<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Tehtäviä ja materiaaleja</title>
<id>https://peda.net/id/e9ec3c6c757</id>
<updated>2021-04-19T06:56:44+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/e9ec3c6c757:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kertaus</title>
<id>https://peda.net/id/11acf1f6bd1</id>
<updated>2021-05-25T08:14:23+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/kertaus#top" />
<content type="html">&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%211630&amp;amp;authkey=AB5ymZPiXLv6Tjo&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;327&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%211635&amp;amp;authkey=AJFBI1-Dw71vN-0&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;327&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%2127731&amp;amp;authkey=AC-f_fDeRW42_Ic&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;327&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2021-05-25T08:14:23+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ryhmätyön materiaalia</title>
<id>https://peda.net/id/95c460feb94</id>
<updated>2022-05-16T07:57:46+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/materiaalia#top" />
<content type="html">&lt;!--filtered tag: &lt;article--&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;uuid-9c0a0e64-b94f-11eb-8bd5-f8f21e97e2d1&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;link document uuid-9c0a0e64-b94f-11eb-8bd5-f8f21e97e2d1 enclose&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-id=&quot;9c0a0e64-b94f-11eb-8bd5-f8f21e97e2d1&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-draft-type=&quot;published&quot;--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;!--filtered tag: &lt;header--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;h1&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;link&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://eduinari-my.sharepoint.com/:f:/g/personal/toni_nurmi_edu_inari_fi/EimGMibS8d5GuOTh4LL_g5oBPMNMR4IkHOgEdvOTYbwFXw?e=A2PRjE&quot; title=&quot;https://eduinari-my.sharepoint.com/:f:/g/personal/toni_nurmi_edu_inari_fi/EimGMibS8d5GuOTh4LL_g5oBPMNMR4IkHOgEdvOTYbwFXw?e=A2PRjE (avautuu uuteen ikkunaan)&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Linkki materiaaliin&lt;/a&gt;&lt;/h1&gt;&#10;&lt;!--filtered end tag: &lt;/header&gt;--&gt;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;!--filtered tag: &lt;footer--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;!--filtered end tag: &lt;/footer&gt;--&gt;&lt;!--filtered end tag: &lt;/article&gt;--&gt;&#10;</content>
<published>2021-05-20T12:41:43+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ryhmätyön ohjeet ja apukysymykset</title>
<id>https://peda.net/id/b8e3bfc0b8b</id>
<updated>2022-05-16T08:00:50+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/ryhmatyon-apukysymykset#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;Tehtävänänne on valmistaa noin 5-10 minuuttia kestävä informatiivinen esitys ryhmänne aiheesta. Ensin otetaan ryhmän aiheesta selvää, josta tuotetaan muistiinpanot. Tämän jälkeen tehdään muistiinpanojen pohjalta PowerPoint -esitys. Varsinaisilla dioilla ei saa olla liikaa materiaalia, mutta esityksen apuna saa olla valmistellut muistiinpanot.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Alla on apukysymykset ja kirjan alueet, joista löytyy tietoa aiheeseenne liittyen. Alla myös linkki skannattuihin sivuihin käyttökelpoisista kirjoista.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Yhdysvallat maailmapolitiikassa s. 134-137&lt;br/&gt;&#10;-Yhdysvaltojen hegemoninen rooli maailmanpolitiikassa&lt;br/&gt;&#10;-Yhdysvaltojen ulkopolitiikan päälinjoja&lt;br/&gt;&#10;-WTC-iskut ja sota terrorismia vastaan, Irakin ja Afganistanin sodat&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kiinan nousu suurvallaksi s. 138-143&lt;br/&gt;&#10;-Mao Zedongin kommunsitinen Kiina&lt;br/&gt;&#10;-Kiinan avautuminen 1970-luvulla&lt;br/&gt;&#10;-Kiina nykyisin&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Venäjä maailmapolitiikassa s. 144-149&lt;br/&gt;&#10;-Venäjä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen&lt;br/&gt;&#10;-Putinin Venäjä&lt;br/&gt;&#10;-Venäjän ulkopolitiikan päälinjat&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Missä menee Eurooppa? s. 150-152&lt;br/&gt;&#10;-Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniin&lt;br/&gt;&#10;-Euroopan unionin laajentuminen ja ulkopolitiikka&lt;br/&gt;&#10;-Euroopan unionin ongelmat&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Aasia nykypäivänä s. 153-157&lt;br/&gt;&#10;-Intian itsenäistyminen ja kehitys&lt;br/&gt;&#10;-Japani toisen maailmansodan jälkeen&lt;br/&gt;&#10;-Aasian taloustiikerit (Hong Kong, Singapore, Taiwan &amp;amp; Etelä-Korea)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Afrikan dekolonisaatio s. 158-163&lt;br/&gt;&#10;-Afrikan dekolonisaatio&lt;br/&gt;&#10;-Etelä-Afrikan apartheid &amp;amp; Ruandan kansanmurha&lt;br/&gt;&#10;-Afrikka nykypäivänä&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Israelin ja palestiinalaisten väliset kiistat s. 168-172&lt;br/&gt;&#10;-Isrealin valtion synty&lt;br/&gt;&#10;-Israelilaisten ja palestiinalaisten kiistojen syyt&lt;br/&gt;&#10;-Israelin sotia ja kriisejä&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Lähi-itä nykyisin s. 173-181&lt;br/&gt;&#10;-Arabinationalistit ja islamistit kylmässä sodassa&lt;br/&gt;&#10;-Lähi-idän kiistojen ja konfliktien syitä&lt;br/&gt;&#10;-Arabikevät&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2021-05-19T18:56:07+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kylmän sodan tapahtumia</title>
<id>https://peda.net/id/d3081ec2b65</id>
<updated>2021-05-16T18:53:14+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/kylman-sodan-tapahtumia#top" />
<content type="html">​&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%2127729&amp;amp;authkey=ANCotM-kbebGsO0&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;476&quot; height=&quot;288&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2021-05-16T18:53:14+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Lisätehtävä</title>
<id>https://peda.net/id/c3e043ccb6d</id>
<updated>2021-05-17T08:57:30+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/lisatehtava#top" />
<content type="html">Lukekaa alla olevat lainaukset ja vastatkaa alla oleviin kysymyksiin.&lt;br/&gt;&#10;1. Miten Marshallin ja Novikovin näkemykset Marshall-avusta poikkesivat toisistaan? Pohtikaa mistä tämä voisi johtua.&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;span class=&quot;yo-fragment__text&quot;&gt;&lt;span&gt;&lt;em&gt;”On johdonmukaista, että Yhdysvallat tekee kaiken voitavansa auttaakseen maailman talouden paluuta normaalille terveelle pohjalle, jota ilman ei voi olla poliittista vakautta eikä vakaata rauhaa. Toimintamme ei ole suunnattu mitään maata tai poliittista aatetta vaan nälkää, köyhyyttä, epätoivoaja kaaosta vastaan. Tarkoituksena on elvyttää maailman talous jälleen hyvään kuntoon, jotta sellaiset poliittiset ja sosiaaliset olot voisivat kehittyä, joissa vapaat instituutiot pystyvät elämään (...) Yhdysvaltain roolina on ystävänä auttaa eurooppalaisia laatimaan [talouskehitys]ohjelma ja sitten tukea sitä niin paljon kuin käytännössä voimme. ”&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;div class=&quot;yo-reference&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;yo-reference__quotation&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;yo-reference__source&quot;&gt;Yhdysvaltain ulkoministeri George C. Marshall Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa 5.6.1947&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b7/George_C._Marshall%2C_U.S._Secretary_of_State.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;span class=&quot;yo-fragment__text&quot;&gt;&lt;span&gt;&lt;em&gt;Näyttäisi, että Marshallin suunnitelmassa Yhdysvallat antaisi Euroopan valtioille aloitteen Euroopan taloudellisessa jälleenrakentamisessa. – – Tyhjentävä suunnitelman analyysi kuitenkin osoittaa, että se on suunnattu Länsi-Euroopan blokin luomiseen, joka toimisi amerikkalaisen politiikan välineenä. – – Aiempien satunnaisten yritysten sijaan, jotka oli tähdätty Euroopan maiden taloudelliseen ja poliittiseen alistamiseen amerikkalaisen pääoman alle sekä neuvostovastaisten ryhmittymien perustamiseen, Marshallin suunnitelma osoittaa laajempaa pyrkimystä saman ongelman ratkaisemiseksi entistä tehokkaammin.&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;div class=&quot;yo-reference&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;yo-reference__quotation&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;yo-reference__source&quot;&gt;Neuvostoliiton Yhdysvaltojen suurlähettiläs Nikolai Novikov sähkeessä ulkoministeri Molotoville 24.6.1947&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;https://notevenpast.org/wp-content/uploads/2014/11/Nikolai-Novikov-1946.png&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;</content>
