https://peda.net/id/eb285aab661 2020-03-14T19:54:56+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/44d9dbb6b35 2022-04-03T18:38:14+03:00 - Mikäli <b>pää- ja sivulauseessa on sama subjekti,</b> EI konjunktiivia käytetä. Sen tilalla käytetään infinitiiviä tai prepositio + infinitiivirakennetta (lauseenvastike):<br/> <ul> <li><em>Dubito di poterlo fare!</em> = Epäilen, etten osaa tehdä sitä!</li> </ul> <br/> <br/> - Näiden ilmausten kanssa <b>EI KOSKAAN</b> saa käyttää <b>konjunktiivia</b>:<br/> <br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td>anche se</td> <td>vaikka</td> </tr> <tr> <td>secondo me / per me /a mio avviso</td> <td>minun mielestäni</td> </tr> <tr> <td>a parer mio / suo..</td> <td>minun / hänen mielestään</td> </tr> <tr> <td>a quanto pare / a quel che sembra</td> <td>vaikuttaa siltä, että</td> </tr> <tr> <td>finché</td> <td>kunnes, niin kauan kuin, siihen asti</td> </tr> <tr> <td>cosicché, sicché</td> <td>niinpä, siispä, siksi, joten</td> </tr> <tr> <td>chissà se …</td> <td>kuka tietää, kenties</td> </tr> <tr> <td>forse / probabilmente</td> <td>ehkä / luultavasti</td> </tr> <tr> <td>possibilmente</td> <td>mahdollisesti</td> </tr> <tr> <td>finalmente</td> <td>lopulta, vihdoin</td> </tr> <tr> <td>difficilmente</td> <td>vaikeasti</td> </tr> <tr> <td>stranamente</td> <td>kummallisesti</td> </tr> <tr> <td>per fortuna / fortuna che / fortunatamente</td> <td>onneksi</td> </tr> <tr> <td>meno male che</td> <td>hyvä juttu, onneksi</td> </tr> <tr> <td>sfortunatamente</td> <td>epäonneksi</td> </tr> <tr> <td>preferibilmente</td> <td>mieluummin</td> </tr> <tr> <td>di preferenza</td> <td>mieluiten</td> </tr> <tr> <td>mi sa che</td> <td>”luulen, että” (tiedän, että)</td> </tr> <tr> <td>per quel che (ne) so /</td> <td>tietääkseni</td> </tr> <tr> <td>a quel che (ne) so / a quanto (ne) so / che io sappia</td> <td>tietääkseni</td> </tr> <tr> <td>è sicuro che</td> <td>on varmaa, että</td> </tr> <tr> <td>al punto che</td> <td>on varmaa, että</td> </tr> </tbody> </table> 2022-04-03T17:13:43+03:00 https://peda.net/id/eb292450661 2022-03-13T19:10:38+02:00 - Konjunktiivi on verbin tapaluokka, jota suomen kielessä ei ole (mutta se on ranskan ja espanjan kielissä sekä englannin kielessä, jossa sitä ei kuitenkaan käytetä samalla tavoin kuin edellä mainituissa).<br/> - Konjunktiivin preesens käännetään useinmiten indikatiivin preesensillä ja joskus konditionaalilla.<br/> - Konjunktiivi on &quot;eräänlainen konditionaalin supermuoto&quot;, eli kun italian kielessä kerrotaan jokin asia, jossa puhuja haluaa ilmaista oman näkemyksensä (<b>toive, mielipide, luulo, uskomus tai olettamus)</b>, mutta jättää kuulijalle mahdollisuuden olla eri mieltä, hän käyttää konjunktiivia (hienovarainen kielenkäyttö).<br/> - Konjunktiivia käytetään myös silloin, kun ilmaistaan epävarmuutta, mahdollisuutta tai tarpeellisuutta sekä silloin, kun puhuja olettaa, että asia ei tule toteutumaan.<br/> - Tietyt verbit vaativat konjunktiivin käytön sivulauseessa (<b><em>credere, pensare, sperare, supporre</em></b>), samoin tietyt adjektiivit (epävarmuus, outous jne.), mutta konjunktiivia käytetään myös silloin, kun päälauseessa on konditionaali (sivulauseesen tulee konjunktiivin imperfekti).