https://peda.net/id/ea827d168f0 2025-09-11T15:29:09+03:00 https://peda.net/:static/546/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/4f06acd28fb 2025-09-12T11:39:44+03:00 <dl><dt><!--filtered attribute: class="thumbnail"--><a href="https://peda.net/rauma/rauman-lukio/opiskelijan_palvelut/oppiaineet/biologia/juha-lassi-tast/bi9-preliminaarikoe/biologian-preliminaarikoe-syksy-2025-bmol-2023/biologian-prelin-mallivastaukset-2025/biologian-preliminaarikokeen-2025-mallivastaukset-bmol-2023/bi-preliminaarikoe-2023-bmol-pisteytyssuositus-1-.pdf#top" class="uuid-61aabae0-8fb3-11f0-a413-6e9f894da45d" target="_blank" rel="noopener">BI preliminäärikoe 2023 BMOL pisteytyssuositus (1).pdf</a></dt> <dd>BI preliminäärikoe 2023 BMOL pisteytyssuositus (1).pdf</dd> </dl> https://peda.net/id/1c0681c08f0 2025-09-11T15:30:32+03:00 BI preliminäärikoe 2023 BMOL pisteytyssuositus<br/> 1. Monivalinta 20 p. kaikille pakollinen<br/> Valitse, mikä seuraavista käsitteistä tai eliöryhmistä liittyy parhaiten lajikuviin 1.1-1.10. Oikea vastaus<br/> 2 p., väärä vastaus 0 p., ei vastausta 0 p.<br/> 1.1 Valitse, mikä seuraavista käsitteistä liittyy kuvan eliölajiin. 2 p.<br/> Fossiili, subfossiili, elävä fossiili, johtofossiili<br/> 1.2 Valitse, mikä seuraavista käsitteistä tai käsitepareista liittyy kuvan eliölajiin. 2 p.<br/> vain soluhengitys, vain fotosynteesi, maahengitys, fotosynteesi ja soluhengitys<br/> kemosynteesi ja soluhengitys<br/> 1.3 Mihin seuraavista eliöryhmistä kuvan eliölaji kuuluu? 2 p.<br/> Limasienet, kasvit, arkeonit, sienet, eläimet<br/> 1.4 Valitse, mikä seuraavista rakenne/toiminto -pareista liittyy kuvan eläinlajiin. 2 p.<br/> keuhkot ja uimarakko, kidukset ja suomut, kitiinikuori ja tarkat aistit, muniminen ja keuhkot<br/> puuttuvat raajat ja elävien poikasten synnytys<br/> 1.5 Valitse, mikä seuraavista käsitteistä liittyy kuvan kasvilajiin. 2 p.<br/> Vieraslaji, sateenvarjolaji, uhanalainen laji, pioneerilaji, vieraslaji<br/> 1.6 Valitse, mikä seuraavista käsitteistä liittyy kuvan eläinlajiin. 2 p.<br/> Talvihorros, talviaktiivinen, talviuni, kylmänhorros<br/> 1.7 Mihin seuraavista eliöryhmistä kuvan eliölaji kuuluu? 2 p.<br/> Polttiaiseläimet, selkäjänteiset, piikkinahkaiset, nilviäiset, niveljalkaiset<br/> 1.8 Valitse, mikä seuraavista käsitteistä liittyy kuvan eliölajiin. 2 p.<br/> Kasvinsyöjä, tuottaja, pöytävieras, loinen, symbiontti<br/> 1.9 Valitse, mikä seuraavista käsitteistä liittyy kuvan eliölajiin. 2 p.<br/> Avainlaji, letaalitekijä, geneettinen eli lajin sisäinen monimuotoisuus<br/> Allopolyploidia<br/> 1.10 Mihin seuraavista kasviryhmistä kuvan kasvilaji kuuluu? 2 p.<br/> Putkilokasvi, itiökasvi, paljassiemeninen, sanikkainen, koppisiemeninen<br/> Osa 2: 15 pisteen tehtävät<br/> Vastaa neljään tehtävään.<br/> 2. Solujen vertailua 15 p.<br/> Avaa aineiston 2A taulukko ja tee vastauksesi taulukkoon.<br/> Mitkä taulukkoon listatut rakenteet (1-3) tai käsitteet (4-6) liittyvät taulukon yläreunan kuvien soluihin?<br/> Merkitse aineiston taulukkoon rastilla (X) oikeat vaihtoehdot. (1p./rakenne tai termi, puuttuva tai<br/> virheellinen rastitus 0 p.)<br/> Kirjoita taulukon sarakkeeseen F lyhyesti rakenteiden 1-3 tehtävästä (1p./kohta) ja termien 4-6<br/> määritelmä (2p./kohta).<br/> Liitä Calc-ohjemlalla täydentämäsi taulukko riittävän suurikokoisena kuvakaappauksella<br/> vastauskenttään.<br/> 3. Merimetso ja trofiatasot 15 p.<br/> 3.1 Laadi neliportainen kaavio ravintoketjusta, jossa merimetso on mukana. Liitä kaavio<br/> kuvakaappauksena vastauskenttään (3.1 kohdan vastauksena pelkkä kuva). 3 p.<br/> Kaaviossa olevat kolme lajia tai eliöryhmää (merimetson lisäksi) ovat oikeassa, loogisessa järjestyksessä: 1 piste<br/> per laji tai eliöryhmä. Mikäli nuolet ovat väärin päin, mutta eliöryhmä tai lajit ovat oikeassa järjestyksessä, on<br/> tehtävä 1 p. Jompikumpi kaaviosta tuo 3 p.<br/> Tehtävässä pyydettiin vain neljää ravintoketjun porrasta, joten se voi vastauksessa alkaa myös 1.asteen<br/> kuluttajista, jos se päättyy merikotkaan. Oikeasti ravintoketju alkavat aina tuottajista.<br/> 3.2 Pohdi, millaisia vaikutuksia merimetsoilla on koloniasaarten läheisyydessä (max. 100 m<br/> säteellä saaresta) elävien kalojen sekä vesiekosysteemin selkärangattomien ja tuottajien<br/> biomassojen määrään.<br/> Ota pohdinnassasi huomioon merimetsojen vaikutus alueen ekosysteemiin kahdesta<br/> näkökulmasta: merimetsojen saalistuksen ja koloniasaarilta valuvan ravinnekuormituksen<br/> kautta. 8 p.<br/> Yksi kohta perustelun kanssa on 2 p., tehtävän maksimipistemäärä 8 p. Ilman perustelua<br/> olettama/väite on 0 p. Täysiin pisteisiin pääseminen vaatii molemmista näkökulmista pohtimista.<br/> Merimetsojen saalistuksen suora ja välillinen vaikutus (4 p.):<br/> ● Merimetsokolonioiden läheisyydessä on vähemmän kaloja biomassallisesti johtuen<br/> merimetsojen saalistuksesta ja karkoittavasta vaikutuksesta. (2 p.)<br/> ● Merimetsokolonioiden läheisyydessä on määrällisesti ja biomassallisesti enemmän vedessä<br/> eläviä selkärangattomia, sillä niitä saalistavien kalojen määrä on pienempi, jolloin<br/> saalistuspaine selkärangattomia kohtaan on alhaisempi. (2 p.)<br/> ● Merimetsokolonioiden läheisyydessä vesikasvien ja makrolevien määrä ja biomassa<br/> alhaisempi johtuen suuremmasta laidunnuspaineesta, joka aiheutuu suuremmasta<br/> vedenalaisten selkärangattomien määrästä. (2 p.)