<published>2021-05-17T08:57:30+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>IIMS Tehtävä</title>
<id>https://peda.net/id/aaf12208cf5</id>
<updated>2022-05-09T07:51:19+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/iims-tehtava#top" />
<content type="html">​&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%21119781&amp;amp;authkey=AOp5t8DM98p-hQY&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;327&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2022-05-09T07:51:19+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Toinen maailmansota - propaganda</title>
<id>https://peda.net/id/1ed132c8cf5</id>
<updated>2022-05-09T07:40:15+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/toinen-maailmansota#top" />
<content type="html">​&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%211631&amp;amp;authkey=AJafRX4PnXAHsoI&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;327&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2022-05-09T07:40:15+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Teksti</title>
<id>https://peda.net/id/b2e94626cc4</id>
<updated>2022-05-05T10:05:08+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/teksti#top" />
<content type="html">Katsokaa alla oleva Leni Riefenstahlin natsipropagandaelokuva Triumph des Willens (Tahdon riemuvoitto) aloituskohtaus ja pohtikaa, millaisia keinoja katkelmassa käytetään, joilla yritetään lisätä natsien suosiota. Millaista viestiä videolla halutaan antaa?&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe width=&quot;451&quot; height=&quot;361&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/Yl2iIHRE1ng&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2022-05-05T10:05:08+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Menneisyyden raskas taakka</title>
<id>https://peda.net/id/92e638ac891</id>
<updated>2022-05-05T09:56:58+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/8mrt2#top" />
<content type="html">&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;https://images.fineartamerica.com/images-medium-large-5/the-jew-warmonger-war-elongater-1940s-everett.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;Juutalainen.&amp;quot; &amp;quot;Sodanyllyttäjä.&amp;quot; &amp;quot;Sodan pitkittäjä.&amp;quot;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;https://i.pinimg.com/originals/ba/ba/8d/baba8dd20d937dae6246010153431a32.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;Vihollisvaltojen takana: juutalainen.&amp;quot;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;img src=&quot;https://dsvfmvr182ibt.cloudfront.net/prod/uploads/2018/09/WL3323-resize_1200x800_acf_cropped.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;Pörssi&amp;quot;, &amp;quot;rahaa.&amp;quot;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;img src=&quot;https://www.islam-radio.net/islam/roligt/judaism/jahwe-gott-der-juden.jpg&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;Jahve, juutalaisten jumala.&amp;quot;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;https://digital.wolfsonian.org/content/WO/LF/04/95/61/00001/TD1988_67_13_000.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;img src=&quot;https://th-thumbnailer.cdn-si-edu.com/3BQohx_R9Yt8Z3sZvv4wDcdU9Kg=/fit-in/1072x0/https://tf-cmsv2-smithsonianmag-media.s3.amazonaws.com/filer/05/f3/05f3f93a-e45c-4247-b1ad-50ad6d9b0741/8_der_jude_cover.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;Juutalainen rotumme häpeänä.&amp;quot;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;https://i.pinimg.com/originals/7f/7e/2b/7f7e2b67b86794d7d96a1e3645c2089a.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;Ikuinen juutalainen.&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;</content>
<published>2020-04-28T08:46:14+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>7. Diktatuurien aika</title>
<id>https://peda.net/id/9d95044a85f</id>
<updated>2020-04-24T09:55:43+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/7da#top" />
<content type="html">​&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%211623&amp;amp;authkey=AIOq-MIPM8aiY18&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;327&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2020-04-24T09:55:43+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Ensimmäinen maailmansota - sodan seuraukset</title>
<id>https://peda.net/id/084b3c88a8c</id>
<updated>2021-04-29T10:53:49+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/5.-ensimmainen-maailmansota-sodan-seurau#top" />
<content type="html">​&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%2110033&amp;amp;authkey=AAK6Z_80vGAqn_I&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;476&quot; height=&quot;288&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2021-04-29T10:53:49+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Ensimmäinen maailmansota - lisätehtävä</title>
<id>https://peda.net/id/5abe16bea71</id>
<updated>2021-04-27T08:29:02+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/5.-ensimmainen-maailmansota-lisatehtava#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Alla on kaksi ensimmäiseen maailmansotaan liittyvää runoa. Lukekaa runot ja pohtikaa suullisesti alla olevaan tehtävää.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Erittelkää runoissa välittyviä mielialoja ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Huomioikaa lähdekritiikki (tekijä &amp;amp; ilmestymisvuosi)!&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;span class=&quot;yo-fragment__text&quot;&gt;&lt;span&gt;&lt;em&gt;&amp;quot;Iloitkaa, ystävät, että olemme elossa&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;ja nuoria ja elinvoimaisia.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Koskaan ei ole ollut tällaista vuotta,&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;eikä nuorukaisilla tällaista onnea,&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;että voimme seistä ja marssia,&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;kun aamu koittaa ja ilta päättyy.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Aikakausista kaikkein suurin&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;painaa merkkinsä nuoriin sydämiimme.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Ja käyköön miten tahansa meistä kullekin,&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;hän on nähnyt tämän ylvään vuoden.&amp;quot;&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;div class=&quot;yo-reference&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;yo-reference__quotation&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;yo-reference__source&quot;&gt;(käännös: YTL) Saksalainen runoilija Bruno Frank (1915)&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/16/Bruno_Frank%2C_004.jpg/628px-Bruno_Frank%2C_004.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;span class=&quot;yo-fragment__text&quot;&gt;&lt;span&gt;&lt;em&gt;Mistä kuolinkellot näille, jotka karjan lailla kuolevat?&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Vain tykkien hirveä raivo.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Vain räkättävien kiväärien kiivas rätinä&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;voi ropinallaan peittää heidän hätäiset&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;rukouksensa.