<br/> - Etelä-Italiassa konjunktiivia käytetään erittäin paljon ja useissa erilaisissa tilanteissa kuin Pohjois-Italiassa (kuuluu lähes arkeen).<br/> - Konjunktiivilla on kaikki samat verbimuodot kuin indikatiivillakin (preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti sekä gerundi).<br/> <b>- Konjunktiivimuotoja käytettäessä usein laitetaan verbin eteen persoonapronomini, koska yksikön muodot ovat samanlaisia, jolloin puhuja haluaa erottaa sen, kenestä puhutaan tai kuka puhuu.</b><br/> - Lue oheisesta liitteestä lisää tietoa konjunktiivin käytöstä.<br/> <br/> <b>- Konjunktiivin preesensin verbimuodot:</b><br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td> </td> <td>-are-päätteiset: pagare</td> <td>-ere-päätteiset: credere</td> <td> -ire-päätteiset: dormire</td> <td>finire (-isc)</td> </tr> <tr> <td>io, tu, lui, lei</td> <td>pagh-i</td> <td>cred-a</td> <td>dorm-a</td> <td>finisc-a</td> </tr> <tr> <td>noi</td> <td>pagh-iamo</td> <td>cred-iamo</td> <td>dorm-iamo</td> <td>fin-iamo</td> </tr> <tr> <td>voi</td> <td>pagh-iate</td> <td>cred-iate</td> <td>dorm-iate</td> <td>fin-iate</td> </tr> <tr> <td>loro</td> <td>pagh-ino</td> <td>cred-ano</td> <td>dorm-ano</td> <td>finisc-ano</td> </tr> </tbody> </table> <br/> - Esimerkkejä <b>epäsäännöllisistä</b> preesenmuodoista (lisää löydät kielioppi- ja sanakirjoista):<br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td>andare: vada</td> <td>avere: abbia</td> <td>bere: beva</td> <td>dare: dia</td> <td>dire: dica</td> <td>dovere: debbia</td> <td>essere: sia</td> <td>fare: faccia</td> </tr> <tr> <td>potere: possa</td> <td>rimanere: rimanga</td> <td>sapere: sappia</td> <td>scegliere: scelga</td> <td>stare: stia</td> <td>uscire: esca</td> <td>venire: venga</td> <td>volere: voglia</td> </tr> </tbody> </table> <br/> <b>- Konjunktiivin imperfektin verbimuodot:</b><br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td> </td> <td>-are-päätteiset: parlare</td> <td>-ere-päätteiset: credere</td> <td> -ire-päätteiset: dormire</td> <td>finire (-isc)</td> </tr> <tr> <td>io, tu</td> <td>parl-assi</td> <td>cred-essi</td> <td>dorm-issi</td> <td>finis-issi</td> </tr> <tr> <td>lui, lei</td> <td>parl-asse</td> <td>cred-esse</td> <td>dorm-isse</td> <td>finis-isse</td> </tr> <tr> <td>noi</td> <td>parl-assimo</td> <td>cred-essimo</td> <td>dorm-issimo</td> <td>fin-issimo</td> </tr> <tr> <td>voi</td> <td>parl-aste</td> <td>cred-este</td> <td>dorm-iste</td> <td>fin-iste</td> </tr> <tr> <td>loro</td> <td>parl-assero</td> <td>cred-essero</td> <td>dorm-issero</td> <td>finis-issero</td> </tr> </tbody> </table> <br/> - Esimerkkejä <b>epäsäännöllisistä</b> imperfektimuodoista (lisää löydät kielioppi- ja sanakirjoista):<br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td>andare: andassi</td> <td>avere: avessi</td> <td>bere: bevessi</td> <td>dare: dessi</td> <td>dire: dicessi</td> <td>dovere: dovessi</td> <td>essere: fossi</td> <td>fare: facessi</td> </tr> <tr> <td>potere: potessi</td> <td>rimanere: rimanessi</td> <td>sapere: sapessi</td> <td>scegliere: scegliessi</td> <td>stare: stessi</td> <td>uscire: uscissi</td> <td>venire: venissi</td> <td>volere: volessi</td> </tr> </tbody> </table> <br/> <b>- Konjunktiivin perfekti:</b> muodostetaan konjunktiivin preesensissä olevasta apuverbistä (avere tai essere), johon liittyy pääverbin partisiipin perfekti (abbia comprato / sia partito, siamo partiti).