<br/> Koloniasaarten ravinnevalumien suorat ja välilliset vaikutukset (4 p.):<br/> ● Johtuen merimetsokolonioiden runsaista ulostemääristä ravinteita valuu saaresta veteen<br/> aiheuttaen makrolevien ja vesikasvien biomassan lisääntymistä saaren läheisyydessä. (2 p.)<br/> ● Runsaampi makrolevien ja vesikasvien määrä lisää vedenalaisten selkärangattomien<br/> biomassaa, sillä niillä on enemmän ravintoa laidunnettavana. (2 p.)<br/> ● Runsaampi selkärangattomien määrä lisää kalojen biomassaa alueella johtuen suuremmasta<br/> selkärangattomien määrästä, jolloin niillä on enemmän ravintoa saalistettavana. (2 p.)<br/> Huom.<br/> Kyseinen tutkimus suoritettiin Suomen länsirannikolla 2010-luvulla Turun yliopiston toimesta.<br/> Saalistuksesta johtuvaa vaikutusta ei havaittu, mutta tutkimuksessa havaittiin ravinteiden valuvan<br/> koloniasaarista veteen lisäten tuottajien biomassaa koloniasaarten läheisyydessä. Tällä ei kuitenkaan<br/> ole vaikutusta vedenalaisten selkärangattomien tai kalojen määriin koloniasaarten läheisyydessä.<br/> Merimetsokolonioilla on siis paikallinen rehevöittävä vaikutus, mutta kokonaisuudessaan niiden<br/> vaikutus rehevöitymiseen neutraali tai rehevöitymistä vähentävä.<br/> 3.3 Kuvaa ja pohdi Suomen merimetsokannan kasvua ja siihen vaikuttaneita tekijöitä.<br/> Hyödynnä tehtävässä aineistossa olevaa kuvaajaa ”Merimetson pesämäärät Suomessa<br/> vuosina 2006–2021”. 4 p.<br/> Yksi piste per kohta, max. 4 p.<br/> ● Merimetsoilla oli vähän lajin sisäistä ja lajien välistä kilpailua erityisesti 2006-2015, jolloin<br/> kanta on kasvanut miltei yhtä jaksoisesti<br/> ● Kannan kasvu on hidastunut vuoden 2009 jälkeen, pysähtynyt vuonna 2018 ja alkanut<br/> laskemaan vuonna 2019<br/> ● Merimetsojen kannan koko on asettunut ympäristön kantokyvyn asettamiin rajoihin.<br/> ● Kannan kasvun pysähtyminen ja lasku johtuu lisääntyneestä ympäristön vastuksesta, jossa<br/> merikotkien aiheuttama saalistuspaine on keskeisin tekijä.<br/> ● Merikotkakannan kasvu on lisännyt merimetsojen kuolleisuutta.<br/> ● Merimetsopopulaation kasvu Suomessa on saavuttanut logistisen kasvun mallin<br/> ● Ihmisen aiheuttamalla laillisella ja laittomalla pesinnän estämisellä on ollut vaikutusta<br/> merimetsopopulaation kannan kasvuun.<br/> 4. Maanviljelyn ympäristövaikutukset 15 p.<br/> Maanviljelyn ympäristövaikutuksiin pyritään vaikuttamaan esimerkiksi seuraavilla keinoilla:<br/> suojavyöhykkeet, biologinen typensidonta ja hallittu hoitamattomuus. Millaisia ympäristöhaittoja näillä<br/> menetelmillä pyritään vähentämään ja miten? Viittaa vastauksessasi aineistossa 4.A oleviin kuviin.<br/> Viittaus kuvaan 1 p. / kuva (yhteensä 3 p.)<br/> Jokaista menetelmää täytyy käsitellä täyteen pistemäärään, esimerkkisisältöjä, joista yhteensä 12 pistettä:<br/> Suojavyöhyke<br/> ● Suojavyöhyke on maakaistale vesistöjen reunoilla, joilla kasvaa monivuotisia kasveja. Suojavyöhykettä<br/> ei lannoiteta eikä muokata (1 p.)<br/> ● Suojavyöhykkeellä laiduntaminen lisää lajimonimuotoisuutta. (1 p.)<br/> ● Suojavyöhyke vähentää ravinteiden (ja torjunta-aineiden) kulkeutumista vesiin. (1 p.)<br/> ● Se myös torjuu eroosiota ja elävöittää maisemaa (1 p.)<br/> ● Vyöhykkeen monivuotinen kasvillisuus toimii myös hiilivarastona (1 p.)<br/> ● Ravinteisuuden lisääntyminen johtaa vesistöjen rehevöitymiseen (1 p.)<br/> ● Rehevöityminen tarkoittaa tuottajien biomassan kasvua (perustuotanto) (1 p.), jonka seurauksena<br/> kuluttajien ja hajottajien määrä lisääntyy (1 p.) ja hapen määrä vähenee. Pahimmillaan seurauksena<br/> on happikato (1 p.)<br/> ● Rehevöitymisen seurauksena lajisto muuttuu. (1 p.)<br/> ○ Yksivuotisten levien ja syanobakteerien määrän lisääntyminen (1 p.)<br/> ○ Veden samentumista ja kilpailua huonosti kestävien lajien katoaminen. (1 p.)<br/> ○ Rannoilla esim. osmankäämiä→ laaja-alaisten lajien ja rehevöitymisestä hyötyvien lajien<br/> yleistyminen (indikaattorilajit). (1 p.)<br/> ○ Lopulta lajimonimuotoisuus laskee rehevöitymisen edetessä. (1 p.)<br/> Biologinen typensidonta<br/> ● Apiloiden juurissa on typensitojabakteereita, jotka pystyvät sitomaan ilmakehän typpeä tuottajien<br/> käyttöön. (1 p.)<br/> ● Biologinen typensidonta vähentää typpilannoitteiden tarvetta, mikä torjuu rehevöitymistä. (1 p.)<br/> ● Typpilannoitteiden tuotanto kuluttaa fossiilisia polttoaineita (maakaasua) ja siten nopeuttaa<br/> ilmastonmuutosta. (1 p.)<br/> Hallittu hoitamattomuus<br/> ● Hallittu hoitamattomuus tarkoittaa ihmisen muokkaamien alueiden jättämistä vähemmälle käsittelylle.<br/> (1 p.)<br/> ○ Pelto-alojen kesannointi (1 p.)<br/> ● Hallittu hoitamattomuus lisää lajimonimuotoisuutta (1 p.) esimerkiksi pölyttäjät, monet linnut ja kasvit<br/> runsastuvat (1 p.)<br/> ● Hallittu hoitamattomuus lisää elinympäristöjen monimuotoisuutta (monipuolistaa maisemaa). (1 p.)<br/> ● Ekosysteemipalvelut paranevat (mm. maiseman kauneus, pölytys). (1 p.)<br/> Lajiesimerkeistä 1 p. / laji (enintään 3 p.)<br/> Muukin hyvä pohdinta hyväksytään.<br/> 5. Tiedelehden kysymykset 15 p.<br/> Olet kesätöissä tiedelehdessä ja saat vastata lukijoiden kysymyksiin. Valitse seuraavista<br/> kysymyksistä (a-d) kolme (3), ja vastaa niihin alla oleviin kolmeen vastauslaatikkoon.<br/> Vastaa valitsemiisi kysymyksiin siten, että jokainen voi ymmärtää vastaukset, mutta vastaus on<br/> tieteellisen täsmällinen. (15p)<br/> a) “Valmentaja käski syödä proteiineja. Mutta jos protskut hajoaa ruuansulatuksessani, niin miten<br/> ihmeessä saan lihakseni kasvamaan?” T. Ihmettelevä urheilija<br/> Proteiinit (kansan suussa protskut) ovat rakennusaineita, mutta myös energiaravintoaineita, joita saadaan mm.