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;– – ei hartauksia eikä kellonsoittoa heille;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;eikä muuta surevien itkua kuin kuorojen,&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;ammuskuorojen kimeä mieletön ujellus;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;ja apeilta kotikonnuilta heitä kutsuvat torvet.&amp;quot;&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;div class=&quot;yo-reference&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;yo-reference__quotation&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;yo-reference__source&quot;&gt;(käännös: YTL) Englantilainen runoilija Wilfred Owen (1918)&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;http://theatrecloud.com/media/images/shows/regeneration/Wilfred%20Owen%20%C2%A9%20IWM.jpeg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;span&gt;Alla on kahden ensimmäisen maailmansodan taisteluihin osallistuneen brittiläisen ja saksalaisen taiteilijan taideteoksia ensimmäisestä maailmansodasta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Tutkikaa alla olevaa maalausta. Pohtikaa suullisesti millaisena sota kuvataan teoksissa.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;http://www.hmdt.org.uk/hmdtmusic/trenchbrothersteaching/wp-content/uploads/sites/6/2014/06/Harvestof-Battle_IWM_ART_001921_thumb.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Christopher Nevinson 1918: Taistelun satoa&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;https://c1.staticflickr.com/5/4714/26565573458_6d85a72e02_b.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Otto Dix 1932: Sota&lt;/em&gt;</content>
<published>2021-04-27T08:28:10+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Ensimmäinen maailmansota</title>
<id>https://peda.net/id/6ddd4976a71</id>
<updated>2021-04-27T08:00:04+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/5.-ensimmainen-maailmansota#top" />
<content type="html">​&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%2110032&amp;amp;authkey=AHV5XOVVcJWs0zI&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;476&quot; height=&quot;288&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2021-04-27T08:00:04+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. 1800-luvun kansainvälinen politiikka</title>
<id>https://peda.net/id/a214b048607</id>
<updated>2019-04-17T12:11:38+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/1pa#top" />
<content type="html">​&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%211483&amp;amp;authkey=AH60b4HF5VguKiA&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;327&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%211482&amp;amp;authkey=AN9xBckildlRRbQ&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;327&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://1drv.ms/p/s!AnpPpwlwZxJ2i0qiWrCeI5MHIF-o?e=mzuEIC&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Linkki&lt;/a&gt;</content>
<published>2019-04-16T22:27:11+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Imperialismin aikakausi</title>
<id>https://peda.net/id/c0d84db6788</id>
<updated>2020-04-16T13:14:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/3ia#top" />
<content type="html">Pohtikaa suullisesti, miten imperialistiset ja 1800-luvun eurooppalaisille tyypilliset asenteet muuta maailmaa kohtaan näkyvät alla olevissa 1800-luvulta peräisin olevissa aineistoissa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%219905&amp;amp;authkey=AItD6XoscIDLE00&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;327&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2020-04-07T07:46:32+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Historian kipupisteet - Kansanmurhat - Ryhmätehtävä</title>
<id>https://peda.net/id/a68d8042789</id>
<updated>2020-04-07T08:32:43+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/2hk2#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;Hutujen&lt;/b&gt;&lt;b&gt; 10 &lt;/b&gt;&lt;b&gt;käskyä&lt;/b&gt;&lt;b&gt; The Hutu Ten Commandments (&lt;/b&gt;&lt;b&gt;levitettiin&lt;/b&gt; &lt;b&gt;Ruandassa&lt;/b&gt; &lt;b&gt;ennen&lt;/b&gt; &lt;b&gt;vuoden&lt;/b&gt;&lt;b&gt; 1994 &lt;/b&gt;&lt;b&gt;kansanmurhaa&lt;/b&gt;&lt;b&gt;, &lt;/b&gt;&lt;b&gt;jossa&lt;/b&gt;&lt;b&gt; 70% &lt;/b&gt;&lt;b&gt;Ruandan&lt;/b&gt; &lt;b&gt;tutseista&lt;/b&gt; &lt;b&gt;murhattiin&lt;/b&gt;&lt;b&gt;)&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Jokaisen hutun tulisi tietää, että tutsinainen, kuka hän ikinä onkaan, työskentelee aina tutsien eduksi. Tästä johtuen pidämme petturina jokaista hutua, joka...&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;On naimisissa tutsinaisen kanssa&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Pitää tutsinaista jalkavaimona&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Palkkaa tutsinaisen&lt;/p&gt;&#10;&lt;ol start=&quot;2&quot;&gt;&#10;&lt;li&gt;Jokaisen hutun tulisi tietää, että hututyttäremme ovat paljon soveliaampia ja parempia roolissaan naisena, vaimona ja äitinä. Eivätkö he olekin kauniita, hyviä ja rehellisiä?&lt;br/&gt;&#10;3. Hutunaiset, olkaa varuillanne! Tuokaa miehenne, veljenne ja poikanne takaisin järkiinsä.&lt;br/&gt;&#10;4. Jokaisen hutun tulisi tietää, että jokainen tutsi on kiero bisness-asioissa. Hänen ainoa tavoite in etnisen ryhmänsä ylivalta. Tästä johtuen, jokainen hutu, joka tekee seuraavaa, on petturi:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;p&gt;Tekee bisness-yhteistyötä tutsin kanssa&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sijoittaa omaa tai valtion rahaa tutsiyrityksiin&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Lainaa rahaa tutsilta tai tutsille&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Antaa palveluksia tutsiyritykselle (esim. Tuontisopimuksia, pankkilainoja, rakennustyömaita, markkinoita, jne.)&lt;/p&gt;&#10;&lt;ol start=&quot;5&quot;&gt;&#10;&lt;li&gt;Kaikki strategiset paikat politiikassa, hallinnossa, taloudessa, armeijassa ja pelastustoimessa, tulisi antaa hutuille.&lt;br/&gt;&#10;6. Koulutussektorin (peruskoulut, oppilaat ja opettajat) tulee olla hutuenemmistöinen.&lt;br/&gt;&#10;7. Ruandan armeijan tulisi olla ainoastaan hutujen. Olemme oppineet vuoden 1990 sodasta. Kukaan armeijan henkilö ei saa olla naimisissa tutsin kanssa.&lt;br/&gt;&#10;8. Hutujen tulee lopettaa armon anto tutseille.&lt;br/&gt;&#10;9. Hutujen tulee pitää yhtä, missä ikinä ovatkaan. Heidän tulisi huolehtia vain hutuveljiensä kohtalosta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;p&gt;Hutujen Ruandan sisä- ja ulkopuolella tulee kokoajan etsiä ystäviä ja liittolaisia hutujen asialle. Aloittaen hutuveljistään.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Hutujen tulee toimia vastoin tutsipropagandaa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Hutujen tulee seisoa varmoina tutsivihollisiaan vastaan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;ol start=&quot;10&quot;&gt;&#10;&lt;li&gt;Vuoden 1959 vallankumous ja vuoden 1961 kansanäänestys, ja hutuideologia, tulee opettaa jokaiselle hutulle, joka tasolla. Jokaisen hutun tulee levittää tätä ideologiaa. Kuka tahansa hutu, joka syyttää hutuveljeään tämän lukemisesta, levittämisestä tai opettamisesta, on petturi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Adolf Hitler, Zweites Buch 1928 (Hitlerin &amp;quot;Toinen kirja&amp;quot;, ennen noin 12 miljoonan juutalaisen, slaavin, romanin jne. joukkotuhontaa)&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;”Kansallissosialistinen liike […] tulee aina määrittämään ulkopolitiikkansa Kansan tarvitseman asuintilan mukaan. Se ei tunne saksalaiseksi muuttamista, […] vaan ainoastaan oman Kansansa. Se ei tule koskaan näkemään niin kutsutuissa saksalaistuneissa ihmisissä, kuten tsekeissä tai puolalaisissa Kansallista voimaantumista, vaan ainoastaan Kansamme rodullista alentumista. […] Valtiomme ei tule liittää puolalaisia osakseen sillä tarkoituksella, että heistä tulisi joku päivä saksalaisia. Päinvastoin, sen täytyy kerätä rohkeutta ja päättäväisyyttä sulkeakseen nämä rodulliset muukalaiset pois yhteydestään, jotta Kansamme veri ei enää ikinä rappeutuisi, tai sen täytyy poistaa heidät ja antaa vapautuneet maat omille Kansallisille Tovereilleen.”&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&amp;quot;Juutalaiset ovat kansa, joiden rodullinen ydin ei ole täysin yhtenäinen. Joka tapauksessa, kansana, sillä on erityisiä sisäisiä ominaisuuksia, jotka erottavat sen kaikista muista kansoista maailmassa. Juutalaisuus ei ole uskonnollinen yhteisö, vaan juutalaisten uskonnollinen yhteys, on kaikkien juutalaisten hetkellinen yhteinen hallitseva elin. Juutalaisilla ei ole koskaan ollut omaa rajattua valtiota, niin kuin arjalaisilla kansoilla on ollut. Joka tapauksessa, juutalaisen uskonnollinen yhteisö on hänen valtio, sillä se mahdollistaa juutalaisten olemassaolon ja juutalaisen kansan lisääntymisen. Mutta tämä on yleensä valtion tehtävä. Juutalainen valtio ei ole sidottu mihinkään alueeseen, kuten arjalaisten valtiot ovat, vaan se on suorassa yhteydessä juutalaiseen kansaan, jolla itsessään ei ole tuotannollitsa voimaa oman valtion luomista ja olemassaolon jatkamista varten.&amp;quot;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-07T08:28:45+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1. Lisätehtävä</title>
