3. Metsien monia lehtipuita

Koivulla on valkoinen runko

2017-12-01T05:49:52+02:00

Koivu on helppo tuntea talvellakin puun valkean rungon ansiosta.

Koivun tuohi on pääosin valkoinen, mutta varsinkin vanhempien rauduskoivujen tyven tuohi muuttuu röpelöisen mustaksi.
Tuohea on käytetty monin tavoin.

Koivun puu on vahvaa, sitkeää ja taipuisaa. Koivu sopiikin hyvin huonekalujen, lattioiden ja vanerin raaka-aineeksi.

Koivuja kasvaa monenlaisilla paikoilla, ja koivut ovat maamme yleisimpiä lehtipuita.

Koivuja on kahta lajia. Rauduskoivun lehdet ovat kolmiomaisia. Hieskoivun lehdet ovat pyöreämpiä.

Puun lehti kiinnittyy ohuella ruodilla oksaan. Lehtilavassa näkyvät "viivat" ovat lehtisuonia, joita pitkin vesi kulkee lehden soluihin.

Raudus- ja hieskoivun lehdet. Rauduskoivun lehdet ovat kolmiomaisia. Hieskoivun lehdet ovat pyöreämpiä.

Koivun lisääntyminen

2016-04-11T04:23:35+03:00

Koivu lisääntyy siemenillä. Siemenen syntyminen vaatii pölytyksen. Oksasta roikkuvasta hedenorkosta vapautuu siitepölyä, jota kulkeutuu tuulen mukana lähes kaikkialle.

Osa siitepölystä päätyy koivujen emikukkiin. Tapahtuu hedelmöitys, ja siemen alkaa kehittyä. Syksyllä valmistuneet siemenet varisevat maahan.

Hede- ja eminorkot ilmaantuvat samoihin aikoihin kuin lehdet puhkeavat. Eminorkkoihin muodostuvat siemenet. Vanhat eminorkot säilyvät talven yli.

Haapa

2016-03-16T16:33:28+02:00

Haavan lehdet ovat pyöreät. Haapa on nopeakasvuinen lehtipuu. Se pystyy levittäytymään nopeasti juurivesojen avulla: juurista kasvaa uusia taimia!

Niinpä pieni metsä voikin olla tavallaan yhtä haapayksilöä. Haavan puu on melko pehmeää.

Tästä syystä tikat hakkaavat pesäkolonsa usein juuri haapaan.

Haapa on helppo tuntea pyöreästä lehdestä.

Tuomi

2015-10-27T06:00:47+02:00

Tuomen valkoiset, tuoksuvat kukat kukkivat usein toukokuun lopussa, kun oppilaat odottavat kesäloman alkua.

Tämän jälkeen tuomi on huomaamaton puu, sillä se ei kasva kovinkaan isoksi.

Lepän lehdet eivät vaihda väriä syksyllä

2017-12-01T05:51:54+02:00

Kuten koivuja, myös leppiä on kahta lajia: harmaaleppä ja tervaleppä.

Harmaalepän lehdet ovat teräväkärkiset, lisäksi harmaalepän runko on vanhanakin sileä ja harmahtava.

Tervalepän lehden kärkiosassa on selkeä lovi, ja vanhemman tervalepän runko on ruskea.

Kun puun lehdet eivät pysty enää syksyllä yhteyttämään, puu ottaa viherhiukkaset talteen oksiin. Tämän seurauksena lehden muut väriaineet alkavat näkyä punaisen eri sävyinä: on alkanut ruska-aika.

Leppä on poikkeuksellinen puu, sillä sen ei tarvitse kerätä viherhiukkasia talteen. Leppä pudottaa lehtensä maahan vihreinä.

Vasen: Harmaalepän lehti on teräväkärkinen. Oikea: Tervalepän lehti ei ole teräväpäinen vaan siinä on selvä lovi.

Pihlajalla on punaiset marjat

2015-10-27T06:05:08+02:00

Pihlaja poikkeaa muista metsien puista kolmella tavalla: Se kukkii keväällä isoin valkein kukin. Sen lehti koostuu monesta pienestä lehdykästä.