<br/> lihasta, kananmunasta, kalasta, maidosta sekä myös palkokasveista, siemenistä ja pähkinöistä (1 p.). Proteiinit<br/> pilkkoutuvat ensin mahalaukussa pepsiini-entsyymin vaikutuksesta peptideiksi (lyhyemmiksi<br/> aminohappoketjuiksi) (1 p.) ja ohutsuolessa pienimpiin rakenneyksiköihinsä eli aminohapoiksi<br/> proteaasi-entsyymien avulla (1 p.). Proteiinit eivät siis katoa kehossa ruuansulatuksessa, ne vain pilkkoutuvat<br/> pienempään muotoon verenkiertoon imeytymistä varten, päätyen kehon solujen käytettäviksi. (1 p.)<br/> Lihasten kasvattaminen vaatii sekä energiaa, että lihasmassan rakennusaineita (1 p.). Lihakset ovat<br/> rakenteeltaan proteiineja (mutta niissä on myös vettä, hiilihydraatteja sekä rasvoja), ja ne tarvitsevat<br/> ruuansulatuksessa pilkottuja rakenneosasia aminohappoja uusien proteiinien valmistukseen (1 p.). Kehon solut<br/> voivat valmistaa itse proteiineja aminohapoista proteiinisynteesissä (1 p.). Tähän rakennustyöhön eli lihasten<br/> proteiinisäikeiden kokoamiseen ja uusiutumiseen tarvitaan myös energiaa, jota saadaan ravinnosta esim.<br/> hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta, kuten hedelmistä ja marjoista. (1 p.). Lihasten kasvatus vaatii lihasten<br/> käyttöä eli lihastreeniä (1 p.), oikeanlaista ruokavaliota sekä myös lepoa, sillä uuden lihasproteiinin<br/> rakentuminen tapahtuu pääasiassa levätessä (1 p.).<br/> b) “Minun veriryhmäni on AB ja mieheni veriryhmä on O. Mikä tulee olemaan lapsemme veriryhmä?<br/> Voiko sekin olla O? Olen raskaana 6. kuulla. Kiitos vastauksestanne. T. Huolestunut äiti.”<br/> ABO-veriryhmä määräytyy yhden geenin eri muotojen perusteella (multippelit alleelit). (1 p.) Veriryhmän<br/> periytymiseen vaikuttaa sekä äidin, että isän alleeli kyseisestä ominaisuudesta. Veriryhmien osalta nykytiedon<br/> mukaan veriryhmä määräytyy yhteisvallitsevasti eli molemmilta vanhemmilta saatavat veriryhmän<br/> muodostumiseen vaikuttavat alleelit vaikuttaa itsenäisesti seuraavasti: (1 p.).<br/> Sinulla on veriryhmä AB eli genotyyppisi on I<br/> A<br/> I<br/> B<br/> (1 p.) Voit periyttää lapsellesi joko I<br/> A<br/> - tai I<br/> B<br/> -alleelin. (1p)<br/> Miehelläsi on veriryhmä O eli hänen genotyyppinsä on ii (1 p.). Häneltä periytyy lapselle väistämättä i-alleeli.<br/> (1 p.)<br/> Koska sinulla on A ja B veriryhmäalleelit ja miehelläsi on kaksi O-veriryhmäalleelia voitte saada seuraavanlaisia<br/> jälkeläisiä (1 p.)<br/> Vanhempien geenimuodot I<br/> A<br/> I<br/> B<br/> i I<br/> A<br/> i I<br/> B<br/> i<br/> i I<br/> A<br/> i I<br/> B<br/> i<br/> Kenelläkään mahdollisista lapsistanne ei ole siis mahdollista saada molempia i- alleeleita eli hän ei voi olla<br/> genotyypiltänsä ii. Siksi, ette voi saada O-veriryhmän lasta. (1 p.) Teidän lapsenne tulee olemaan<br/> veriryhmältään joko A tai B. (Ns. 50:50 mahdollisuus). (1 p.)<br/> c) “Koulussa sanottiin, että huumeet ja päihteet ylipäätään ovat vaaraksi terveydelle ja aivoille. Mihin<br/> tämä oikein perustuu? t. 17 v kriittinen nuori.”<br/> Huumeet ovat hermoston välittäjäaineen kaltaisia keinotekoisia aineita, jotka voivat joko kiihdyttää tai hillitä<br/> hermoimpulssin kulkua hermosolussa (1 p.). Huume kemiallisena molekyylinä voi hermosolun synapsissa<br/> estää välittäjäaineen kiinnittymisen seuraavan hermosolun tuojahaarakkeen reseptoriin, jolloin hermoimpulssi<br/> estyy seuraavaan soluun (1 p.). Tällöin päätöksenteko ja ympäristön havainnointi häiriintyy, mikä saattaa<br/> altistaa onnettomuuksille (1 p.) Huumeiden pitkäaikainen käyttö vaurioittaa pikkuaivojen toimintaa/<br/> liikkeiden koordinointi ei onnistu (1 p.). Huumeet voivat myös vilkastuttaa aivojen kemiallista viestintää<br/> (hermosolujen välistä kemiallista viestintää), mikä saattaa aiheuttaa myös aistiharhoja.(1 p.) Huumeiden<br/> yliannostus tai sekakäyttö voi johtaa myrkytystilaan, jonka seurauksena voi olla kuolema tai vakava<br/> keskushermostovaurio (1 p.) Päihteiden käyttö lisää riskiä mielenterveyden häiriöille (1 p.) Huumeet<br/> vaikuttavat mielihyvän tunteen syntyyn, mikä altistaa riippuvuuden synnylle tiettyä päihteen sisältämää<br/> kemikaalia kohtaan (1 p.) Esim. kannabis voi aiheuttaa jopa kudoskatoa aivoissa, mikä heikentää<br/> keskittymiskykyä ja kognitiivisia toimintaa.<br/> d) “Olen käyttänyt hillopurkissa aina samaa lusikkaa ja pitänyt purkkia leipäkorin vieressä<br/> huoneenlämmössä. Poistin korista homehtuneet sämpylät ja huomasin samalla, että käyttämäni<br/> makeuttamaton marjahillo oli alkanut kehittää sisäkanteen vesipisaroita. Hillo pilaantui maultaan<br/> syömäkelvottomaksi nopeasti ja lopulta homehtui. Mistä pilaantuminen johtui? Toinen hillopurkki, joka<br/> on avaamaton ja makeutettu sokerilla, ei ole vielä homehtunut. Miksi? Luulin hillojen säilyvän<br/> pitkään.” T. Hämmentynyt hillojen ystävä”<br/> Kun olet käyttänyt samaa lusikkaa esim. Laittaessasi hilloa ruokaan, ja ehkä jopa nuolaissut lusikkaa, lusikkaan<br/> on saattanut tarttunut suustasi bakteereita. (1 p.) Nämä bakteerit hillopurkkiin päästyään ovat sitten alkaneet<br/> hajoittamaan hilloa, ja erittäneet aineita, joiden takia hillo on muuttunut pahanmakuiseksi (1 p.) Hillopurkin<br/> kannen vesipisarat saattavat johtua hillopurkin bakteerien soluhengityksestä, jossa vapautuu vettä (1 p.)<br/> Homehtuneista leivistä on voinut levitä homeitiöitä ilman välityksellä hilloon, kun purkin kansi on ollut auki ja<br/> home päässyt kasvamaan siten hilloon (1 p.) Hillojen säilöntä perustuu yleensä sokeriin. Sokeri tekee hillon<br/> osmoottisen väkevyyden suuremmaksi verrattuna mikrobin solun sisäiseen väkevyyteen, jolloin elinolosuhteet<br/> käyvät mikrobeille epäsuotuisaksi (1 p.) Ne eivät voi lisääntyä ruuassa ja elintarvike säilyy pidempään (1 p.)