<br/> <b>- Konjunktiivin pluskvamperfekti:</b> muodostetaan konjunktiivin imperfektissä olevasta apuverbistä (avere tai essere) sekä siihen liittyvästä partisiipin perfektistä (avessi parlato / fossi partito, fossimo partiti). 2020-03-14T19:54:56+02:00 https://peda.net/id/ee7bed2eb35 2022-04-03T16:56:59+03:00 - Italian kielessä on paljon ilmaisuja, jotka vaativat sivulauseeseen (che-sanalla alkava) konjunktiivin käyttämistä. Tällaisia ilmaisuja on:<br/> <ul> <li><em><b> pensare, credere, sembrare, supporre,</b></em> (mielipide, oletus),</li> <li><b><em>sperare</em> </b>(toive),</li> <li><b><em>volere, preferire, desidere</em></b> (tahto),</li> <li><b><em>non essere sicuro, sospettare</em></b> (epävarmuus, epäilys)</li> <li><b><em>temere, avere paura</em></b> (pelko)</li> <li><b><em>esere contento/-a, essere felice,</em> piacere, fare piacere, amare, odiare, dare fastidio</b> = ärsyttää (tunnetila)</li> </ul> - Konjunktiivia käytetään che-sivulauseessa myös, jos edeltävässä päälauseessa on sellainen adjektiivi, joka luo konjunktiivin &quot;ilmapiirin&quot; eli ilmaisee esim. puhujan mielipidettä, epävarmuutta tai mahdollisuutta, tarpeellisuutta.<br/> <ul> <li><em>È probabile che Carlo sia in ritardo.</em> = On todennäköistä, että Carlo on myöhässä.</li> <li><em>È importante che tutti siano presenti.</em> = On tärkeää, että kaikki ovat paikalla.</li> <li><em>È strano che tu abbia paura di lui.</em> = On outoa, että pelkäät. häntä.</li> </ul> - Huom: suomentaessa ei aina voida suomentaa kuten asia on ilmaistu italian kielessä, ja monesti joudutaan käyttämään konditionaalia ilmaisemaan asian tarkoitus.<br/> <ul> <li><em><b>Penso che</b> Carlo non venga con noi.</em> = Arvelen / Luulen, että Carlo ei (ehkä, varmaankaan) tule kanssamme. / Arvelisin, ettei Carlo tule kanssamme.</li> <li><em><b>Credo che</b> loro larorino sempre fino a tardi.</em> = Uskoisin heidän työskentelevän aina myöhään.</li> <li><em><b>Suppongo che</b> tu finisca di lavorare alle tre.</em> = Olettaisin, että lopetat työnteon kolmelta. / Otaksun, että lopettaisit työnteon kolmelta.</li> <li><em><b>Spero che</b> lui non si dimentichi di spedire il curriculum.</em> = Toivon, että hän ei unohda lähettää CV:tä. / Toivoisin / Toivon, ettei hän unohtaisi...</li> </ul> - Kun päälauseessa ja sivulauseessa on <b>sama tekijä</b>, niin ei käytetä che-sivulausetta ja konjuntiivia, vaan <b>sivulause korvtaan verbin perusmuodolla</b> (huom. suomalaisessa lauseessa on selkeämpi monesti käyttää sivulausetta tai asiaa ei voi ilmaista ilman sivulauseen käyttämistä):<br/> <ul> <li><em>Penso <b>di</b> avere tutti requisiti per questo lavoro.</em> = Ajattelen, että täytän tuolle työlle asetetut vaatimukset.</li> <li><em>Mi dispiace <b>essere</b> in ritardo.</em> = Olen pahoillani, että olen myöhässä.</li> <li>Sospetto <b>di avere</b> la febbre. = Epäilen, että minulla saattaa olla kuumetta.</li> </ul> <b>- Huomaa ero edellisiin lauseisiin:</b><br/> <ul> <li><em>Penso che tu abbia tutti requisiti per questo lavoro. =</em> Arvelen, että sinä täytät tuon työn vaatimukset. (tässä esitetään mielipide tai oletus, että asia voisi olla näin, mutta silti saattaa jäädä epäilys tai arvelu, että asia ei ole näin - tai ainakin annetaan vastapelurille mahdollisuus esittää oma mielipiteensä asiasta)</li> <li><em>Penso che tu sia contento del lavoro.