https://peda.net/id/eb8cfc58383 2020-01-16T10:05:11+02:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/9ae822283c1 2020-01-23T10:24:33+02:00 <b>1.</b><span> Keksi kolme sanaparia, joissa</span><br/> <b>a)</b><span> vokaalin pituus muuttaa sanan merkityksen (esim. </span><em>tuli</em><span> - </span><em>tuuli</em><span>)<br/> </span>Sari-saari. meri-Meeri <br/> <b>b)</b><span> konsonantin pituus muuttaa sanan merkityksen (esim. </span><em>tuli</em><span> - </span><em>tulli</em><span>)</span><br/> pili-pilli Masi--massi<br/> <br/> <b>2.</b><span> Keksi vähintään kaksi sanaa, jotka päättyvät perusmuodossaan</span><br/> <b>a)</b><span> </span><em>n</em><span>-kirjaimeen<br/> </span>pakastin,puhelin<br/> <b>b)</b><span> </span><em>s</em><span>-kirjaimeen<br/> </span>rakas, rakkaus<br/> <b>c)</b><span> </span><em>r</em><span>-kirjaimeen<br/> </span>sisar, manner<br/> <b>d)</b><span> </span><em>l</em><span>-kirjaimeen<br/> </span>askel, kyynel<br/> <b>e)</b><span> </span><em>t</em><span>-kirjaimeen</span><br/> ainut, kevyt, neitsyt<br/> <br/> <b>3.</b><span> Jaa sanat morfeemeihin pystyviivoilla.</span><br/> <b>a)</b><span> </span><em>pää/ssä<br/> </em><br/> <b>b)</b><span> </span><em>pullo/i/ssa/kin<br/> </em><br/> <b>c)</b><span> </span><em>kaata/isi/n<br/> </em><br/> <b>d)</b><span> </span><em>voima/ton/ta<br/> </em><br/> <b>e)</b><span> </span><em>koira/n<br/> </em><br/> <b>f)</b><span> </span><em>kesä/loma/matka/sta/nne/ko<br/> </em><br/> <b>g)</b><span> </span><em>tulisi/tte/pa<br/> </em><br/> <b>h)</b><span> </span><em>koulua/nne/ko<br/> </em><br/> <b>i)</b><span> </span><em>savustamo/lta</em><br/> <br/> <br/> <b>4.</b><span> Tutki sanoja.</span><br/> <b>a)</b><span> Selitä, mitä suomen kielelle epätyypillistä on seuraavissa sanoissa:</span><br/> <span>- </span><em>analyysi= Vokaalisointu</em><br/> <span>- </span><em>fitness= <span>yksi konsonantti sanan tai tavun alussa</span></em><br/> <span>- </span><em>auto</em><span> : </span><em>autolla</em><span> (vrt. </span><em>aita</em><span> : </span><em>aidalla</em><span>)= astevaihtelu</span><br/> <b>b)</b><span> Miksi edelliset sanat eivät noudata suomelle tyypillisiä piirteitä?</span><br/> ne ovat vierasperäisiä<br/> <br/> <b>5.</b><span> Seuraavat sanat eivät voisi olla alkuperältään suomen kielen sanoja. Miksi? Yhdistä oikea perustelu sanaan.</span><br/> <br/> <b>sanat</b><span>:</span><br/> <span>- </span><em>pkruusi <span>Sana alkaa konsonanttiyhdistämällä.</span></em><br/> <span>- </span><em>suptällu <span>Sana ei noudata vokaalisointua.</span></em><br/> <span>- </span><em>zaxio <span> Sanassa on vierasperäisiä kirjaimia.</span></em><br/> <span>- </span><em>pirstik <span>Sana päättyy väärään konsonanttiin.</span></em><br/> <span>- </span><em>rikstkralla <span>Sanan keskellä on liian pitkä konsonanttiyhdistelmä</span></em><br/> <br/> <b>perustelut</b><span>:</span><br/> <span>- Sana ei noudata vokaalisointua.</span><br/> <span>- Sana päättyy väärään konsonanttiin.</span><br/> <span>- Sana alkaa konsonanttiyhdistämällä.</span><br/> <span>- Sanan keskellä on liian pitkä konsonanttiyhdistelmä.</span><br/> <span>- Sanassa on vierasperäisiä kirjaimia.</span><br/> <br/> <br/> <b>6.</b><span> Lue teksti, joka ei ole suomea mutta voisi olla.</span><br/> <br/> <em>Kuhnisena peltuna pääreet tuhtivat värsikässä. Tastuinen pakku tusahti astossa. Pestukat kirvahtivat pirpakasti. Pohkuisessa hustossa hulputtivat hupukat.