<br/> Myös hillon säilyttäminen huoneenlämmössä on voinut nopeuttaa bakteerien ja homeiden aineenvaihduntaa<br/> ja lisääntymistä, jolloin hillo on homehtunut nopeasti (1 p.) Avaamattona sokerilliseen hillopurkkiin ei ole<br/> päässyt myöskään bakteereja tai homeita (1 p.)<br/> 5.1 Vastaus ensimmäiseen valitsemaasi kysymykseen. Aloita vastaus kysymyksen kirjaimella (a-d). 5<br/> p.<br/> 5.2 Vastaus toiseen valitsemaasi kysymykseen. Aloita vastaus kysymyksen kirjaimella (a-d). 5 p.<br/> 5.3 Vastaus kolmanteen valitsemaasi kysymykseen. Aloita vastaus kysymyksen kirjaimella (a-d). 5 p.<br/> 6. Rauhaset ja palautesäätely 15 p.<br/> Ihmiskehossa on erilaisia rauhasia.<br/> 6.1 Vertaile avorauhasta ja umpirauhasta. 4 p.<br/> jos ei vertaillen, pisteitä enintään 2 p.<br/> ● Rauhasen määritelmä: rauhanen solu tai soluryhmä, joka erittää aineita elimistöön tai sen pinnalle<br/> ● rauhaset ovat epiteelikudosjohdannaisia, mutta osa umpirauhasista on hermostoperäisiä, kuten<br/> lisämunuaisydin tai aivolisäkkeen takalohko<br/> Nämä asiat pitää olla vertaillen<br/> ● avorauhasella on tiehyt, umpirauhasella ei<br/> ● avorauhasen erittämä erite poistuu tiehyttä pitkin epiteelin kuten ihon tai limakalvon pinnalle<br/> ● umpirauhaset erittävät hormoneja, jotka kulkeutuvat verenkierron mukana kaikkialle kehoon<br/> ● Umpirauhasten tuottamat hormonit muuttavat solujen aineenvaihduntaa/vaste, mitä avorauhasten<br/> tuottamat aineet eivät tee.<br/> 6.2 Valitse kaksi (2) seuraavista rauhasista: keltarauhanen, kilpirauhanen, hikirauhanen,<br/> lisämunuaiset ja haiman Langerhansin saarekkeet.<br/> Missä valitsemasi rauhaset sijaitsevat? Mitä ne erittävät ja millaisia vaikutuksia niiden eritteillä on<br/> ihmiskehossa?<br/> Nimeä valitsemasi rauhaset vastauksessasi ja kerro kummastakin eri kappaleessa.<br/> ● valittujen rauhasten sijainnin selittäminen yhteensä 1 p.<br/> ● kummastakin<br/> ○ mitä erittää 1 p.<br/> ○ eritteen / eritteiden vaikutukset 2 p.<br/> ● keltarauhanen<br/> ○ on väliaikainen umpirauhanen munasarjassa (muodostuu munarakkulasta ovulaation jälkeen<br/> LH:n vaikutuksesta)<br/> ○ erittää progesteronia ja estrogeenejä, jotka<br/> ○ paksuntavat ja ylläpitävät kohdun limakalvoa kuukautiskierron eritysvaiheessa<br/> ○ jos raskaus ei käynnisty, surkastuu pois<br/> ○ jos raskaus käynnistyy, istukkahormoni ylläpitää keltarauhasta raskauden alkuajan (ja surkastuu<br/> pois 2-3 kuukauden kuluttua, jolloin istukka hormoneineen ottaa raskauden ylläpitovastuun)’<br/> ● kilpirauhanen<br/> ○ on kaulan alaosassa, henkitorven molemmin puolin sijaitseva umpirauhanen<br/> ○ valmistaa, varastoi ja vapauttaa verenkiertoon kilpirauhashormoneja (tyroksiinia ja<br/> trijodityroniinia)<br/> ○ erittää myös kalsitoniinia (C-soluista)<br/> ○ kilpirauhashormonit ylläpitävät ja säätelevät aineenvaihdunnan tasoa ja vaikuttavat normaaliin<br/> ja kasvuun ja kehitykseen<br/> ○ kalsitoniinia, joka alentaa veren kalsiumtasoa<br/> ● hikirauhanen<br/> ○ on iholla sijaitseva avorauhanen, joita on suuria ja pieniä (rauhasosa verinahassa, tiehyt ihon<br/> pintaan orvaskeden läpi)<br/> ○ erittää hikeä, joka sisältää mm. vettä, suoloja, ureaa, ammoniakkia<br/> ○ tärkein tehtävä liittyy lämmönsäätelyyn, sillä hien eritys ja sen haihtuminen iholta viilentää<br/> ○ hien mukana poistetaan kuona-aineita<br/> ○ isojen hikirauhasten erite antaa ihmiselle ominaishajun<br/> ○ (maitorauhaset ja korvavaharauhaset kehittyneet isoista hikirauhasista)<br/> ● lisämunuaiset<br/> ○ kummankin munuaisen päällä on lisämunuainen, jossa on kaksi osaa: kuori ja ydin<br/> ○ ydin erittää adrenaliinia ja noradrenaliinia,<br/> ○ jotka nostavat nopeasti suorituskykyä lyhytaikaisessa stressissä: esim. syke, verenpaine ja<br/> hengitystiheys nousee, ruuansulatus hidastuu<br/> ○ kuori erittää mm. glukokortikoideja kuten kolesterolia, mineralokortikoideja kuten aldosteronia<br/> ja sukupuolihormoneja etenkin androgeenejä<br/> ○ glukokortikoidit: stressitiloissa mm. osallistuvat sokeriaineenvaihduntaan nostaen veren<br/> sokeritasoa, lieventää immuunivastetta<br/> ○ mineralokortikoidit: aldosteroni edistää natriumin talteenottoa munuaisissa, jolloin myös vettä<br/> pidättyy vereen ja verenpaine nousee<br/> ● haiman Langerhansin saarekkeet<br/> ○ haima on sekarauhanen, jossa Langerhansin saarekkeet ovat umpieritteisiä (niitä on 1-2%<br/> haiman tilavuudesta ja ne sijaitsevat hajallaan haiman avoeritteisen osan sisällä)<br/> ○ Langerhansin saarekkeiden beetasolut erittävät insuliinia ja alfasolut glukagonia<br/> ○ insuliini alentaa veren sokeria edistäen glukoosin siirtymistä verestä kohdesoluihin (kuten<br/> maksasoluihin tai lihassoluihin)<br/> ○ glukagoni nostaa veren sokeria, kun maksa alkaa sen vaikutuksesta vapauttamaan glukoosia<br/> varastoimastaan glykogeenistä ja uudismuodostaa sitä mm. varastorasvoista<br/> 7 p.<br/> 6.3 Selitä esimerkin avulla, mitä tarkoittaa negatiivinen palautesäätely. 4 p.<br/> ● elimistö säätelee hormonien pitoisuutta veressä negatiivisen palautesäätelyn avulla, jolloin korkea<br/> hormonipitoisuus veressä jarruttaa hormonin eritystä (1 p.)<br/> ● esim.<br/> ● hypotalamus (esim. TRH) (1 p.)<br/> ● aivolisäkkeen etulohko (esim. TSH) (1 p.)<br/> ● umpirauhanen (esim. kilpirauhasen kilpirauhashormonit, ja kilpirauhashormonien) (1 p.)