<id>https://peda.net/id/52257372789</id>
<updated>2020-04-07T08:50:05+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/1-lis%C3%A4teht%C3%A4v%C3%A4#top" />
<content type="html">Tutkikaa alla olevaa infografiikkaa. Mitkä ovat olleet suurimpia konflikteja?&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://ourworldindata.org/uploads/2013/08/The-100-Worst-Atrocities-over-the-last-Millennia-New-York-Times-Data-from-Matthew-White0.png&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Tutkikaa alla olevaa infografiikaa. Miten sota on muuttunut viime vuosikymmeninä?&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe src=&quot;https://ourworldindata.org/grapher/battle-related-deaths-in-state-based-conflicts-since-1946-by-world-region&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe src=&quot;https://ourworldindata.org/grapher/state-based-battle-related-deaths-per-100000-since-1946&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2020-04-07T08:47:52+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1. Kansainvälinen politiikka - Tehtävä I - Ideologiat</title>
<id>https://peda.net/id/34937648757</id>
<updated>2020-04-03T11:20:44+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/1kpti2#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Lukekaa oppikirjan luvusta 1. luvun lopusta teksti ”Aatteet kansainvälisessä politiikassa”.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tutkikaa peda.netin tehtävää, jossa on otteita eri ideologioita edustavien henkilöiden teksteistä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Pohtikaa, mitä ideologiaa eri henkilöt edustavat.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kirjoittakaa yhdessä perustellut vastaukset ryhmänne tehtävätiedostoon.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/18/Giovanni_Gentile_sgr.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&amp;quot;Ensinnäkin, mitä tulee ihmiskunnan tulevaan kehitykseen ja kaikkeen siihen, mikä ei suoraan liity tämän hetken poliittiseen tilanteeseen. [Aatteemme] ei, yleisesti ottaen, usko ikuisen rauhan hyödyllisyyteen tai mahdollisuuteen. Siksi se hylkää pasifismin [aseistakieltäytyminen] raukkojen valheena ja kyvyttömyytenä itsensä uhraamiseen. Ainoastaan sota herättää kaikki inhimilliset energiat täydelliseen tehoonsa ja asettaa kunnian niiden harteille, jotka ovat tarpeeksi rohkeita kohdatakseen sen.&amp;quot;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;-Giovanni Gentile&lt;/p&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&amp;quot;Ihmisen pitää suhtautua perittyyn kansallisluonteeseen samoin kuin yleensä aistillisiin haluihin, sitä ei pidä tukahduttaa, vaan se on saatettava järjen valtaan. Mikä siinä on järjellistä, sen hän oppii vertaamalla oman kansansa tapoja muiden tapoihin, ja kun hänen katseensa on terävöitynyt kanssakäymisissä näiden kansojen kanssa, hän oppii alistamaan kansallisluonteen puutteellisuuden sille, minkä hän näkee kuuluvan yleisinhimilliseen sivistykseen. Tälle sivistyksen etenemiselle kansallisluonteen kustannuksella ei ole mitään rajaa. Kansakunnan on näet pyrittävä siihen inhimilliseen sivistykseen, mikä on kunakin aikana korkein, sillä vain siten kansakunta voi säilyttää itsenäisyytensä muihin nähden.&amp;quot;&lt;/em&gt;&lt;em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;-J.V. Snellman&lt;/p&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/i-rauhan/irjsm/2-teht%C3%A4v%C3%A4/jvsnellman-pngb#top&quot; title=&quot;jvsnellman.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/i-rauhan/irjsm/2-teht%C3%A4v%C3%A4/jvsnellman-pngb:file/photo/852ed60e0f2d28cfa882d4a851ba7d6225d61e24/jvsnellman.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;jvsnellman.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/i-rauhan/irjsm/2-teht%C3%A4v%C3%A4/trotsky-png#top&quot; title=&quot;trotsky.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/i-rauhan/irjsm/2-teht%C3%A4v%C3%A4/trotsky-png:file/photo/b7ad9f3de2efab3df6abc9e50b7c72e6a44355dd/trotsky.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;trotsky.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&amp;quot;Porvaristo on kuoleva luokka. […] Imperialistisilla anastamisen tavoillaan se tuhoaa maailman taloudelliset rakenteet ja inhimillisen kulttuurin. Joka tapauksessa porvariston voima on valtaisa. Sillä on valtaa, eikä se tahdo luopua siitä. Siten se uhkaa vetää koko yhteiskunnan pimeyteen. Meidän täytyy repiä se irti ja hakata se pois. Punainen terrori on ase luokkaa vastaan, joka on jo tuomittu tuhoon, mutta se ei tahdo hävitä pois. Jos valkoinen terrori voi vain hidastaa proletariaatin historiallista nousua, punainen terrori nopeuttaa porvariston tuhoa.&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;-Leon Trotsky&lt;/p&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;em&gt;”Ranskan laittoman kansankokouksen [1789 Ranskan suuri vallankumous] kyvyttömyys toimia vaikeuksien edessä järkevästi on pakottanut sen aloittamaan uudistussuunnitelmansa mitätöinneillä ja tuholla. Mutta osoittaako tällainen tuhoaminen ja maahan repiminen poliittista taitoa? Teidän [Ranskan vallankumoukselliset] roskajoukkonne voisivat tehdä tämän aivan yhtä hyvin kuin kansankokouksenne. Mitä pintapuolisin ymmärrys, ja mitä töykeimmät kädet riittävät aivan hyvin tähän tehtävään. Viha ja raivo tuhoavat puolessa tunnissa enemmän kuin mitä harkitsevaisuus, asioiden punnitseminen ja kauaskatseisuus pystyvät rakentamaan sadassa vuodessa.”&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;em&gt;&lt;/em&gt;-Edmund Burke&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/i-rauhan/irjsm/2-teht%C3%A4v%C3%A4/edburke-png2#top&quot; title=&quot;edburke.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/i-rauhan/irjsm/2-teht%C3%A4v%C3%A4/edburke-png2:file/photo/a709ced79b2f27152f63695f25a4661c2281f50d/edburke.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;edburke.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/i-rauhan/irjsm/2-teht%C3%A4v%C3%A4/dechumrght-png#top&quot; title=&quot;dechumrght.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/i-rauhan/irjsm/2-teht%C3%A4v%C3%A4/dechumrght-png:file/photo/0cc28fd6fe7e18365fd1afa932c2da5b55951333/dechumrght.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;dechumrght.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&amp;quot;Kun ihmiskunnan kaikkien jäsenten luonnollisen arvon ja heidän yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa, kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa, ja kun kansojen korkeimmaksi päämääräksi on julistettu sellaisen maailman luominen, missä ihmiset voivat vapaasti nauttia sanan ja uskon vapautta sekä elää vapaina pelosta ja puutteesta, kun on välttämätöntä, että ihmisoikeudet turvataan oikeusjärjestyksellä, jotta ihmisten ei olisi pakko viimeisenä keinona nousta kapinaan pakkovaltaa ja sortoa vastaan,&lt;/span&gt; […] &lt;span&gt;Niin sen vuoksi &lt;/span&gt;yleiskokous&lt;span&gt; antaa&lt;/span&gt; tämän ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen […].&amp;quot;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;-YK:n yleiskokous&lt;/p&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;</content>
