<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Tehtäviä</title>
<id>https://peda.net/id/ebbe56f4105</id>
<updated>2025-04-03T09:21:47+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/ebbe56f4105:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/biologia/bi-4/tehtavia#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kappale 2</title>
<id>https://peda.net/id/00dca25c105</id>
<updated>2025-04-03T09:22:22+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/biologia/bi-4/tehtavia/kappale-2#top" />
<content type="html">Tee ylioppilaskokeen tehtävä 10 syksy 2023 kokeesta&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/plus/abitreenit/2023/syksy/biologia_fi/index.html#question-nr-10&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/plus/abitreenit/2023/syksy/biologia_fi/index.html#question-nr-10&lt;/a&gt;</content>
<published>2025-04-03T09:22:22+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kappale 3</title>
<id>https://peda.net/id/60b9aa0c16c</id>
<updated>2025-04-16T08:19:54+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/biologia/bi-4/tehtavia/kappale-3#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Väitteitä synapsin toiminnasta. Onko väite oikein vai väärin? Korjaa väärät väittämät.&lt;/p&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;Viesti siirtyy kemiallisesti hermosolujen välissä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Välittäjäaineita on ihmisellä vain muutama.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hermopäätteet erittävät kiihdyttäviä välittäjäaineita, jotka avaavat natriumkanavia.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Välittäjäaineet poistetaan synapsiraosta joko ottamalla ne takaisin hermosoluun tai tuhoamalla ne.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Asetyylikoliini on esimerkki estävästä välittäjäaineesta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Väitteitä hermosolun toiminnasta. Onko väite oikein vai väärin? Korjaa väärät väittämät.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;Lepojännite on negatiivinen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Solukalvon ulkopuoli on positiivisesti varautunut verrattuna solukalvon sisäpuoleen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kun hermosoluun tulee ärsyke, kaliumia siirtyy solun sisälle.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hermosolussa olevat ionikanavat ovat kiinni, kun on lepojännite.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kaikki hermosoluun tulevat ärsykkeet saavat aikaan aktiopotentiaalin.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Aktiopotentiaalissa solun sisäinen jännite muuttuu vielä negatiivisemmaksi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Jänniteherkät ionikanavat aukeavat, kun naapurissa tapahtuu jännitemuutos.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kaliumkanavien avautuminen saa aikaan kaliumionien virtauksen ulos ja solun sisäpuolen varaus alkaa lähestyä uudelleen lepojännitettä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Natriumkanavat reagoivat kaliumkanavia hitaammin jännitteen muutokseen ja eivät ole mukana aktiopotentiaalin aikaansaamisessa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Lepojännitteen aikana natrium- kaliumpumput siirtävät natriumia solun ulkopuolelle ja kaliumia solun sisäpuolelle.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;</content>
<published>2025-04-11T14:59:10+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kappale 4</title>
<id>https://peda.net/id/ce8581aa183</id>
<updated>2025-04-13T10:35:00+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/biologia/bi-4/tehtavia/kpl-4#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;Ääreishermosto. Nimeä oikea ääreishermoston osa.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;Kuuluu tahdonalaiseen hermostoon.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Toimii aktiivisesti, jos ihminen säikähtää.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Toimii aktiivisesti, kun ihminen lepää.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hidastaa sydämen sykettä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Lisää hien eritystä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tehostaa ruuansulatuksen toimintaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Toimii aktiivisesti urheilusuorituksen aikana.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Mikä aivojen osa on aktiivinen?&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;Kuuntelet musiikkia.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sinulle tulee kylmä. Mikä aivojen osa saa tiedon, että sinulla on kylmä ja tehostaa verenkiertoa?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Juttelet kaverin kanssa tunnilla. Mikä aivojen alue on aktiivinen?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kohta on ruokailu ja sinulla on nälkä. Missä osassa aivoja sijaitsee nälän ja kylläisyyden tunteen säätely?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Olet suunnistamassa Jänkkävaarassa. Mikä aivojen osa-alue auttaa suunnistamisessa?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Olet luistelemassa. Mikä aivojen osa-alue toimii aktiivisesti tasapainoa vaativissa tehtävissä?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Juokset liikuntatunnilla ja hengästyt. Mikä aivojen osa-alue säätelee hengitystä?&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;</content>