<br/> ● kohonnut hormonipitoisuus veressä jarruttaa hypotalamuksen ja aivolisäkkeen etulohkon<br/> hormonieritystä (esim. TRH:n että TSH:n erittymistä) (1 p.)<br/> 7. Evoluutio populaatiossa 15 p.<br/> 7.1 Nimeä selkeästi rajattavissa oleva populaatio ja selitä sen avulla, mitä populaatiolla tarkoitetaan.<br/> 3 p.<br/> ● Populaation määritelmä, enintään 2 p. seuraavista<br/> ○ Samassa paikassa samaan aikaan elävien saman lajin yksilöiden muodostama ryhmä (1 p.)<br/> ○ Ryhmän yksilöt voivat lisääntyä keskenään (1 p.)<br/> ○ Täten ne muodostavat yhteisen geenivaraston/geenipoolin (1 p.)<br/> ● valittu selkeästi rajattavissa oleva populaatio, johon em. määritelmä yhdistetty (1 p).<br/> ○ esim. tietyn lammen ahvenet, Saimaalla elävät saimaannorpat, jonkin eristyksissä olevan<br/> saaren tietyn lajin yksilöt<br/> 7.2 Evoluutioon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. suuntaava valinta, pullonkaulailmiö ja<br/> maantieteellinen isolaatio. Määrittele edellä mainitut kolme käsitettä ja kerro, miten ne voisivat<br/> vaikuttaa evoluution kulkuun kohdassa 7.1. nimeämässäsi populaatiossa? 12 p.<br/> Kustakin<br/> · Käsitteiden määrittely 3 p.<br/> · mahdollinen tilanne esimerkkipopulaation avulla selitettynä 1 p.<br/> · Mikäli esimerkki ei ole kohdassa 7.1 valittu populaatio, pisteet tulevat ainoastaan<br/> käsitteiden määrittelystä. Tällöin pisteet tehtävästä ovat max. 9 p.<br/> Suuntaava valinta<br/> ● luonnonvalinnan muoto, jossa olosuhteiden muuttuessa 1 p. valintaetu on muuttuneissa oloissa<br/> parhaiten pärjäävillä (sopeutuneimmilla, kelpoisimmilla) populaation yksilöillä 1 p., joiden<br/> tehokkaamman lisääntymisen myötä populaation alleelikoostumus muuttuu 1 p.<br/> ● esimerkkipopulaatiosta riippuen populaatio voi suuntaavan valinnan seurauksena sopeutua esim.<br/> aiempaa lämpimämpään / vähäsuolaisempaan / ravinteikkaampaan / valaistusoloiltaan erilaiseen<br/> elinympäristöön joko nykyisen elinympäristön muuttuessa tai jos populaation yksilöitä päätyy syystä tai<br/> toisesta uuteen, aiemmasta poikkeavaan elinympäristöön 1 p.<br/> Pullonkaulailmiö<br/> ● populaatio kutistuu sattumanvaraisesti pieneksi ja kasvaa selviytyneistä uudelleen isommaksi 1 p.,<br/> ● esim. luonnonkatastrofin seurauksena, metsästys 1 p. (sattumanvaraisuutta ei parhaiten edusta<br/> tautiepidemia, koska yksilöiden muuntelusta johtuen jotkin yksilöt selviävät paremmin kuin toiset,<br/> kuolleisuus ei siis ole satunnaista)<br/> ● Saa aikaan geneettistä ajautumista 1 p., kun selviytyneiden yksilöiden lisääntyessä populaation<br/> geenipooli/geenivaranto voi poiketa merkittävästi alkuperäisen populaation alleelikoostumuksesta 1 p.<br/> ● esimerkkipopulaatioon liittyen jokin sattumatekijä, jonka seurauksena populaatio pienenee<br/> merkittävästi ja mitä pienenemisestä seuraa 1 p.<br/> Maantieteellinen isolaatio<br/> ● populaatiosta eristyy yksilöitä kahdeksi tai useammaksi osapopulaatioksi jonkin maantieteellisen<br/> tekijän, esim. jäämassan, joen, merenpinnan kohoamisen tai laavakentän seurauksena 1 p.<br/> ● geenivirta osapopulaatioiden välillä katkeaa 1 p.<br/> ● osapopulaatioiden geenipoolit / geenivarannot / alleelikoostumukset kehittyvät omiin suuntiinsa esim.<br/> erilaisten valintapaineiden ja satunnaisten mutaatioiden seurauksena 1 p.<br/> ● riittävän pitkään jatkuessaan voi johtaa uusien lajien syntyyn eli lajiutumiseen (allopatrinen<br/> lajiutuminen) 1 p.<br/> ● osapopulaatioissa kehittyneet perinnölliset isolaatiomekanismit / lisääntymisesteet estävät<br/> lisääntymisen tai lisääntymiskykyisten jälkeläisten saannin muiden osapopulaatioiden yksilöiden kanssa<br/> 1 p.<br/> ● esimerkkipopulaatioon liittyen tuotu esille jokin mahdollinen maantieteellinen isolaatiotekijä, joka<br/> jakaa populaation osiin ja mitä tästä eristymisestä voi seurata 1 p.<br/> 8. Paksusarvilammas ja merirokko 15 p.<br/> 8.1 Aineistossa 8.A (taulukkoaineisto.ods) on taulukoitu, kuinka suuri osuus kummankin lajin<br/> yksilöistä on elossa eri iässä (prosentteina maksimi-iästä). Laadi aineiston perusteella esim.<br/> Calc-ohjelmalla diagrammi lajien 1 ja 2 eloonjäämisestä. Liitä vastauskenttään kuvakaappaus<br/> laatimastasi diagrammista. 4 p.<br/> ● on laadittu viivadiagrammi, jonka vaaka-akselilla on ikä (prosentteina) ja pystyakselilla elossa<br/> olevien osuus (prosentteina) 1 p.<br/> ● on otsikko, josta käy ilmi kyseessä olevan eloonjäämiskuvaajat 1 p.<br/> ● on akselien selitteet 1 p.<br/> ● asteikko on oikein sekä y- että x-akselissa. Tällöin y-akselin maksimi on 100% 1 p.<br/> ● esimerkkidiagrammi:<br/> 8.2 Päättele, kumpi taulukkoaineiston lajeista on paksusarvilammas ja kumpi merirokko. Perustele<br/> valintasi ja kerro lajien elinkiertostrategioista laatimasi diagrammin ja muiden tietojesi perusteella. 4 p.<br/> ● elinkiertostrategioiden yhdistäminen lajeihin sekä niistä kertominen 4 p.<br/> ● paksusarvilampaan eloonjäämiskuvaaja on kupera, eloonjäämisstrategia K (1 p.)<br/> ● paksusarvilammas tuottaa vähän jälkeläisiä, joista pitää hyvää huolta ja siten jälkeläinen<br/> todennäköisemmin itsekin selviytyy lisääntymään (1 p.)<br/> ● merirokon eloonjäämiskuvaaja on kovera, eloonjäämisstrategia r (1 p.)<br/> ● merirokko tuottaa paljon jälkeläisiä, joista vain harva selviää itse lisääntymään (1 p.)<br/> Lisätieto: Kuolleisuus painottuu merirokolla nuoriin yksilöihin, paksusarvilampaalla iäkkäisiin yksilöihin<br/> (1 p.)<br/> 8.3 Toinen aineiston lajeista on yksineuvoinen ja toinen kaksineuvoinen. Määrittele käsitteet ja yhdistä<br/> ne oikeisiin lajeihin. 