</em> = Arvelisin, että olet tyytyväinen työhön. / Ajattelen, että olisit tyytyväinen työhön. (mutta voit olla toki toista mieltä)</li> <li><em>Sospetto che Carlo abbia la febbre.</em> = Epäilen, että Carlolla saattaa olla kuumetta.</li> </ul> 2022-04-03T16:56:59+03:00 https://peda.net/id/dfa81782b35 2022-04-03T16:56:34+03:00 - Konjunktiivin käyttö on pakollista, kun käytetään seuraavia alistuskonjunktioita tai ilmauksia:<br/> <ul> <li>affinché</li> <li>per paura che = siinä pelossa, että</li> <li>benché = vaikka</li> <li>sebbene = vaikka</li> <li>nonostante che = vaikka, huolimatta</li> <li>per quanto = vaikka (kuinka)</li> <li>quantunque = vaikka</li> <li>sempre che = kunhan vain</li> <li>se anche = jos, joskin, vaikkakin</li> <li>per + adjektiivi + che = niin... kuin</li> <li>quand'anche = vaikka kuinka</li> <li>anche quando = vaikka</li> <li>supposto che = olettaen / edellyttäen, että</li> <li>purché = kunhan vain</li> <li>a condizione che / a patto che = sillä ehdolla, että</li> <li>a meno che = ellei</li> <li>tranne che = paitsi</li> <li>nel caso che = siinä tapauksessa, että</li> <li>casomai = mahdollisesti, siltä varalta</li> <li>qualora = jos, mikäli</li> <li>prima che = ennen kuin</li> <li>in attesa che = odottaessa</li> <li>senza che = ilman, että</li> <li>non che / non è che = ei sillä, että</li> <li>come se = ikään kuin</li> <li>sia che ... sia che ... = joko... tai ...</li> </ul> - Konjunktiivi on pakollinen myös seuraavien pronominien ja adverbien jälkeen: <ol> <li>itsenäiset ja adjektiiviset indefiniittipronominit: qualunque (mikä / kuka tahansa), chiunque (kuka tahansa), qualsiasi (mikä / kuka tahansa), checché (mikä tahansa)</li> <li>adverbit comunque (miten tahansa) ja dovunque (minne tahansa)</li> </ol> - Joissakin kiinteissä ilmauksissa konjunktiivi on myös pakollinen: <br/> <ul> <li>che io sappia = tietääkseni</li> <li>ti piaccia o no = pidit siitä tai ei</li> <li>costi quel che costi = maksoi, mitä maksoi</li> <li>dica quel che dica = sano, mitä sanot</li> <li>faccia quel che faccia = tee, mitä haluat</li> </ul> 2022-04-03T16:56:34+03:00 https://peda.net/id/d12388d6b35 2022-04-03T16:56:10+03:00 - Ehtovirke muodostuu kahdesta lauseesta: toinen on <b>alisteinen sivulause</b> (jos-lause), ja toinen <b>päälause</b>, joka ilmaisee ehdon <b>seurauksen</b>.<br/> - Ehtolause sisältää oletuksen, ja usein se edeltää päälausetta (ei siis aina).<br/> <br/> - Italian kielessä ehtolauseet jaetaan kolmeen osaan, sen mukaan, miten ehto toteutuu:<br/> <br/> 1) <span class="editor underline"><b>Reaalilause</b></span>. Jos<b> toiminta on todellista,</b> sen <b>toteutuminen on varmaa</b>, niin sekä päälauseessa että sivulauseessa käytetään indikatiivia.<br/> <ul> <li><em>Se Giuseppe fuma 80 sigarette al giorno, si ammalerà.</em> = Jos Giuseppe polttaa 80 savuketta päivässä, hän sairastuu. (futuuri; tämän tietää nykyään jokainen, joka vähänkään on lukenut mitään uutisia)</li> <li><em>Se Pasquale comincia a cantare, non la smette più.</em> = Jos Pasquale alkaa laulaa, ei siitä tule loppua. (koska tiedämme, että näin on käynyt, niin näin tulee käymään kuitenkin varmasti).