8. Metsien suurpedot

Mikä on suurpeto?

2016-05-12T20:45:17+03:00

Suurpedoksi kutsutaan suurikokoista petoeläintä, joka saalistaa nopeudellaan ja viekkaudellaan metsien eläimiä ravinnokseen. Suurpedon suussa olevien raateluhampaiden avulla peto saa irrotettua saaliista lihaa ruuakseen.

Suomen metsissä elää neljä suurta petoeläintä: karhu, ilves, susi ja ahma. Ihmiset ovat vainonneet suurpetoja, minkä seurauksena ne ovat harvinaisia ja uhanalaisia. Nykyisin suurpetoja suojellaan, eikä lajien häviäminen Suomen luonnosta ole enää todennäköistä.

Karhu

2017-12-01T07:08:48+02:00

Karhu on suuri eläin. Aikuiset yksilöt voivat painaa jopa 200 kg. Suuren kokonsa ansiosta karhulla ei ole muita vihollisia kuin ihminen.

Karhu on sopeutunut hyvin Suomen luontoon. Paksu turkki ja rasvakerros suojaavat kylmältä. Rasvakerros on myös välttämätön talviunen aikana, sillä rasvakerroksesta karhu saa energiaa elintoimintoihinsa ja poikasten tarvitsemaan maitoon talven aikana. Karhu saalistaa hirviä ja poroja, mutta myös pienempiä eläimiä, kuten myyriä.

Karhu pitää myös raadoista. Tämän tietävät hyvin luontokuvaajat, jotka ovat asettaneet eläinten raatoja piilokojun eteen – karhukuvien ottaminen on melko helppoa! Karhu on varsinkin syksyllä kasvissyöjä: se ahmii marjoja ja se vierailee myös viljapelloilla syömässä viljan siemeniä. Karhu on myös tunnettu muurahaisten pesien tonkija ja mehiläispesien rikkoja: karhun herkkua ovat muurahaisten kotelot ja mehiläisten valmistama hunaja.

Karhu elää suuren osan vuodesta yksinäisenä kulkijana. Se väistää metsässä kulkevaa ihmistä huomaamattomasti. Tästä on saatu tietoa, kun lähettimellä varustettuja karhuja on lähestytty tutkimusmielessä: karhut lähtevät poispäin ihmisestä heti, kun karhu kuulee tai haistaa ihmisen lähestyvän. Karhun näkökyky on heikko.

Suomessa elävät karhut viettävät talven talviunessa talvipesässä, jonka karhu on kaivanut esimerkiksi kannon alle tai isoon muurahaiskekoon. Karhun elintoiminnot hidastuvat talviunen aikana, mutta ruumiinlämpötila ei juuri laske. Naaraskarhut synnyttävät talvipesään poikaset. Poikaset ovat koko seuraavan kesän riippuvaisia emon huolenpidosta.

Ylen karhu-sivu

Susi

2018-03-13T11:47:43+02:00

Susi on koiraeläin. Muita koiraeläimiä ovat naali, supikoira ja kettu. Koira on aikanaan kesytetty sudesta: susikoiran ja suden rakenne ovat hyvin samanlaiset.

Susi on melko pieni suurpedoksi. Se painaa alle 50 kg.

Susi elää laumassa. Lauman johtajina toimii pariskunta, jonka jälkeläisiä muut lauman jäsenet ovat.

Susilauma on tehokas saalistaja. Susilauma juoksee kiinni saaliseläimen, kuten hirven, ja piirittää ja kaataa sen yhteistuumin. Saalis jaetaan lauman jäsenten kesken. Johtajaparin poikasia hoidetaan yhteistuumin.

Susilaumalla on iso elinpiiri eli reviiri. Lauma ei päästä muita susia alueelleen.

Susi väistää ihmisiä. Asumuksien lähelle tulevat sudet ovat yleensä yksinäisiä, nälkiintyneitä susia. Susi on rauhoitettu ja uhanalainen laji.

Suomessa elää vähän yli sata sutta. Jotkut suhtautuvat suteen vihamielisesti. Suden ainoa vihollinen onkin salametsästäjä.

Ylen susi-sivu

Karhu ja susia kuolleen eläimen raadolla eli haaskalla.

Ilves

2017-12-01T07:09:48+02:00

Ilves on kissaeläin. Sillä on sulavat liikkeet, hyvä kuuloaisti, tarkka näkökyky ja kyky liikkua hämärässä metsässä lähes äänettömästi.

Ilveksen menestymisen haaste on se, että suomalaisessa metsässä ei ole saaliseläimiä yhtä runsaasti kuin esimerkiksi Afrikan savannilla. Niinpä ilves joutuu liikkumaan laajalla alueella sopivaa saalista etsiessään.

Koska ilves vaatii laajan reviirin, niitä elää melko vähän Suomessa. On arvioitu, että Suomen metsissä eläisi noin 2 000 ilvestä.

Ilves on rauhoitettu, mutta sitä voidaan metsästää poikkeuslupien avulla. Ilves saalistaa väijymällä. Sen yleisimmät saaliseläimet ovat metsäjänis, metsäkauris, valkohäntäkauris ja myyrät.

Ilvesemo synnyttää keväällä 1–3 poikasta kalliolohkareen tai puun alle. Naaras huolehtii poikasistaan yksin.

Ylen ilves-sivu
"Poika ja ilves" on suomalainen vuonna 1998 valmistunut elokuva, joka kertoo lapsen luontosuhteesta.

Ahma

2017-12-01T07:10:09+02:00

Ahma on näätäeläin. Muita näätäeläimiä ovat mäyrä, lumikko, kärppä, minkki ja näätä. Näätäeläimillä on pitkänomainen ruumis ja pitkä häntä. Monet näätäeläimet ovat nopeita saalistajia, mutta ahma on ennemmin sitkeä pitkänmatkan juoksija.

Ahma saalistaa lintuja, myyriä, jäniksiä ja Lapissa poroja. Ahma saattaa tappaa monia poroja kerralla, sillä ahma pystyy käyttämään ravinnoksi jopa jäätyneitä raatoja. Ahma on melko kevyt: se painaa vain alle 20 kg. Ahmalla on pienuudestaan huolimatta suuret voimat, ja se pystyy saalistamaan muun muassa itseään paljon painavampia poroja.

Ahmaemo synnyttää lumiluolaan kevättalvella pari poikasta. Naaras huolehtii niistä yksin. Suomessa elää vain satakunta ahmaa. Se on rauhoitettu ja uhanalainen laji.

Ylen ahma-sivu

Kuvia suurpedoista

2018-03-13T11:47:54+02:00

: Ilves saalistaa usein kauriita väijyen niitä korkealta kiveltä.
: Tupsukorvat ja täplikäs turkki ovat ilveksen tuntomerkkejä.
: Karhulla on isot käpälät ja paksu turkki.
: Karhu näyttää kömpelöltä mutta se on nopea juoksija.
: Koira on jalostettu sudesta. Siksi susi ja iso koira muistuttavat toisiaan paljon niin ulkonäöltään kuin käyttäytymiseltäänkin.
: Susia on eniten alueilla, joissa on metsiä ja soita.
: Ahma on iso näätäeläin. Se pystyy vaeltamaan väsymättä pitkiä matkoja mm. raatojen toivossa.

Tiivistelmä

2016-04-11T04:32:41+03:00

Ahma, ilves, karhu ja susi ovat harvinaisia ja uhanalaisia suurpetoja.
Ahma on näätäeläin, ilves kissaeläin, susi koiraeläin.

Navigointi

2016-03-02T14:03:07+02:00

Sisällys Luvun sisällys Hakemisto Tehtävät