3 p.<br/> ● eläinten yhdistäminen käsitteisiin (1 p.)<br/> ● paksusarvilammas on yksineuvoinen: Yksilöt ovat joko uroksia ja naaraita ja tuottavat vain yhdenlaisia<br/> sukusoluja (1 p.)<br/> ● merirokko on kaksineuvoinen: Yksilö on sekä uros että naaras (hermafrodiitti) ja kykenee tuottamaan<br/> kahdenlaisia sukusoluja (1 p.)<br/> 8.4 Molemmat lajit lisääntyvät suvullisesti. Pohdi suvullisen lisääntymisen etuja ja haittoja evoluution<br/> kannalta. 4 p.<br/> ● 1 p. / perusteltu edun tai haitan pohtiminen, oltava sekä etuja että haittoja (yhteensä enintään 4 p.)<br/> · Muuntelu, yksilöt ovat perimältään ainutlaatuisia<br/> · Edistää lajin tai populaation selviämistä muuttuvissa olosuhteissa<br/> · Hidasta (ainakin verrattuna suvuttomaan lisääntymiseen)<br/> · Kuluu aikaa ja energiaa kumppanin hakemiseen<br/> · Sukusolujen tuottamiseen kuluu paljon energiaa ja niitä tuotetaan paljon, joista suuri osa<br/> menee hukkaan<br/> · Muuntelu voi olla myös huono asia, jos jälkeläisten kelpoisuus on alhainen esim.<br/> perinnöllisen sairauden, letaalitekijöiden tai albinismin takia<br/> Osa 3: 20 pisteen tehtävät<br/> Vastaa kahteen tehtävään.<br/> 9. Liito-oravat 20 p.<br/> 9.1 Tutustu aineistoon 9.A liito-oravan ekologiasta. Määrittele liito-oravan bioottiset<br/> elinympäristövaatimukset. 4 p.<br/> Tehtävässä pitää löytää pyydettyjä tietoja aineistosta ja tiivistää ne lyhyesti. Pelkät maininnat tuottavat<br/> korkeintaan yhteensä 2 p. Asia esittely ja perustelu tuottaa ainakin seuraavasti pisteitä 1 p/ kohta ja perustelu.<br/> Yhteensä korkeintaan 4 p.<br/> · Tarvitsee kuusivaltaisen sekametsän, sillä isoja havupuita suoja- ja pesäpaikoiksi ja<br/> lehtipuita ravinnoksi. (1 p.)<br/> · Hyviä pesäpaikkoja useita, jotka mahdollistavat lisääntymisen (pönttöjä, vanhoja kolopuita<br/> tai tikan tekemiä koloja puihin) ja ehkäisevät loisien leviämisen. (1 p.)<br/> · Monipuolista ravintoa (haapojen, koivujen ja lepän norkot ja silmut sekä marjat ja sienet)<br/> sekä talveksi, että kesäksi (vaikutus poikastuotantoon tutkimuksen mukaan). (1 p.)<br/> · Ruokailu- ja pesimäalueen välillä kulkuyhteys, eli eri korkuisia puita reuna-alueilla ja<br/> kaistaleita elinympäristöjen välille turvallisen liikkumisen takaamiseksi ravinto (1 p.)<br/> · Lisääntymiskumppaneita lähellä, sillä liito-oravat ovat paikkauskollisia eläimiä ja ne<br/> levittäytyvät suhteellisen lähelle vieroituksen jälkeen (1 p.)<br/> · Tyhjiä hyviä habitaatteja uusille levittäytyville yksilöille reviiriksi, koska naaras ei siedä<br/> reviirillään toista naarasta (1 p.)<br/> · Rauhallisen elinympäristön ja pysyvän ympäristön lisääntymisen onnistumiseksi, sillä<br/> naaraat eivät voi liikkua samaan tapaan pesien väliä ja poikasia voi kuolla tai pesintä<br/> häiriintyä ympäristön muuttuessa (1 p.)<br/> 9.2 Tarkastele aineiston 9.A karttoja Jyväskylästä ja Espoosta. Millaisia asioita olisi syytä ottaa<br/> huomioon liito-oravan suojelualueita perustettaessa?<br/> Arvioi, miten nämä asiat toteutuvat aineiston 9.A esimerkkikaupungeissa karttojen perusteella.<br/> Perustele.10 p.<br/> Tehtävä on kaksiosainen: 6 p. yleiset suojelualueen vaatimukset ja 4 p. karttojen tarkastelu.<br/> Yleiset suojelualueen vaatimukset: Pisteitä esim. seuraavista sisällöistä 2 p./ kohta. Jos on maininnut tunnetun<br/> asian niin 1 p./ kohta, jos on selittänyt asiaa auki tai perustellut, niin saa 2 p./ kohta, max. 6 p. seuraavista:<br/> · Alueen täytyy olla kooltaan riittävän suuri, jotta siellä on mahdollista olla reviirit<br/> useammalle yksilölle. Näin populaatio säilyisi tarpeeksi suurena.<br/> · Parempi olla yksi iso yhtenäinen alue kuin monta pientä, sillä näin myös ydinalue eli lajille<br/> tärkeä elinympäristön ala jää mahdollisimman suureksi.<br/> · Neliskanttinen alue on parempi kuin pitkänomainen muodoltaan, sillä näin<br/> reunavaikutus eli elinympäristön vaihettumisvyöhyke jää vähäisemmäksi ja ns. ydinalue<br/> taas laajemmaksi.<br/> · Erilliset elinympäristöt olisi hyvä olla läheisessä muodostelmassa kuin pitkällä matkalla<br/> peräkkäin, jotta eri alueella elävät eläimet pääsisivät olemaan yhteydessä helpommin eri<br/> alueisiin.<br/> · Suojelualueiden tulee olla tarpeeksi lähellä toisiaan, että osapopulaatioiden välillä pääsee<br/> tapahtumaan geenivirtaa eli alleeliaineksen vaihtumista.<br/> · Erillisten alueiden välillä tulee olla ekologisia käytäviä tai askelkiviä, jotta yksilöt voivat<br/> liikkua elinympäristöjen välillä. Esimerkiksi ns. hyppytolpat liikenneväylien yli liito-oraville<br/> tai teiden yli tai ali menevät vihersillat tai tunnelit.<br/> Karttojen tarkastelua: Molemmista kaupungeista pitäisi täysiin pisteisiin sanoa jotakin. Esimerkkejä, joista voi<br/> antaa pisteitä max. 4 p.<br/> · Espoossa:<br/> o Liito-oravien elinalueet ovat hyvin pirstoutuneina ympäri kuntaa (1 p.) ja ns.<br/> ydinalueita on enimmäkseen asutuksen lähellä etelässä, missä on vähiten tilaa<br/> asutuksen ja rakennetun ympäristön takia (1 p.)<br/> o Espoossa esiintymisalueet ovat paikoin hyvin kapeita ja pieniä etelä- ja<br/> kaakkoisosissa (1 p.)<br/> o Espoossa elinpiirejä on enemmän kaukana erillään muista alueista pohjoisosissa,<br/> missä ne ovat myös laajempia (1 p.)<br/> o Alueiden välillä ei ole ehkä ekologisia käytäviä (1 p.) ja paikoin muutamia askelkiviä<br/> eteläosien pienten alueiden välillä (1 p.)<br/> · Jyväskylässä:<br/> o Alueiden välillä ei ole ekologia käytäviä tai edes ns. askelkiviä (1 p.)<br/> o Elinalueet ovat pirstoutuneet (1 p.)