1. Aasia on suuri maanosa

Maapallolla elää yli seitsemän miljardia ihmistä

2018-03-10T07:21:45+02:00

Maapallolla elää nykyisin noin seitsemän miljardia ihmistä. Maapallon väkimäärä on kaksinkertaistunut parissakymmenessä vuodessa.

Kaikille riittäisi ruokaa, jos ruuantuotanto onnistuisi kaikkialla hyvin ja ruokaa pystyttäisiin kuljettamaan nopeasti kriisialueille.

Maapallon väestönkasvu on ollut erityisen nopeaa kehitysmaissa, joissa perheisiin syntyy paljon lapsia. Teollisuusmaissa, kuten Suomessa, perheiden lapsiluku on keskimäärin pieni ja väkimäärä kasvaa vain vähän.

Maapallon väkiluku nyt!

Satelliittikuvien avulla voidaan havainnollistaa asukastiheyttä.

Shutterstock.com/NASA

Aasiassa elää yli neljä miljardia ihmistä

2017-01-12T13:56:34+02:00

Maapallon väestö ei ole jakautunut tasaisesti maapallolle. Monet laajat alueet, kuten aavikot, jäätiköt ja vuoristot, ovat lähes asumattomia. Toisilla alueilla väentiheys on erittäin suuri. Maapallon tiheimmin asutut alueet ovat Länsi-Eurooppa, Egyptin Niilin suisto sekä Aasiassa olevat Intia, Kiina, Japani ja Indonesia.

Aasia on maapallon väkirikkain maanosa. Siellä asuu yli neljä miljardia ihmistä. Sekä Kiinassa että Intiassa asuu yli miljardi eli tuhat miljoonaa ihmistä.

Kiinan ja Intian valtavan väkimäärän selittää kolme asiaa:

1) Sekä Kiina että Intia ovat pinta-alaltaan suuria.

2) Niissä pystytään tuottamaan ruokaa suurellekin ihmisjoukolle suotuisan ilmaston ja maataloudelle sopivan maaperän ansiosta.

3) Näissä maissa syntyvyys on ollut suurta. Kiinassa perheiden lapsiluku on jo vähentynyt, mutta Intiassa perheet ovat edelleen suuria.

Ks. lisätietoa Aasia tiivistetysti -sivulta.

Aasia - tundralta sademetsään

2016-05-12T13:01:37+03:00

Aasia ulottuu pohjoiselta Jäämereltä aina päiväntasaajalle asti. Tämä selittää sen, että Aasiassa on monenlaista kasvillisuutta.

Aasiasta voidaan erottaa kahdeksan kasvillisuusaluetta:

tundra
havumetsä
lehtimetsä
aro
aavikko
vuoristokasvillisuus
savanni
sademetsä

Ks. lisätietoa Aasia tiivistetysti -sivulta.

Tundra ja havumetsä

2017-12-01T16:07:14+02:00

Pohjoismaista tutut tundra ja havumetsä jatkuvat Ural-vuoriston takana valtavassa Siperiassa.

Tundra on puutonta aluetta. Koska maa on jäässä ympäri vuoden eli ikiroudassa, puut eivät siellä kasvamaan. Vain heinät, eräät varvut, sammalet ja jäkälät menestyvät tässä ankarassa ympäristössä.

Jäämeren rannalla tundralla elää vain vähän ihmisiä. Syynä tähän on muun muassa tundran ankarat ilmasto-olot: talvi on hyvin kylmä ja kesä viileä.

Valtavat suot estävät kulkemisen kesäaikaan. Matkustaminen on mahdollista vain jokia pitkin. Asukkaat elävät kalastamalla ja poroja kasvattamalla.

Siperian kallioperän rikkaudet, kuten maakaasu ja metallit, houkuttelevat alueelle teollisuutta. Tundralle onkin syntynyt monia teollisuuskaupunkeja.

Tundran eteläpuolella on havumetsää. Sen eläimistö on tuttua suomalaisille. Muun muassa karhu ja liito-orava ovat taigan eläimiä myös Venäjällä.

Havumetsävyöhykkeellä asutus on myös harvaa. Asutus keskittyy lähinnä jokien varsille.

Aroja, autiomaita ja vuoristoa

2017-12-01T16:10:09+02:00

Laajan Aasian sisäosiin ei riitä meriltä pilviä. Tästä syystä näillä alueilla sataa vähän. Aasiassa onkin suuria aroja ja aavikoita.

Arolla ei kasva puita, vaan heinät ovat yleisimpiä kasveja. Maanviljely on mahdollista vain keinokastelun avulla.

Arabian suurella niemimaalla on kasviton aavikko eli autiomaa.