<published>2020-04-03T09:49:03+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>8. Menneisyyden raskas taakka</title>
<id>https://peda.net/id/fde2da14891</id>
<updated>2020-04-28T08:27:46+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/8mrt#top" />
<content type="html">&lt;em&gt;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/64/Nuremberg_Trials_retouched.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Toisesta maailmansodasta ja sen julmuuksista puhuttaessa jokainen tietää Natsi-Saksan rikoksista ihmiskuntaa vastaan. Toisen maailmansodan aikana myös japanilaiset syyllistyivät vastaavanlaisiin toimiin muun muassa korealaisia ja kiinalaisia kohtaan. Toisaalta sodan loppupuolella myös liittoutuneet syyllistyivät tekoihin, joita voidaan pitää sotarikoksina. Toisen maailmansodan jälkeen saksalaisia ja japanilaisia sotarikollisia tuomittiin Nürembergin ja Tokion oikeudenkäynneissä, mutta liittoutuneet voittajavaltioina eivät käynnistäneet samanlaisia laajamittaisia toimia tutkiakseen omia toimiaan toisen maailmansodan alla. Liittoutuneet eivät suorittaneet samanlaista teollista joukkotuhontaa kuin natsit tekivät, mutta myös liittoutuneet kohdistivat julmuuksia siviiliväestöä kohtaan. Kuvassa saksalaisia sotarikollisia Nürembergin sotarikostuomioistuimessa 1945.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Alla on joukko lainauksia historioitsijoilta ja silminnäkijöiltä, jotka ovat kertoneet liittoutuneiden sotarikoksista. Lukekaa lainaukset ja pohtikaa seuraavia kysymyksi:&lt;br/&gt;&#10;1. Millaisiin sotarikoksiin liittoutuneet ovat lainausten perusteella syyllistyneet?&lt;br/&gt;&#10;2. Pohtikaa miksi liittoutuneiden julmuuksiin ei puututtu sodan jälkeen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&amp;quot;Noin kello 22:30 ilmavaroitussireenit alkoivat huutaa, ja koska näin tapahtui joka yö, kukaan ei kiinnittänyt niihin huomiota. Hetken hiljaisuuden jälkeen maahan alkoi tippua valoammuksia. Näimme lentokoneet lasikupolin läpi; ne peittivät horisontin sokaisevalla valolla, se leijui kohti maankamaraa ja täytti kadut ja talot palavalla fosforilla. [...]&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Paiskauduin noin 50 jalkaa, ja rakennusromu peitti minut. Kun tajuntani palasi, tajusin että palavan talon liekit ja savu nousivat kiivaasti ylöspäin nousevan tuulen ansiosta. Taistelin itseni vapaaksi romusta, ja hoiperrellen kävelin ulos romahtavasta talosta. Ulkona näin muutamia henkiinjääneitä, ja ensimmäisenä kadulla tunsin sietämättömän kuumuuden. Minne vain käännyinkin, näin liekkejä, savua ja pölyä - ja koko ajan taloista putoilevaa romua.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Meitä oli noin kaksitoista, jotka pystyimme kävelemään tai hoipertelemaan eteenpäin. Romujen ja liekkien seassa näimme myös muiden ihmisten liikkuvan. Talojen ikkunoista iski varottamatta valtavia tulipatsaita. [...] Selviytyneet riipivät itsensä romujen seasta jotka vain tunti sitten olivat olleet heidän kotejaan. Lopulta pääsimme leveälle kadulle, ympärillämme oli liekit ja punaisena hohtava romu. Minut pelasti paksut puukenkäni, joiden ansiosta pystyin kävelemään palavien kekäleiden yli. Lopulta löysimme itsemme turvasta rautatieltä.&amp;quot;&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Victor Gregg, Dresdenissä ollut brittiläinen sotavanki&lt;/p&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;https://secure.i.telegraph.co.uk/multimedia/archive/02796/lost-new-dresden_2796200k.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Saksassa sijaitsevan Dresdenin palopommituksen uhreja.&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt;&amp;quot;Pian sen jälkeen kun yhdysvaltojen merijalkaväki laski maihin, kaikki Motobun niemimaan naiset ajautuivat yhdysvaltojen sotilaiden käsiin. Tuolloin kylässä oli vain naisia, lapsia ja vanhuksia, sillä kaikki nuoret miehet oli pakkovärvätty taistelemaan. Pian maihinnousun jälkeen merijalkaväki &amp;quot;moppasi&amp;quot; koko kylän läpi, mutta ei löytänyt japanilaisia sotajoukkoja. Käyttäen tilannetta hyväksi, he alkoivat &amp;quot;metsästämään naisia&amp;quot; keskellä kirkasta päivää, ja ne jotka olivat vielä kylässä tai pommisuojissa piilossa, kaivettiin esiin yksi toisensa jälkeen.&amp;quot;&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Oshiro Masayasu, japanilainen historijoitsija.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;http://www.ww2incolor.com/d/586592-4/marines+x_001&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Yhdysvaltalaisia sotilaita nousemassa maihin Tyynellä valtamerellä.&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;em&gt;&amp;quot;Meidän on ollut pakko [...] hillitä puolalaisia liittolaisiamme nostamasta tätä asiaa [puolalaisten upseerien joukkomurha Katynissä] esille julkisesti, jotta kansalla ei olisi minkäänlaista tarvetta lähteä selvittelemään tätä asiaa enempää. [...] Meidän on täytynyt käyttää Englannin mainetta tämän asian peittelyyn, niin kuin neuvostoliittolaiset murhaajat käyttivät kuusipuita peittääkseen verilöylynsä.&amp;quot;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Owen O'Malley Ison-Britannian suurlähettiläs maanpaossa olleelle Puolan hallitukselle&lt;/p&gt;&#10;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5d/Katyn_massacre_1.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Neuvostoliiton murhaamia puolalaisupseereja Katynin joukkohaudassa.&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;span&gt;&lt;em&gt;&amp;quot;Lokakuussa 1944 neuvostoliiton joukot valloittivat hetkellisesti Nemmersdorfin, jossa he kiduttivat siviileitä. He naulasivat heitä latojen oviin ja sitten ampuivat heidät. Suuri määrä naisia häpäistiin ja sitten heidät ammuttiin. Tämän verilöylyn aikana neuvostoliiton sotilaat ampuivat myös noin viisikymmentä ranskalaista sotavankia.&amp;quot;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kenraalimajuri Erich Dethleffsen&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&amp;quot;Pellolla oli hevoskärryt, joissa oli lisää alastomia naisia käsistä naulattuina ristiasentoon. [...] Paikallisen majatalon, &amp;quot;Roter Krugin&amp;quot;, vieressä oli lato, jonka molempiin oviin oli naulattu alaston nainen käsistään ristiasentoon. [...] Kylän taloista löysimme kaiken kaikkiaan 72 naista, lasta ja yhden vanhan miehen. Kaikki olivat kuolleita. [...] Eräiltä vauvoista oli lyöty päät murskaksi.&amp;quot;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Volkssturm-komppanian päällikkö Karl Potrek&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ec/Bundesarchiv_Bild_101I-464-0383I-26%2C_Nemmersdorf_%28Ostpreu%C3%9Fen%29%2C_ermordete_Deutsche.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Neuvostoliittolaisten murhaamia saksalaisia siviilejä.&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;</content>
<published>2020-04-28T08:27:45+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Toisen maailmansodan propagandaa</title>
<id>https://peda.net/id/4e6e5c96ae5</id>
<updated>2021-05-06T14:00:45+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/toisen-maailmansodan-propagandaa#top" />
<content type="html">&lt;a href=&quot;https://eduinari-my.sharepoint.com/:p:/g/personal/toni_nurmi_edu_inari_fi/EVAo6Qvs7QVGskHQqBlagScBT3uvKTwbkjnsCt5Gmg0Odg?e=zJRtHb&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://eduinari-my.sharepoint.com/:p:/g/personal/toni_nurmi_edu_inari_fi/EVAo6Qvs7QVGskHQqBlagScBT3uvKTwbkjnsCt5Gmg0Odg?e=zJRtHb&lt;/a&gt;</content>
<published>2021-05-06T14:00:45+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Ensimmäisen maailmansodan seuraukset</title>
<id>https://peda.net/id/142cf122a8d</id>
<updated>2021-04-29T13:53:06+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/5.-ensimmaisen-maailmansodan-seuraukset#top" />
<content type="html">Seuraavilla dioilla on taidetta kommunistisen Neuvostoliiton ajoilta. Pohtikaa, miten kommunismi aatteena näkyy taideteoksissa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%211628&amp;amp;authkey=AGr5ny4VFXC_SBg&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;327&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;</content>