<br/> o Ydinalueita on enimmäkseen asutuksen lähellä, missä on vähiten tilaa asutuksen ja<br/> rakennetun ympäristön takia (1 p.)<br/> o Keskitytty vain kehittämiskohteena oleviin alueisiin, eikä tarkastelut kaikkia<br/> mahdollisia tärkeitä elinympäristöjä (1 p.)<br/> 9.3 Pohdi, miksi liito-orava on suhteellisen suuresta kannastaan (arviolta noin 143 000 naarasta)<br/> huolimatta luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi Suomen luonnossa. 3 p.<br/> · Vaarantuneet lajit ovat uhanalaisia lajeja, joilla on suuri vaara hävitä elinalueeltaan ja<br/> kuolla sukupuuttoon. (1 p.)<br/> · Se on EU-direktiivillä suojeltu laji, koska sitä esiintyy EU:maista vain Virossa ja Suomessa (1<br/> p.), mikä kattaa koko EU:n populaation. Muualla EU-maissa sitä ei esiinny. Liito-orava on<br/> Suomen vastuulaji.<br/> · Liito-oravan elinympäristöt eli kuusivaltaiset ja vanhat sekametsät ovat uhattuina<br/> rakentamisen ja metsätalouden takia (1 p.)<br/> · Lajin elinympäristössä elää myös muuta vaarantunutta lahopuu tai vanhojen metsien<br/> lajistoa, eli liito-orava on ns. sateenvarjolaji (1 p.)<br/> · Lajin kanta on voinut taantua vuosien saatossa tai kanta on pienenemään päin (1 p.)<br/> 9.4 Pohdi, miksi liito-oravaa tavataan suhteellisen paljon myös kaupunkialueilla. 3 p.<br/> · Kaupungeissa on ehkä viihtyvyyden edistämiseksi säästetty erilaisia puita ja metsiköitä,<br/> joissa liito-orava viihtyy. (1 p.)<br/> · Kaupungeissa ei ole niin paljon luontaisia petoja kuin luonnonmetsissä (1 p.)<br/> · Ihmisten rakentamat pöntöt ovat hyviä pesäpaikkoja lahopuiden lisäksi, ja niitä on paljon<br/> saatavilla (linnunpöntöt), mikä helpottaa pesimistä (1 p.)<br/> · Jalopuut ja muut koristeeksi tarkoitetut lehtipuut voivat olla helppo ravinnon lähde ja niitä<br/> on kaupungeissa suhteellisen paljon (1 p.)<br/> · Entiset liito-oravan luonnolliset elinympäristöt ovat jääneet kaupunkirakentamisen<br/> laajentumisen takia asutuksen keskelle (1 p.)<br/> 10. Syöpäsairaudet 20 p.<br/> 10.1 Piirrä piirto-ohjelmalla yleispiirteinen kuva tumallisen eliön geenin rakenteesta. Nimeä<br/> piirrokseen vähintään neljä geenin rakenteeseen kuuluvaa osaa. Liitä vastauskenttään kuvakaappaus<br/> laatimastasi piirroksesta. 4 p.<br/> ● Tumallisen eliön geenin rakenne on piirretty, niin että siitä voidaan tunnistaa sen olevan tumallisen<br/> eliön geeni (1 p.)<br/> ● Piirrokseen on nimetty oikein seuraavia rakenteita. Yksi piste per oikein nimetty kohta oikein<br/> piirrokseen liitettynä (tästä max. 3 p.)<br/> ○ Säätelyalue<br/> ○ Koodaava alue<br/> ○ Promoottori<br/> ○ Eksoni<br/> ○ Introni (mikäli tämä puuttuu, niin -1 p.)<br/> ○ Tehostajajakso<br/> 10.2 Vertaile, miten syöpäsolu eroaa normaalista, terveestä solusta. 8 p.<br/> Eroja normaalin, terveen solun ja syöpäsolun välillä. 2 p. per kohta.<br/> Syöpäsolun ja terveen solun välillä pitää olla vertailua. Ilman vertailua kyseinen kohta on nolla pistettä.<br/> ● Syöpäsolut jakautuvat hallitsemattomasti ja jakautumisväli on tiheä. Terveillä soluilla solujakauminen<br/> on säädeltyä ja hitaampaa ja se perustuu solun sisäisiin ja ulkoisiin viestiaineisiin.<br/> ● Syöpäsoluilla on tyypillisesti useita mutaatioita solunjakautumista säätelevillä geeni-alueilla<br/> (esisyöpägeeneissä), kun terveellä solulla niitä ei ole.<br/> ● Syöpäsolu ei reagoi solun ulkopuolisiin, solun jakautumista sääteleviin viesteihin eikä se päädy<br/> apoptoosiin toisin kuin terve solu.<br/> ● Syöpäsolujen erilaistuminen ei toimi normaalisti kudoksen tehtävässä. Terveet solut erikoistuvat<br/> toimimaan kudoksessa tietyssä tehtävässä.<br/> ● Syöpäsolukosta voi irrota syöpäsoluja, jotka kulkeutuvat verenkierron tai imunesteen mukana muualle<br/> elimistöön, jossa ne voivat muodostaa etäpesäkkeitä (metastaaseja). Tätä taas ei tapahdu terveillä<br/> soluilla.<br/> ● Syöpäsoluissa muodostuu telomeraasientsyymiä, joka estää syöpäsolussa olevien kromosomien<br/> lyhenemisen solujakautumisen. Terveissä soluissa telomeraasientsyymiä ei ole ja siksi tietty solu voi<br/> jakaantua vain tietyn määrän ennen kuin telomeraasi on liian lyhyt sen kromosomien päissä.<br/> ● Syöpäsolujen ja normaalien solujen erot voivat johtua myös epigeneettisen säätelyn muuttumisesta.<br/> Lähde: Tiede-lehti 11/2020<br/> 10.3 Pohdi, miksi sydänlihassolusta alkunsa saanut syöpä on harvinainen, mutta ihosyöpä on varsin<br/> yleinen. 4 p.<br/> ● Syöpäriskiin vaikuttaa solun jakautumismäärä ja ympäristöaltistus<br/> ○ Osa geenimutaatiosta esisyöpägeeneissä tapahtuu sattumalta solunjakautumisen yhteydessä.<br/> Koska sydänlihassolut eivät jakaudu (uusiudu) kun taas ihosoluissa tapahtuu aktiivista<br/> solujakautumista, on sattumalta syntyneen geenimutaation riski suurempi ihosolussa. (2 p.)<br/> ○ Ihon solut ovat atltiimpia erilaisille mutageeneille ja karsinogeeneille kuin sydänlihassolut, sillä<br/> ne ovat rajapintana ympäristöön. Erityisesti UV-säteily selittää useat ihosoluista syntyneet<br/> syöpäsolut. (2 p.)<br/> 10.4 Miten syöpäsairauksia voidaan ehkäistä? Voit hyödyntää aineistoa 10.4.A. 4 p.<br/> Yksi piste per kohta, max 4 p.<br/> ● Ionisoivan säteilyn välttäminen (UV-säteily, radon-kaasu)<br/> ● Tupakoimattomuus/nuuskattomuus ja tupakan savun välttäminen<br/> ● Ruokavalio: Ruokavaliossa kasvisten ja hedelmien suosiminen ja punaisen lihan sekä suolan<br/> välttäminen<br/> ● Alkoholin välttäminen<br/> ● Painonhallinta<br/> ● Aktiivinen ja säännöllinen liikunta<br/> ● Rokottautuminen (HPV-rokote ja B-hepatiittirokote)<br/> 11. Geenitekniikka ja koronaviruspandemia 20 p.