Gobin aavikko on Keski-Aasiassa (kuva). Gobi on valtava autiomaa Aasiassa, neljä kertaa Suomea suurempi. Autiomaassa elää muun muassa kameleita ja villihevosia.

Himalajan mahtavan vuoriston huipuilla on vuoristokasvillisuutta. Vain jäkälät, sammalet sekä pienet heinät ja varvut menestyvät korkeilla vuorilla. Korkeimmilla huipuilla on lunta ja jäätiköitä.

Vaikka Himalajan korkeimmat huiput ovat jopa kahdeksan kilometrin korkeudella, monet muuttolinnut matkaavat vuoriston yli kesäksi pesimään pohjoisiin metsiin ja soille. Talveksi linnut palaavat lämpimille Etelä-Aasian alueille.

Savanneja ja sademetsiä

2018-02-16T09:16:53+02:00

Kiinassa ja Japanissa on lehtimetsien alue. Tosin lehtimetsät on monin paikoin hakattu pelloiksi. Alueella sataa riittävästi ja lämpötila on muun muassa riisin viljelylle sopiva. Tästä syystä nämä alueet pystyvät elättämään suuria ihmismääriä.

Intiassa ja Taka-Intian niemimaalla on melko kuivaa. Siellä on savannikasvillisuutta. Näille alueille on tyypillistä suuret sademäärän vaihtelut.

Päiväntasaajan läheisyydessä on trooppisen kuumaa ja sateista. Näillä alueilla kasvaa sademetsää.

Aasian sademetsää. Etsi piirroksesta tiikeri, riikinkukko, kobra, paratiisilintu, gibboni, lentävä koira, leopardikissa.

Monsuuni-ilmastossa sataa kesällä, talvella on kuivaa

2016-04-11T05:16:06+03:00

Intiassa ja Taka-Aasiassa vallitsee monsuuni-ilmasto. Sille on tyypillistä kaksi vuodenaikaa: sateinen kesä ja sateeton talvi.

Alueella sataa kesällä paljon, kun tuulet tuovat Intian valtamereltä pilviä. Kesän sateita tuovaa tuulta kutsutaan kesämonsuuniksi. Silloin tällöin sateet muuttuvat hirmumyrskyiksi. Tällöin sataa hetkessä valtava määrä vettä ja laajat alueet peittyvät veden alle.

Kesämonsuuni:

Alueella ei sada talvella, koska tuulet puhaltavat Aasian ylängöltä. Tällöin kärsitään kuivuudesta.

Talvimonsuuni:

Kasvit, eläimet ja ihmiset ovat sopeutuneet monsuuni-ilmastoon. Esimerkiksi monet savannin kasvit viettävät kuivan talven lepotilassa.

Eräät suomalaiset viettävät talvella lomaansa Thaimaassa, joka on Taka-Aasiassa. Thaimaassakin vaikuttaa talvimonsuuni, vaikka joulu-tammikuussa suosituimmilla turistialueilla ei olekaan täysin sateetonta.

Aasian maantietoa

2016-03-05T13:43:48+02:00

Kuvia Aasian kasvillisuusalueista

2018-03-13T11:54:22+02:00

: Tundraa Siperiassa.
: Aasia. Himalajan vuoristo erottuu kartasta ruskeana. Löydätkö Japanin ja Intian?
: Tundra: jääkarhuja elää Jäämeren reunalla.
: Havumetsävyöhyke: siperialaista havumetsää.
: Autiomaa: Gobin autiomaa. Kaksikyttyräinen kameli on tärkeä kantojuhta ja kotieläin. Gobissa elää myös kameleita täysin luonnonvaraisina.
: Vuoristokasvillisuutta Himalajalla.
: Lehtimetsävyöhyke: Isopanda syö bambuja.
: Savanni: aasiannorsuja.
: Kesämonsuunin aikana vettä sataa usein liikaa.
: Talvimonsuunin aikaan vettä ei sada. Kasvit lakastuvat tai jopa kuolevat veden puutteeseen.
: Sademetsää Aasiassa.
: Tiikereitä elää erityisesti Aasian sademetsissä.
: Sademetsäalue: intiannorsuja.

Tiivistelmä

2018-03-14T05:13:50+02:00

Maapallon väkiluku on kasvanut nopeasti. Aasia on maapallon väkirikkain maanosa.
Aasian kasvillisuusalueet: tundra, havumetsä, lehtimetsä, aro, aavikko, vuoristokasvillisuus, savanni, sademetsä.
Monsuuni-ilmastossa on erilaiset vuodenajat: Kesämonsuunin aikana tuulet tuovat sateita mereltä. Talvella vaikuttavat mannertuulet, eikä vettä sada lainkaan.

Navigointi

2016-04-24T13:07:10+03:00

Sisällys Luvun sisällys Hakemisto Tehtävät