<published>2025-04-13T10:35:00+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kappale 5</title>
<id>https://peda.net/id/6efe13f61db</id>
<updated>2025-04-20T10:02:33+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/biologia/bi-4/tehtavia/kappale-5#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Makuaisti&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;1. Missä sijaitsevat makuaistinsolut?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;2. Luettele viisi perusmakua.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;3. Miten syntyy eri makuaistimukset?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;4. Millainen maku chili on?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;Hajuaisti&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;1. Missä sijaitsee hajuaistinsolut?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;2. Miten hajut pääsevät hajuaistin soluille?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;3. Miksi hajuaistimus paranee nuuhkimalla?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;4. Miksi makuaisti tuntuu katoavan nuhaisena?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Näköaisti&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;1. Nimeä silmän valoa taittavat osat.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;2. Miksi silmässä on sokea täplä?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;3. Mikä on keltatäplä ja keskikuoppa?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;4. Miten silmään pääsevän valon määrää säädellään?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;5. Missä sijaitsevat näköaistinsolut?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;6. Mitkä ovat silmän aistinsoluista luovat väriaistimuksen?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;7. Mitkä silmän aistinsoluista toimivat hämärässä?&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2025-04-20T10:02:33+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kappale 7</title>
<id>https://peda.net/id/8f16a96a20d</id>
<updated>2025-04-24T09:22:55+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/biologia/bi-4/tehtavia/kappale-7#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;Veren koostumus&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;1. Mistä plasma koostuu?&lt;br/&gt;&#10;2. Kuvaile plasman proteiineja.&lt;br/&gt;&#10;3. Missä verisolut tuotetaan?&lt;br/&gt;&#10;4. Miten punasolut kuljettavat happea?&lt;br/&gt;&#10;5. Mitä punasolujen valmistukseen vaaditaan?&lt;br/&gt;&#10;6. Mitä valkosolut tekevät?&lt;br/&gt;&#10;7. Mitä verihiutaleet tekevät?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Verisuonet&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;1. Kuvaile valtimon rakennetta.&lt;br/&gt;&#10;2. Mikä on valtimoiden tehtävä?&lt;br/&gt;&#10;3. Kuvaile laskimon rakennetta.&lt;br/&gt;&#10;4. Miten veri saadaan virtamaan laskimoissa kohti sydäntä?&lt;br/&gt;&#10;5. Mikä merkitys hiussuonilla on?&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2025-04-24T09:22:55+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kappale 14</title>
<id>https://peda.net/id/25dc6746353</id>
<updated>2025-05-20T08:06:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/biologia/bi-4/tehtavia/kappale-14#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Merkitse, onko väite oikein vai väärin. Korjaa väärät väitteet.&lt;/p&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;Äidin viimeisistä kuukautisista lapsen syntymään kuluu aikaa 38 viikkoa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Solunjakautumisvaihe kestää kaksi viikkoa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Alkiorakkula kiinnittyy kohdun paksuuntuneeseen limakalvoon voin viikko hedelmöityksen jälkeen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Alkiovaihe kestää raskauden kuudennen viikon loppuun asti.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Äidin ja sikiön verenkierto ovat yhteydessä toisiinsa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Napavaltimoa pitkin sikiö saa istukan kautta happea ja ravintoaineita.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kohdussa sikiöllä on sydämen eteisten välissä aukko ja keuhkovaltimon ja aortan välissä aukko.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;</content>
<published>2025-05-20T08:06:11+03:00</published>
</entry>


</feed>