Taitolla tarkoitetaan jonkin julkaisun, esimerkiksi lehden tai nettisivun, elementtien sommittelua ja tyylittelyä haluttuun muotoon. Hyvän taiton tunnusmerkkejä ovat informatiivisuus, puhuttelevuus, mielenkiintoisuus ja helppolukuisuus.

Taiton tekijää kutsutaan taittajaksi. Yleisimmät taitto-ohjelmat painettavissa tuotteissa ovat Adobe Indesign, QuarkXpress, Adobe Pagemaker ja Freehand. Sähköisissä medioissa taitto vaatii monesti juuri tiettyyn mediaan soveltuvan ohjelmiston tai koodaamista tiettyyn alustaan sopivaksi.

Painettavissa tuotteissa kuten lehdissä taiton perusyksikkö on sivu, joka muodostaa parina aukeaman. Taitto muodostuu typografiasta (otsikot, ingressit, leipätekstit, väliotsikot, kuvatekstit, nostot, luettelot jne.), kuvista (valokuvat, kuvitukset, graafit), graafisista elementeistä (värit, väripalkit, viivat, logot jne.) ja erikoistehosteista (preeklaukset, stanssaukset, folioinnit jne.).

Taittoa käytetään muun muassa kirjoissa, esitteissä, lehdissä, tuoteluetteloissa ja internetsivuilla. Jokainen näistä taitetaan hieman eri tavoin. Taittamiseen vaikuttavat kohderyhmä, käyttötarkoitus, käytettävissä olevat resurssit, aikataulu, tuotteen asema ja tavoitteet.

Nykypäivänä monissa sähköisissä julkaisuissa täytyy ottaa huomioon tiedon joustava hakeminen sisällöstä, tietokannoista ja ulkoisista lähteistä. Haettu tieto täytyy tämän jälkeen muotoilla lukijalle haluttuun muotoon. Tällöin oikeanlaisen ulkoasun eli taiton saavuttamiseksi tarvitaan niin visuaalista kuin tietoteknistä osaamista. Visuaalinen suunnitelma täytyy koodata sellaiseen mutoon, että sisältö noudattaa tai mukailee aina haluttua ulkoasua eli taittoa. Usein sähköisissä medioissa sivujen ulkoasun taittoon liittyy myös graafisen käyttöliittymän suunnittelu. Graafisen käyttöliittymän tulee tukea sisällön helppoa selailua ja loogista navigointia sivulta sivulle. Yksinkertaisuus ja loogisuus ovat avainsanoja hyvään käyttöliittymään.

Taittopohjat
Gridi (pohjaverkko, asettelupohja)
Taittotyön pohjana käytetään monesti julkaisuun suunniteltua gridiä. Sen tarkoituksena on säilyttää yhtenäinen linja koko julkaisussa. Hyvä gridi ei kuitenkaan sido taittoa liian jähmeäksi ja liikaa itseään toistavaksi vaan antaa suunnittelijalle mahdollisuuden rakentaa luovasti kokonaisuudesta vaihtelevan ja mielenkiinotoisen, mutta yhtenäisen kokonaisuuden. Gridi koostuu pääasiassa pysty- ja vaakalinjoista, jotka ovat näkyvissä suunnittelijalla taitto-ohjelmassa, mutta jotka eivät näy lopullisessa painotuotteessa kuin välillisesti elementtien samantyyppisinä sijainteina, kokoina ja muotoina. Gridiin pohjautuva taitto vaatii suunnittelijalta hyvää graafista osaamista ja ammattimaista sommittelun taitoa.

Sivupohjamalli (englanniksi template)
Sivupohjamalli on enemmän sidottu ja ennalta määritelty taittopohja kuin gridipohja. Sen taittaminen ei vaadi niin suurta graafisen suunnittelun osaamista, koska monet elementtien paikat ovat ennalta määrättyjä ja erilaisten variaatioiden määrää on selvästi rajoitettu. Yleensä samat elementit toistuvat aina samoissa paikoissa sivulta sivulle.

Taittosuunnitelma
Taittosuunnitelmaksi kutsutaan yleisluontoista luonnosta koko julkaisusta. Sen voi luonnostella pääpiirteittäin aluksi vaikka kynällä paperille. Kokonaisuus hahmottuu näin helpommin ja tarvittavien elementtien (esim. kuvat, tekstit) määrä ja tarve selviää jo alkuvaiheessa. Julkaisua esittävään luonnokseen voi eri sivuille merkata esimerkiksi tulevien otsikoiden, leipätekstien ja kuvien paikkoja. Kun taittosuunnitelma on tarpeeksi selkeä ja riittävän pitkälle viety sen pohjalta on helppo viedä oikeaa taittotyötä eteenpäin.

