159521273_Mirelle_australia_p.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/aijk/s2:file/photo/8ea4e89cac8cdf01314afd3debabd79cc2f6b8d3/shutterstock_159521273_Mirelle_australia_p.jpg" alt="" title="Jouluna Australiassa on kesä, sillä se sijaitsee eteläisellä pallonpuoliskolla." class="inline" loading="lazy"/></a></span>Australia on kokonaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Tästä syystä joulukuu ja tammikuu ovat mantereen lämpimimmät kuukaudet. Jouluna kelpaakin australialaisten esimerkiksi lainelautailla etelärannikon hiekkarannoilla!<br/> <br/> Australian pohjoisosat ovat melko lähellä päiväntasaajaa. Siellä kasvaakin sademetsiä.<br/> <br/> Suurin osa mantereesta on savannia tai aavikkoa. <br/> <br/> Australiasta kotoisin oleva eukalyptus on puu, jota kasvatetaan nykyään lähes kaikkialla maailmassa rakennuspuuksi tai paperin raaka-aineeksi.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/aijk/s#top" title="shutterstock_293663612_mingman_eukalyptus_p._levea.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/aijk/s:file/photo/fd100650cc6f7fbdaf81bd6c1dd6b3802c48e526/shutterstock_293663612_mingman_eukalyptus_p._levea.jpg" alt="" title="Eukalyptuksia. Puun lehdet ovat kovia ja niistä haihtuu tuoksuvia aineita." class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>Eukalyptus voi suotuisassa ilmastossa kasvaa jo 20 vuodessa kymmeniä metrejä korkeaksi puuksi!</em> 2018-06-26T13:15:48+03:00 https://peda.net/id/ef20e9f6792 2017-12-02T06:06:09+02:00 <span><span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/ejk/sk#top" title="shutterstock_310857608_Anan Kaewkhammul_kenguru_p.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/ejk/sk:file/photo/980ae865cea17404746b9db91397b6ca2c9d41f2/shutterstock_310857608_Anan%20Kaewkhammul_kenguru_p.jpg" alt="" title="Kengurun poikanen voi kavuta pussiin vielä isompanakin. Siellä on turvallista!" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Koska Australia on eristyksissä muista maanosista, sen luonto on kehittynyt ainutlaatuiseksi. Siellä elää monia kasvi- ja eläinlajeja, joita ei tavata missään muualla. <br/> <br/> Kun lähes kaikkialta muualta <b>pussieläimet</b> ovat kuolleet sukupuuttoon, Australiassa elää monia pussieläinlajeja. <br/> <br/> Pussieläimet ovat nisäkkäitä, joilla on sikiön kasvattamista varten pussi. Poikanen syntyy hyvin pienenä ja karvattomana. Se kiipeää emon karvoja pitkin pussiin ja alkaa imeä ravintoa pussissa olevasta nisästä. <br/> <br/> Tunnetuimpia pussieläimiä ovat </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Kenguru" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">kengurut</a> <span>(kuvassa)</span><span>, </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Koalat" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">koalat</a><span> ja </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Vompatti" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">vompatit</a><span>. <br/> <br/> Kaikkein erikoisin Australian eläimistä on </span><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesinokkael%C3%A4in" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">vesinokkaeläin</a><span>, joka on yksi maailman viidestä munivasta nisäkäslajista. <br/> </span> 2018-06-26T13:15:48+03:00 https://peda.net/id/ef229df0792 2018-03-13T17:26:48+02:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/kal/aemk#top" title="shutterstock_314399327_Andrea Izzotti_kenguru_p.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/kal/aemk:file/thumbnail/921db76ac85af21c96272bd4d03237f3c3cf00da/shutterstock_314399327_Andrea%20Izzotti_kenguru_p.jpg" alt="" title="Australiassa elää monia kengurulajeja." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Australiassa elää monia kengurulajeja.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/kal/kopjsel#top" title="shutterstock_378712390_jeep2499_koala_p.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/kal/kopjsel:file/thumbnail/16a7dfc18802cb80de6b18ffae8a12b18b2d79ad/shutterstock_378712390_jeep2499_koala_p.jpg" alt="" title="Koala on pussieläin, joka syö eukalyptuksen lehtiä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Koala on pussieläin, joka syö eukalyptuksen lehtiä.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/kal/vovvmn#top" title="bi7_vesinokkaelain_shutterstock_109281908_peda.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/kal/vovvmn:file/thumbnail/29e117d8643bfbeea1630fb3d4f056c5ea1d4e2a/bi7_vesinokkaelain_shutterstock_109281908_peda.jpg" alt="" title="Vesinokkaeläin on vedessä viihtyvä, muniva nisäkäs." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Vesinokkaeläin on vedessä viihtyvä, muniva nisäkäs.</dd> <dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/kal/voapnok#top" title="shutterstock_227345659_Samantzis_vompatti_p.jpg" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/tervo/ty/e5ob/e53e/amerikka2/4-australia/kal/voapnok:file/thumbnail/9c6bc6d7f6e009cc604b1f443d3fac547b513704/shutterstock_227345659_Samantzis_vompatti_p.jpg" alt="" title="Vompatit ovat Australialaisia pussieläimiä. Ne ovat kasvinsyöjiä." class="thumbnail" loading="lazy"/></a></dt> <dd>Vompatit ovat Australialaisia pussieläimiä. Ne ovat kasvinsyöjiä.</dd> </dl> 2018-06-26T13:15:48+03:00 https://peda.net/id/ef2737ca792 2016-05-13T05:32:34+03:00 <div class="eoppi-summary"> <ul> <li>Australia on manner ja valtio.</li> <li>Australiassa puhutaan englantia.</li> <li>Australiassa on paljon eläinlajeja, joita ei tavata muualla.</li> <li>Oseania on saaristo, johon kuuluu tuhansia saaria.</li> </ul> </div> 2018-06-26T13:15:48+03:00 https://peda.net/id/ef27f746792 2016-05-12T21:11:42+03:00 <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/e577ae12792:sitemap" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-kirja-sisallys.png"/> <span>Sisällys</span></a> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/eebee882792:sitemap" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-luku-sisallys.png"/> <span>Luvun sisällys</span></a> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/f0d7691e792" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-hakemisto.png"/> <span>Hakemisto</span></a> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/ef13a2c8792" target="_blank" rel="noopener"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-tehtavat.png"/> <span>Tehtävät</span></a> 2018-06-26T13:15:48+03:00