<br/> 11.1 Jos potilaalla epäillään koronavirustartuntaa, luotettavin tapa varmistaa asia on PCR-testi.<br/> Hyödynnä oheista aineiston 11.A kuvasarjaa ja selitä, mihin testi perustuu.<br/> 9 p.<br/> ● Kohdat 1., 2. ja 3.<br/> ○ potilaalta otetusta nenänielunäytteestä puhdistetaan ja eristetään viruksen perimä (1 p.)<br/> ● Kohta 4.<br/> ○ koronaviruksen perimä on yksijuosteista RNA:ta (1 p.)<br/> ○ viruksen perimä käänteiskopioidaan käänteiskopioijaentsyymin avulla kaksijuosteiseksi DNA:ksi<br/> (cDNA:ksi / komplementaariseksi DNA:ksi) (1 p.)<br/> ● Kohta 5.<br/> ○ DNA:ta monistetaan kvantitatiivisen / reaaliaikaisen polymeraasiketjureaktion avulla, jolloin<br/> voidaan monistuksen (1 p.) aikana havaita, onko näytteessä virukselta peräisin olevaa perimää<br/> ○ monistaminen perustuu lämpötilamuutoksiin (1 p.)<br/> ● Kohta 5 a.<br/> ○ näyte kuumennetaan + 95 asteeseen, jolloin DNA-kaksoiskierteen juosteita kiinnipitävät<br/> vetysidokset katkeavat → DNA yksijuosteiseksi (1 p.)<br/> ● Kohta 5 b.<br/> ○ lämpötila lasketaan alukkeiden kiinnittymiselle optimaaliseen lämpötilaan (+ 45-65 asteeseen),<br/> jolloin spesifisti koronaviruksen perimää tunnistavat alukkeet kiinnittyvät emäspariperiaatteen<br/> mukaisesti DNA-juosteisiin (1 p.)<br/> ○ juosteeseen, monistettavan alueen sisällä, kiinnittyy tarkoin suunniteltu koetin, jossa on kiinni<br/> fluoresoiva merkkiaine ja fluoresoinnin estävä sammuttaja (1 p.)<br/> ○ kun koetin on ehjä, sammuttaja estää fluoresoinnin (1 p.)<br/> ● Kohta 5. c.<br/> ○ lämpötila nostetaan + 72 asteeseen, joka on DNA:ta monistavan kuumien lähteiden<br/> bakteereista peräisin olevan DNA-polymeraasientsyymin toiminnalle optimaalinen lämpötila (1<br/> p.)<br/> ○ DNA-polymeraasientsyymi rakentaa alkuperäisten juosteiden rinnalle uudet juosteet ja rikkoo<br/> edetessään koettimen irrottaen fluoresoivan merkkiaineen, jolloin fluoresointi on mahdollista<br/> (1 p.)<br/> ● Kohta 6.<br/> ○ tulosten tulkinta<br/> ■ jos näytteessä on koronavirusperäistä perimää, johon koetin sitoutuu, monistamisen<br/> edetessä havaitaan fluoresointi → näyte on positiivinen (1 p.)<br/> ■ jos näytteessä ei ole koronavirusperäistä perimää, koetin ei sitoudu ja siten rikkoudu,<br/> jolloin fluoresointia ei tapahdu → näyte on negatiivinen (1 p.)<br/> 11.2 Suomessa käytössä olevat PCR-testit tunnistavat myös viruksen muunnokset eli niin sanotut<br/> variantit. Tietyn variantin tunnistaminen vaatii lisäksi sekvensointia. Osa Suomessa todetuista<br/> positiivisista näytteistä on PCR-testin lisäksi myös sekvensoitu. Määrittele, mitä sekvensointi<br/> tarkoittaa ja selitä, miksi sen avulla voidaan erottaa eri variantit toisistaan? 3 p.<br/> ● Sekvensointi tarkoittaa RNA:n tai DNA:n emäsjärjestyksen määrittämistä (1 p.)<br/> ● Variantti on mutaation/mutaatioiden tai rekombinaation tulos eli emäsjärjestys on muuttunut aiempaa<br/> virustyyppiin verrattuna (1 p.)<br/> ● Sekvensoinnilla voidaan selvittää pienetkin emäsjärjestyksen erot yhden emäksen tarkkuudella (1 p.)<br/> ● Emäsjärjestystä vertailemalla eri variantit on mahdollista erottaa toisistaan (1 p.).<br/> 11.3 Tosilitsumabi on vaikuttava aine esim. RoActemra-kauppanimellä myytävässä<br/> lääkevalmisteessa. Euroopan lääkeviraston valmisteyhteenvedon mukaan tosilitsumabi on<br/> yhdistelmä-DNA-tekniikalla kiinanhamsterin munasarjasoluissa tuotettu monoklonaalinen vasta-aine,<br/> joka kohdistuu ihmisen interleukiini 6 (IL-6) -reseptoriin. Tutustu tosilitsumabiin aineiston avulla.<br/> Määrittele monoklonaalinen vasta-aine ja selitä aineiston 11.3.A kuvan 3 avulla, miten tosilitsumabia<br/> valmistetaan.<br/> 8 p.<br/> ● monoklonaalinen vasta-aine = vasta-aine, joka tunnistaa tarkasti tietyn antigeenin osan, (tosilitsumabi<br/> interleukiini 6-reseptorin) (1 p.)<br/> ● tuotanto<br/> ○ tosilitsumabin monimutkaisuuden vuoksi sitä tuotetaan eläinsoluissa<br/> ○ 1.<br/> ■ plasmidiin siirretään tosilitsumabin valmistusohje (1 p.)<br/> ■ tosilitsumabi on kvartaarirakenteinen proteiini eli sen tuottamiseksi tarvitaan useita<br/> geenejä (aineistossa kerrottiin, että raskas- ja kevytketjuja koodaavat eri geenit) (1 p.)<br/> ■ siirto tehdään sopivan säätelyalueen perään (1 p.) käyttäen katkaisu- ja<br/> liittäjäentsyymejä (1 p.)<br/> ○ 2.ja 3.<br/> ■ muokattu plasmidi saatetaan keinotekoisen fosfolipidirakkulan eli liposomin sisään (1<br/> p.)<br/> ■ liposomeja yhdistyy kiinanhamsterin solujen solukalvoihin ja muokattuja plasmideja<br/> päätyy endosytoosilla soluihin (1 p.)<br/> ■ pysyvän geeninsiirron edellytys on siirrettävän DNA:n liittyminen osaksi<br/> kiinanhamsterin solujen perimää (1 p.)<br/> ○ 4.<br/> ■ valitaan soluista ne, joihin siirto on onnistunut (esim. ohessa siirretyn merkkigeenin<br/> antaman ominaisuuden avulla) (1 p.)<br/> ■ jos geenit alkavat toimia, soluissa valmistuu proteiinisynteesin tuloksena tosilitsumabia<br/> (1 p.)<br/> ○ 5. ja 6.<br/> ■ tuotantosolujen määrää lisätään mitoottisesti (muokatuissa plasmideissa replikaation<br/> mahdollistavia osia / perimään liittyneet siirtogeenit replikoituvat kromosomien<br/> mukana), jonka jälkeen soluja siirretään bioreaktoriin suurempaa tuotantoa varten (1<br/> p.)<br/> ■ bioreaktorin olosuhteet optimoidaan kiinanhamsterin soluille (1 p.)<br/> ○ 7.<br/> ■ kiinanhamsterin solujen kasvatusnesteeseen tuottama vasta-aine eristetään ja<br/> puhdistetaan (1 p.) ja siitä valmistetaan tosilitsumabia sisältävä lääkevalmiste (jota<br/> laimennetaan pistettäväksi potilaaseen 2025-09-11T15:30:32+03:00