<published>2021-04-29T13:53:06+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. I Maailmansota</title>
<id>https://peda.net/id/92bc2536a5c</id>
<updated>2021-04-26T08:51:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/5.-i-maailmansota#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Lukekaa peda.netissä oleva teksti (alla) propagandasta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tutkikaa alla olevia julisteita. Pohtikaa alla olevia tehtäviä: &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kuka on propagandisti, eli propagandan levittäjä?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Keihin propagandalla pyritään vaikuttamaan?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mitä tavoitteita vaikutusyrityksellä on?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Millä tavoin/keinoin propaganda pyrkii vaikuttamaan kohteeseensa?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Miksi propagandan oletetaan vaikuttavan sen kohteeseen?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mitä propagandan kohteen halutaan tekevän?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Millaista symboliikkaa propagandaan liittyyä?&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%2110031&amp;amp;authkey=AKb8Fc0ykDb_9LE&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;327&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2021-04-25T16:10:14+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Ensimmäinen maailmansota</title>
<id>https://peda.net/id/e565a8aa800</id>
<updated>2020-04-16T20:44:17+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/5em#top" />
<content type="html">&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&amp;quot;Nykyaikainen poliittinen propaganda voidaan määritellä tahalliseksi yritykseksi vaikuttaa yleisön mielipiteisiin välittämällä idoita ja arvoja, jotka on tarkoitettu erityisesti siihen, sekä suunniteltu palvelemaan propagandan levittäjän ja heidän poliittisten hallitsijoidensa etua suoraan tai epäsuorasti.&amp;quot;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;img class=&quot;&quot; src=&quot;https://beersandpolitics.com/wp-content/uploads/2015/02/Captura-de-pantalla-2016-03-26-a-les-21.12.13-1.png&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Historioitsija &amp;amp; propagandatutkija David Welch&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Huomioita propagandasta analyysiä varten:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Propagandan tehtävä on vaikuttaa kuulijaan, ja muokata tämän ajattelua ja toimintaa propagandan välittäjän haluaamaan suuntaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Propagandan tehtävänä on luoda uusia mielikuvia, arvoja, ideoita, epäilystä, ristiriitoja, viholliskuvia tai uutta toivoa niissä, joihin propagandalla vaikutetaan. Toisaalta propagandalla voidaan myös vahvistaa jo olemassaoloevia näkemyksiä tai kärjistää niitä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Propagandalla voidaan aktivoida esimerkiksi ihmisten pelkoja, toiveita, puutteita ja tarpeita, joiden avulla ihminen saadaan toimimaan halutulla tavalla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Propagandalla pyritään ottamaan yllä mainituista asioista kiinni, ja saamaan propagandan kohteen muuttamaan omaa ajatteluaan ja kääntämään nämä asiat propagandistin eduksi:&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Esim: aikaansaamaan sotilaskarkuruutta, pelkoa, epätoivoa, toivoa tai taistelutahtoa jne.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Propagandassa voidaan valehdella suoraan, kaunistella totuutta tai luoda uusia uhka- ja viholliskuvia.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Propagandassa lopullinen tavoite on aina toiminnan muuttaminen, vaikka se aikaansaadaankin ajattelua muuttamalla tai suuntaamalla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;Apukysymyksiä pohdintaa varten:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kuka on propagandisti, eli propagandan levittäjä?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Keihin propagandalla pyritään vaikuttamaan?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mitä tavoitteita vaikutusyrityksellä on?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Millä tavoin propaganda pyrkii vaikuttamaan kohteeseensa?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Miksi propagandan oletetaan vaikuttavan sen kohteeseen?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mitä propagandan kohteen halutaan tekevän?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Millaista symboliikkaa propagandaan liittyyä?&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;Propagandan lajit&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Valkoinen propaganda&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Valkoisessa propagandassa propagandisti on tiedossa. Propagandan tavoitteena on ajaa jotain propagandistin tavoitteen kannalta positiivista asiaa. Propagandassa ei ole suoranaisia valheita, mutta asiat voidaan esittää propagandistin näkökulmasta todellisuutta positiivisemmassa valossa, tai faktoja valikoiden. &lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Harmaa propaganda&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Harmaa propaganda on propagandan muodoista yleisein. Se sijoittuu valkoisen ja mustan propagandan väliin. Se on viestintää, jossa on selkeä ideologinen painotus. Siinä ei välttämättä ole valheita lainkaan, mutta informaatio on vahvasti värittynyttä tai epäselvää.&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Musta propaganda&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;Mustassa propagandassa propagandistin identiteetti ei ole selvillä, se on peitelty tai täysin valheellinen. Propagandassa käytetään hyväksi tiedon vääristelyä, kärjistystä ja suoranaisia valheita. Ihmisryhmiä kuvataan heidän ominaisuuksiaan liioitellen ja vääristellen. &lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Propaganda kontekstissa&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Viestintä vaatii aina sitä, että viestijät jakavat jonkinlaisen kontekstin. Muussa tapauksessa viestin ymmärtäminen on mahdotonta. Jaettu konteksti voi olla esimerkiksi ihmisten jaettu ihmisyys tai tarkempi jaettu kieli tai kulttuuri. Viestintä on aina merkityksellisten merkkien välittämistä. Jos kuulija ei ymmärrä puhujan merkkejä, ei viestintää voi tapahtua. Merkkien merkitykset tulevat puolestaan aina jaetusta kontekstista. Propagandassa tällaisia jaettuja kulttuurisia konteksteja ja symboleja käytetään liioitellusti viestin välittämisessä. Alla on muutamia yksinkertaistettuja esimerkkejä asioista, joita suurin osa 1. maailmansodan aikana eläneistä ihmiset jakoivat, mutta joita te ette nykyajan ihmisinä välttämättä jaa:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;table border=&quot;1&quot;&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Nationalismi on hyvä asia.&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Miesten velvollisuus on tarvittaessa sotia.&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Naisten velvollisuus on olla kotirouvia.&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Miesten tulee suojella naisia ja lapsia vaikka oman henkensä uhalla.&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Yhteiskunta on hierarkinen: ylemmät luokat ovat parempia ihmisiä.&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Läntinen kulttuuri ja läntiset &amp;quot;rodut&amp;quot; ovat muita parempia.&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;Uskonto on hyvä ja pyhä asia.&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;</content>
<published>2020-04-16T20:44:17+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kertaukset</title>
<id>https://peda.net/id/222a7f02999</id>
<updated>2020-05-19T08:39:40+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/kertaukset#top" />
<content type="html">​&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%211630&amp;amp;authkey=AB5ymZPiXLv6Tjo&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;327&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;​&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%211635&amp;amp;authkey=AJFBI1-Dw71vN-0&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;327&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​</content>
