https://peda.net/id/eb415df4661 2020-03-14T19:54:56+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/eb4a00c2661 2016-10-02T12:17:35+03:00 - Verbin preesensiä käytetään kertomaan nykyhetken tai ihan lähitulevaisuuden tapahtumista.<br/> - Italian ja suomen kielten preesensiä käytetään suurimmaksi osaksi samalla tavalla. Italian kielessä kaikki verbit myös taipuvat persoonan mukaan, eli samalla tavalla kuin suomen kielessä.<br/> <ul> <li>Esim. <em>Io torno a casa.</em> = Minä palaan kotiin.</li> <li><em>Vai a scuola?</em> = Menetkö kouluun?</li> </ul> - Poikkeus suomen kieleen: italian kielessä ei yleensä käytetä verbin edessä persoonapronomineja (io, tu, lui/lei, noi, voi, loro). Niitä ei tarvita, kun verbistä useinmiten näkee, kuka puhuu.<br/> - Jos puhuja käyttää persoonapronominia, hän haluaa jostain tietystä syystä korostaa tekijää:<br/> <ul> <li><em>Io mangio la pasta.</em> = Minä syön pastaa. (<b>Minä</b> syön pastaa, muut täällä eivät; tai: <b>Minä</b> syön sen pastan, josta juuri oli puhe, älköön muut ottako sitä!)</li> </ul> - Italian kielessä verbin preesensissä on kolme luokkaa (konjukaatiota), joiden mukaan verbit taipuvat: -are-, -ere- ja -ire -päätteet.<br/> - Verbin taivuttaminen tehdään säännöllisillä verbeillä kaikissa konjukaatioluokissa samalla tavalla, vain pääte muuttuu.<br/> <b>- Huomaa sanapaino!</b> Monikon kolmannessa persoonassa sanapaino on samassa kohdassa kuin yksikössä, EI koskaan päätteellä -ano tai -ono. Tämä koskee kaikkien konjukaatioiden verbejä. 2020-03-14T19:54:56+02:00