</li> <li><em>Oggi piove. Se esco senza ombrello, mi bagno.</em> = Tänään sataa. Jos menen ulos ilman sateenvarjoa, kastun. (kun kerran sataa, se on todella varmaa)</li> </ul> 2) <span class="editor underline"><b>Possibilità</b></span>. Jos sivulauseessa esitetty toiminta saattaisi toteutua, olisi ehkä mahdollista toteutua, mutta <b>emme tiedä</b> asiaa, niin lauseissa käytetään <b>konditionaalia (päälauseessa) ja konjunktiivin imperfektiä (sivulauseessa)</b>.<br/> - Näissä lauseissa viitataan <b>nykyhetkeen</b>. <br/> <ul> <li><em>Se Giuseppe fumasse di meno (konjunktiivin imperfekti), strebbe meglio di salute. (konditionaali)</em> = Jos Giuseppe polttaisi vähemmän, hänen terveytensä olisi parempi.</li> <li><em>Se Pasquale cantasse meglio, sarebbe un piacere ascoltarlo.</em> = Jos Pasquale laulaisi paremmin, olisi miellyttävää kuunnella häntä.</li> <li><em>Ci verrei volentieri, se potessi.</em> = Tulisin sinne mielelläni, jos voisin.</li> </ul> 3) <span class="editor underline"><b>Irrealtà</b></span>. Jos sivulauseessa esitetty ehto viittaa toimintaan, joka on <b>aivan mahdotonta toteuttaa</b> tai josta tiedetään varmasti, että se ei ole toteutunut, niin lauseissa käytetään konditionaalia ja konjunktiivia - eri aikamuodoin esitettyinä.<br/> - Nykyhetkeen viittaavissa käytetään samoin kuin edellisessä kohdassa 2 konditionaalin preesensiä ja konjunktiivin imperfektiä, ja menneisiin asioihin viitatessa käytetään joko konjunktiivin imperfektiä tai pluskvamperfektiä.<br/> <br/> <ul> <li><b>A)</b> päälause nykyhetki (<b>kond.prees.</b>), sivulause nykyhetki (<b>konj.imp.</b>): <em>Partiremmo insieme, se Mario non avesse paura di volare.</em> = Lähtisimme yhdessä, jos Mario ei pelkäisi lentämistä.</li> <li><b>B)</b> päälause nykyhetki (<b>kond.prees.</b>), sivulause mennyt asia (<b>konj.pl.perf.</b>): <em>Mario sarebbe adesso qui, se lui non avesse avuto paura di volare.</em> = Mario olisi jo täällä, jos hän ei olisi pelännyt lentämistä.</li> <li><b>C)</b> päälause mennyt asia <b>(kond.perf.</b>), sivulause nykyhetki (<b>konj.imp.</b>): <em>Saremmo partiti insieme, se Mario non avesse paura di volare.</em> = Olisimme lähteneet yhdessä (aiemmin jo), jos Mario ei pelkäisi lentämistä.</li> <li><b>D)</b> päälause mennyt asia (<b>kond.perf.</b>), sivulause mennyt asia (<b>konj.pl.perf.</b>): <em>Saremmo partiti, se Mario non avesse avuto paura di volare.</em> = Olisimme lähteneet yhdessä (aiemmin jo), jos Mario ei olisi pelännyt lentämistä. (Emme tiedä, pelkääkö Mario vielä, mutta sillä kertaa, kauan sitten, hän pelkäsi, emmekä lähteneet yhdessä).</li> </ul> - <b>HUOM</b>. Jos et muista, miten konjunktiivi taipuu, voit korvata lauseen gerundilla:<br/> <ul> <li><em>Se tu uscissi con questo freddo, ti ammaleresti.</em> -&gt; <em><b>Uscendo</b> con questo freddo, ti ammaleresti.</em> = Menemällä ulos tässä kylmyydessä sairastuisit.</li> <li><em>Se fossi uscito con questo freddo, ti saresti ammalato.</em> -&gt; <em><b>Uscendo</b> con questo freddo, ti saresti ammalato.</em> = Menemällä ulos tässä kylmyydessä olisit sairastunut.</li> <li>-&gt; HUOM. tekijän on oltava näissä lauseissa sama (subjekti sama).</li> </ul> 2022-04-03T16:56:10+03:00