<published>2020-05-19T08:39:40+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ryhmätyön ohjeistus</title>
<id>https://peda.net/id/e8649bf6940</id>
<updated>2020-05-12T18:38:21+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/ro#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Alla on jokaisesta ryhmätyön aiheesta muutamia teemoja, joista ryhmän esityksessä tulee olla asiaa. Vastatkaa teemojen avulla aiheenne mukaisesti historiatieteen kannalta olennaisiin kysymyksiin:&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Mitä?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Missä?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Milloin?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Miksi?&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Aasia kylmästä sodasta nykypäivään: 115-116 &amp;amp; 153-157 + opettajan jakamat materiaalit + omat lähteet&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kiinan kommunistinen vallankumous + Kiina - kehitysmaasta maailman suurimmaksi taloudeksi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Korean sota, Vietnamin sota &amp;amp; Afganistanin sota osana kylmää sotaa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Intian ja Pakistanin itsenäistyminen - Intia siirtomaasta maailman suurimmaksi demokratiaksi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Japani - auringonnousun maasta harmaantuvaksi talousjätiksi &lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Afrikan dekolonisaatio ja nykypäivä: 158-163 + opettajan jakamat materiaalit + omat lähteet&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Dekolonisaatio, eli siirtomaavallan päättyminen - miten Afrikan maat itsenäistyivät&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Apartheid Etelä-Afrikassa - mikä oli apartheid ja miten se päättyi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ruandan kansanmurha - mitä Ruandan kansanmurhassa tapahtui ja mistä se johtui&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Afrikan taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys itsenäistymisen jälkeen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Lähi-itä kylmästä sodasta nykypäivään: 168-174, 178-182, 185 + opettajan jakamat materiaalit + omat lähteet&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Dekolonisaatio, eli siirtomaavallan päättyminen - miten Lähi-itä itsenäistyi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Arabinationalismi - mistä arabinationalismissa oli kyse&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Islamistiterrorismi - mistä islamismiterrorismissa on kyse&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Israelin valtion synty ja palestiinalaisten asema - miksi Israel syntyi ja miksi palestiinalaiset ja israelilaiset ovat konfliktissa keskenään&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Yhdysvallat ja Venäjä maailmanpolitiikassa kylmän sodan jälkeen: 144-149, 134-137, 175-177 + opettajan jakamat materiaalit + omat lähteet&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Venäjän federaatio Neuvostoliiton hajottua, presidentit Jeltsin, Putin, oligarkit - Venäjän poliittinen &amp;amp; taloudellinen asema maailmassa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ekspansiivinen Venäjä &amp;amp; jäätyneet konfliktit Georgiassa ja Ukrainassa - miten Venäjä on pyrkinyt lisäämään vaikutusvaltaansa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Yhdysvaltain hegemonian kausi - miten Yhdysvaltain yksinvalta-asema on näkynyt maailmassa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Yhdysvallat &amp;quot;maailmanpoliisina&amp;quot; - Persianlahden sota, WTC-iskut, Afganistanin sota, Irakin sota&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;span&gt;Etelä-Amerikka kylmästä sodasta nykypäivään: opettajan jakamat materiaalit + omat lähteet&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kuuban vallankumous - mistä Kuuban vallankumouksessa oli kyse ja mitä siinä tapahtui&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Yhdysvaltojen ja Etelä-Amerikan suhde - Yhdysvaltojen tuki oikeistodiktatuurielle&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Etelä-Amerikan diktaattorit &amp;amp; sotilasjuntat: Chile, Argentina &amp;amp; Brasilia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Etelä-Amerikka nykypäivänä - poliittinen ja taloudellinen yleistilanne&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;b&gt;Eurooppa kylmästä sodasta nykypäivään: s. 150-152 + opettajan jakamat materiaalit + omat lähteet&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Euroopan unioni - kylmän sodan talousorganisaatiosta poliittiseksi unioniksi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Euroopan haasteet nykypäivänä - esim. talous, nationalismi ja maahanmuutto ja suhteet lähialueisiin ja muuhun maailmaan&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2020-05-12T07:34:46+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>11 Kaksinapainen maailma</title>
<id>https://peda.net/id/c087a9da904</id>
<updated>2020-05-07T12:54:33+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/1km#top" />
<content type="html">​&lt;iframe src=&quot;https://onedrive.live.com/embed?cid=7612677009A74F7A&amp;amp;resid=7612677009A74F7A%211632&amp;amp;authkey=APfalZNAmozejDU&amp;amp;em=2&quot; width=&quot;402&quot; height=&quot;327&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;​&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;1&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;1&quot;--&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Kylmän sodan kulttuuria&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;2&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;2&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Mitä oli &lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;McCarthyismi&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;3&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;2&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Miten kylmä sota näkyi avaruusteknologiassa?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;4&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;2&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Miten kylmä sota näkyi viihteessä?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;5&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;2&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Mitä olivat KGB ja CIA, ja mitä ne tekivät?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;6&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;1&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;&lt;b&gt;Länsi-Eurooppa kylmässä sodassa&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;7&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;2&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Mikä oli Trumanin oppi?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;8&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;2&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Mitä oli Marshall-apu?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;9&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;2&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Mikä oli rautaesirippu?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;10&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;2&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Miten Länsi-Eurooppa yhtenäistyi kylmän sodan aikana?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;1&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;1&quot;--&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;YK, Nato &amp;amp; Varsovan liitto&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;2&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;2&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Mikä on YK?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;3&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;2&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Miksi YK perustettiin?