</em><br/> <br/> <b>a)</b><span> Lajittele sanat seuraavasti:</span><br/> <span>- sana, joka voisi olla persoonamuotoinen verbi= tuhtivat</span><br/> <span>- lauseke, joka voisi ilmaista aikaa= Kuhnisena peltuna</span><br/> <span>- lauseke, joka voisi ilmaista subjektia eli tekijää= Pestukat kirvahtivat pirpakasti</span><br/> <span>- lauseke, joka voisi ilmaista paikkaa=Pohkuisessa hustossa</span><br/> <span>- lauseke, joka voisi ilmaista tekemisen tapaa= hulputtivat hupukat</span><br/> <br/> <b>b)</b><span> Keksi jokaisen sanan tilalle suomen kielen sana niin, että lopputulos on ymmärrettävä, yhtenäinen teksti. Kirjoita teksti kokonaan uudelleen.</span><br/> <br/> Kesäisenä päivänä puut huojuivat värikkäinä. Hiljainen karhu huudahti metsässä. Linnut lennähtivät nopeasti. Kylmässä metsässä kaikuivat huudot.<br/> <br/> <br/> <b>7.</b><span> Tunnista morfeemeja.</span><br/> <b>a)</b><span> Osoita morfeemit, jotka ilmaisevat monikkoa.</span><br/> <span>- m a a l i( t )</span><br/> <span>- o s o i t t a u t u i s i (v a t)</span><br/> <span>- t ä r k e i( k s i)</span><br/> <b>b)</b><span> Osoita morfeemit, jotka ilmaisevat tekijää.</span><br/> <span>-( p e l a a j a) l t a</span><br/> <span>- (p y r k y r i) n</span><br/> <span>-( l e i k k i j ä )l l ä</span><br/> <b>c)</b><span> Osoita morfeemit, jotka ilmaisevat paikkaa.</span><br/> <span>- (k o i v i k k o )a</span><br/> <span>- (s i k a l a )k s i</span><br/> <span>- (m a a l a a m o) i t a k i n</span><br/> <br/> <br/> <b>8.</b><span> Tee kirjastasi sivulta 22 tehtävät 1, 2, 4 ja 5. <br/> <br/> </span>1. ne ovat pidempiä<br/> 2. <br/> a) vokaalisointu<br/> b) viroa<br/> <br/> 4. <br/> a) <br/> <br/> <br/> <b>9.</b><span> Pelaa parin kanssa / ryhmässä sanapeliä.</span><br/> <span>- Sanokaa vuorotellen suomen kielen sanoja, joissa ensimmäinen kirjain on konsonantti, toinen vokaali, kolmas konsonantti ja neljäs vokaali (esim. mato, sika).</span><br/> <span>- Samaa sanaa ei saa sanoa kahta kertaa.</span><br/> <span>- Voittaja on se, joka keksii enemmän/eniten sanoja.o'</span> 2020-01-21T08:45:25+02:00 https://peda.net/id/dfbbd702383 2020-01-16T10:26:20+02:00 Mitä tarkoitetaan äidinkielellä?<br/> Kieli, jonka ihminen oppii ensimäisenä tai osaa parhaiten.<br/> Kieli jota ihminen itse pitää äidinkielenään<br/> <br/> Miten kieli opitaan?<br/> vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa<br/> <br/> Miten kieli ja kulttuuri liittyvät toisiinsa?<br/> ihminen kasvaa kulttuuriin, jossa äidinkieltä käytetään<br/> <br/> Listaa suomen kielelle ominaisia piirteitä (10 kohtaa).<br/> sanat taipuvat<br/> astevaihtelu<br/> morfeemit<br/> pitkät sanat<br/> äänteiden pituuksien vaihtelut<br/> vokaalisointu<br/> vokaalien yleisyys<br/> yksi konsonantti sanan tai tavun alussa<br/> sanojen kieliopillisen suvun puuttuminen<br/> artikkeleiden puuttuminen <br/> <br/> Mitä tarkoittavat<span> </span><em><b>geminaatta</b></em>,<span> </span><b><em>morfeemi<span> </span></em></b><em></em>ja<span> </span><em><b>diftongi</b></em>?<br/> <br/> Geminaatta=<span> kaksoiskonsonantti on pitkä konsonanttiäänne kielissä, joissa konsonanttien pituuserot tuottavat merkityseroja eli ovat foneemisia<br/> morfeemi=kielen pienin merkitystä kantava yksikkö, jonka osilla ei enää ole omaa kielellistä merkitystä. <br/> diftongi=pariääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan keskenään erilaisen vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa.</span> 2020-01-16T10:26:20+02:00