Taittotyylit
Erilaisille taittotyyleille löytyy vakiintuneita nimityksiä. Nimet viittaavat sisällön sommittelutapaan ja rakenteeseen.

Dynaaminen taitto
Jutut ja kuvat ovat sivulla epäsymmetrisesti hajallaan ja sivun ulkoasu vaihtelee päivittäin.

Juoksutaitto
Jutut juoksutetaan palstoille peräkkäin. Otsikot ovat yleensä vain yksipalstaisia.

Lohkotaitto
Jutut ja kuvat ovat lohkon muodossa.

Sirkustaitto
Useita erilaisia kirjaintyylejä ja -kokoja ja kuvia samalla sivulla tarkoituksellisessa epäjärjestyksessä.

Focus-taitto
Jokaisella sivulla on jokin erityinen huomiopiste.

Symmetrinen taitto
Jutut ja kuvat ovat sivulla symmetrisesti toisiinsa nähden.

Staattinen taitto
Aineisto on sivulla jäykän kaavamaisesti päivästä toiseen.

Horisonttitaitto
Sivun leveyssuuntaisuutta korostava taitto.

Vertikaalitaitto
Taitto, jonka ulottuvuus on suurempi korkeus- kuin leveyssuunnassa.

Pyramiditaitto
Isot ilmoitukset sijoitetaan sivun alalaitaan ja toimituksellinen aineisto sivun yläosaan.

Muuta taittoon liittyvää
Saksitaitto
Kun lehti, kirja, esite tai muu painotuote taitetaan käsityönä ilman tietokoneohjelmien apua, puhutaan silloin saksitaitosta. Ennen tietokoneita ja julkaisuohjelmia kaikki painettavaksi tarkoitetut julkaisut taitettiin saksitaittona. Valmiit kirjoitetut tekstit toimitettiin aluksi konekirjoitusarkkeina kirjapainoon tai latomoon. Siellä taittajalle tehtiin tekstistä paperiliuskoja, joille tekstit oli ladottu ohjeiden mukaisesti oikean levyisiksi palstoiksi halutulla kirjasintyypillä.

Näiden tekstiliuskojen ja kuvalaatikoiden avulla taittajat sommittelivat sivu- ja aukeamakokonaisuuksia eli leiskoja (lay out). Kaikki hoidettiin perinteisellä leikkaa ja liimaa -tekniikalla. Joskus taitto tehtiin valmiiksi peisteiksi (paste up), jolloin kirjapaino valmisti niistä suoraan filmit tai painolevyt. Kuvat tilattiin reprolaitoksesta rasteroitaviksi kirjapainokäyttöön ja toimitettiin kirjapainoon tai liimattiin sivulle. Sivut tehtiin viimeistään kirjapainossa valmiiksi peisteiksi eli paste upeiksi ennen painolevyille kuvaamista.

Painotekniikasta riippuen kirjapaino joko latoi sivujen aineistot taittajien toimittamien sivumallien mukaan irtokirjakkeista palstoiksi ladottujen levyjen avulla tai jäljensi taittajien tuottaman paperisen sivun peist upin painopellille valokuvaamalla painofilmiksi ja syövyttämällä filmin mukaan painopellille.

WYSIWYG
Lyhennettä WYSIWYG (engl. What You See Is What You Get eli mitä näet, sitä saat) käytetään viittaamaan sellaisin ohjelmistoihin, joissa sisältö näyttää muokattaessa hyvin samalta kuin lopputulos. Kaikki nykyiset taitto-ohjelmat yrittävät näyttää jo ruudulla julkaisun lopputuloksen mahdollisimman autenttisen näköisenä. Tämä helpottaa suunnittelijaa hahmottamaan miltä lopputulos näyttää. Kuitenkin erilaiset painotekniset tehokeinot ja erikoisvärit voivat olla vaikeita tai mahdottomia hahmottaa pelkästään ruudulta katseltuina. Siksi niiden hallinta ja käyttäytyminen painotöissä pitää oppia käytännön ja erilaisten jo painettujen esimerkkien kautta.

Taitto

Linkkilista

https://www.tiedetoimittajat.fi/tiedetoimittaja/kaikki-hyva-ei-maksa-tutustu-ilmaisohjelmiin/

https://www.sivubis.fi/taitto-ohjelma/

https://www.canva.com/fi_fi/

https://www.adobe.com/fi/products/indesign.html

https://visme.co/blog/layout-design/

https://merjajaskara.com/mita-taitto-on-ja-miten-graafinen-suunnittelija-tekee-sen

Teksti

Seuraa Underpondia