Loppukesästä ja syksyllä pihlajat on helppo tunnistaa kauniin punaisista marjoista.

Pihlajan marjat ovat tärkeää ravintoa rastaille ja tilhille.

Jalot lehtipuut ovat metsissä harvinaisia

2017-12-01T05:53:01+02:00

Tammi, vaahtera ja lehmus ovat Suomen metsissä melko harvinaisia. Tämä johtuu siitä, että nämä jalot lehtipuut vaativat hyvin suotuisia oloja kasvaakseen.

Jalot lehtipuut ovat melko yleisiä Lounais-Suomessa, mutta pieniä metsiköitä kasvaa muuallakin.

Jalot lehtipuut ovat puistojen yleisiä puita.

Kuva: Tammen lehdet on helppo tuntea.

Tammi

2017-12-01T05:53:59+02:00

Tammi on suosittu puiston puu. Sitä sanotaan puiden kuninkaaksi sen jykevän rungon ansiosta.

Tammen rehevä latvus antaa suojaa auringolta ja tarjoaa suojapaikan linnuille ja oraville.

Tammeen kehittyy syksyllä terhoja, jotka ovat sen hedelmiä. Terhot ovat myyrien ja oravien mieliruokaa.

Lehmus

2016-05-17T11:29:53+03:00

Lehmus on komea paksurunkoinen puu.

Lehmus on Suomessa levinneisyytensä pohjoisilla äärirajoilla. Sen pohjoisimmat luontaiset kasvupaikat ovat Pohjois-Karjalassa.

Elinvoimaisena puuna lehmus sietää leikkausta ja monenlaisia vaurioita. Läpeensä lahonakin se voi pysyä elinvoimaisena. Siksi puistoissa lehmus onkin yleinen puu.

Hedelmä on kuin pähkinä. Eläimet syövät niitä mielellään.

Vaahtera

2017-12-01T05:55:24+02:00

Vaahtera on yleinen puu puistoissa ja paikoin jopa metsissäkin Oulun korkeudelle saakka.

Vaahteran suuret, kourasuoniset lehdet ovat kuin kämmeniä, joissa sormet osoittavat eri suuntiin.

Hedelmä on varustettu lenninsiivillä. Siemenet levittäytyvätkin tuulen avulla laajalle alueelle, jopa kilometrien päähän.

Kuva: Vaahteran lehdestä erottuvat suonet, joita pitkin vesi kulkee soluihin.

Kuvia lehtipuista

2018-03-13T11:45:58+02:00

: Pihlajassa on valkoinen kukka.
: Haavan runko on harmahtava. Rungolla kasvaa usein keltaista haavankeltajäkälää.
: Tuomella on mustat marjat.
: Puiden lehdistä siirretään arvokkaat vihreät aineet (lehtivihreä) talteen runkoon. Lehden muut väriaineet tulevat tällöin näkyviin. Syksyn lehdet voivatkin olla keltaisia tai jopa punaisia. Kuvassa on vaahteran kesäinen ja syksyinen lehti.

Jokamiehenoikeuksien ansiosta saat liikkua metsässä

2017-01-12T08:20:03+02:00

Jokamiehenoikeudet lyhyesti

Saat

liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta
oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua – voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin
poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia
onkia ja pilkkiä sekä
veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä.

Et saa

aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille
häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia
häiritä poroja ja riistaeläimiä
kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta
tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta
häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla
roskata ympäristöä
ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa ja
kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia.

Lähde: www.ymparisto.fi

Ylen video jokamiehenoikeuksista

Tiivistelmä

2016-04-11T04:26:40+03:00

Koivuilla on valkoinen runko.
Pihlajalla on valkoiset kukat ja punaiset marjat.
Tuomella on valkoiset kukat ja mustat marjat.
Vaahtera, tammi ja lehmus ovat jaloja lehtipuita, joita ei Suomen metsissä juuri tapaa. Puistoissa ne ovat yleisiä.

Navigointi

2016-03-02T13:57:09+02:00

Sisällys Luvun sisällys Hakemisto Tehtävät