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;4&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;2&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Mitä YK tekee?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;5&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;2&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Mitä olivat Nato &amp;amp; Varsovan liitto?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;6&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;1&quot;--&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Kansandemokratiat&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;7&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;2&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Millaisia kansandemokratiat olivat?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;8&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;2&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Millainen oli näiden suhde Neuvostoliittoon?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;9&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;2&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Miten ihmisoikeudet toteutuivat itäblokissa?&lt;/span&gt;&lt;span&gt;​&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-posinset=&quot;10&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-aria-level=&quot;2&quot;--&gt;&lt;span&gt;&lt;!--filtered attribute: data-usefontface=&quot;false&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-contrast=&quot;none&quot;--&gt;Mikä oli SEV?&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2020-05-07T12:54:33+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>10. Salamasodasta atomipommiin</title>
<id>https://peda.net/id/bc0157a28e9</id>
<updated>2020-05-05T09:40:58+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/1sa#top" />
<content type="html">Linkki tehtävään:&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://eduinari-my.sharepoint.com/:p:/g/personal/toni_nurmi_edu_inari_fi/ER9loaz90GtCovoUrs8OKsoBFcqoX9RsQywVxk8Bjm99sQ?e=ArP1Hn&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Linkki&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tiedoston saa koneelle muokattavaksi painamalla:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;File -&amp;gt; Download As -&amp;gt; Download a Copy&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tiedosto -&amp;gt; Lataa muodossa -&amp;gt; Lataa kopio</content>
<published>2020-05-05T08:31:56+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Ensimmäinen maailmansota II</title>
<id>https://peda.net/id/4b6e3d12839</id>
<updated>2020-04-21T09:18:25+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/5emi#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Tehtävä - 1. maailmansodan kulku&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;1. Ladatkaa alla oleva tiedosto.&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://1drv.ms/p/s!AnpPpwlwZxJ2zTKh5NGY5F6tPI4Y?e=P30xyd&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Linkki&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;2. Lukekaa oppikirjan sivut 32-36&lt;br/&gt;&#10;3. Järjestäkää ryhmissä diaesityksessä olevat tapahtumat oikeaan järjestykseen numeroitujen laatikoiden päälle.&lt;br/&gt;&#10;4. Ottakaa järjestyksestä kuva, ja liittäkää se ryhmänne tiedostoon.</content>
<published>2020-04-21T08:31:04+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Historian kipupisteet - Sota - Ryhmätehtävä</title>
<id>https://peda.net/id/3b76a08e788</id>
<updated>2020-04-07T09:08:49+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/2hk#top" />
<content type="html">&lt;!--filtered tag: &lt;article--&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;uuid-4014ba22-788d-11ea-b97f-509a4c62f386&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;link document uuid-4014ba22-788d-11ea-b97f-509a4c62f386 enclose&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-id=&quot;4014ba22-788d-11ea-b97f-509a4c62f386&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-draft-type=&quot;published&quot;--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;!--filtered tag: &lt;header--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;h1&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;link&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://answergarden.ch/1174226&quot; title=&quot;https://answergarden.ch/1174226 (avautuu uuteen ikkunaan)&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Sanapilvi&lt;/a&gt;&lt;/h1&gt;&#10;&lt;!--filtered end tag: &lt;/header&gt;--&gt;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;!--filtered tag: &lt;footer--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;!--filtered end tag: &lt;/footer&gt;--&gt;&lt;!--filtered end tag: &lt;/article&gt;--&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-07T08:04:17+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Aloituskysely</title>
<id>https://peda.net/id/95514bba757</id>
<updated>2020-04-03T10:13:13+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/aloituskysely#top" />
<content type="html">&lt;!--filtered tag: &lt;article--&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;uuid-9a4db540-757a-11ea-bd70-509a4c62f362&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;link document uuid-9a4db540-757a-11ea-bd70-509a4c62f362 enclose&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-id=&quot;9a4db540-757a-11ea-bd70-509a4c62f362&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-draft-type=&quot;published&quot;--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;!--filtered tag: &lt;header--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;h1&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;link&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSekiiA9kP4aOEUS9bdZiaWrxFlfz_WhKahZn-IeXoXRdI6Mlg/viewform?usp=sf_link&quot; title=&quot;https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSekiiA9kP4aOEUS9bdZiaWrxFlfz_WhKahZn-IeXoXRdI6Mlg/viewform?usp=sf_link (avautuu uuteen ikkunaan)&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Linkki kyselyyn&lt;/a&gt;&lt;/h1&gt;&#10;&lt;!--filtered end tag: &lt;/header&gt;--&gt;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;!--filtered tag: &lt;footer--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;!--filtered end tag: &lt;/footer&gt;--&gt;&lt;!--filtered end tag: &lt;/article&gt;--&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-03T10:13:13+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>1. Kansainvälinen politiikka - Tehtävä II - Keskeiset käsitteet</title>
<id>https://peda.net/id/121c4a10757</id>
<updated>2020-04-03T11:21:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/et%C3%A4opetus/1kpti#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Jakakaa oppikirjan luku 1 ryhmäläisten kesken.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tutustukaa peda.netissä olevaan kuvitteelliseen lehtiartikkeliin.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Täydentäkää oikeat sulkeilla [] -merkittyihin kohtiin numeroituna ryhmänne tehtävätiedostoon.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Selittäkää toisillenne tarvittaessa avoimien kohtien käsitteitä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/i-rauhan/irjsm/1kp/feikkiuutiset-png#top&quot; title=&quot;feikkiuutiset.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/i-rauhan/irjsm/1kp/feikkiuutiset-png:file/photo/af7adb8bb00b958102b25fecc137acbc6b1d855e/feikkiuutiset.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;feikkiuutiset.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;table&gt;&#10;&lt;tbody&gt;&#10;&lt;tr&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Raakaa peli Kaukoeponiassa&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Eponian demokraattisen tasavallan ja Tepposlovakian rajamailla, Tepposlovakiaan kuuluvassa Kaukoeponian maakunnassa on kehittynyt &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[1. tilanne, jossa viimeisten viimeisen vuoden aikana on saanut surmansa 25 henkilöä]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt; Eponian tukemien separatistien ja Tepposlovakian poliisin ja armeijan joukkojen välillä.&lt;span&gt; Toisin kuin Eponian ja Silurian välisessä rajakiistassa Puntinlaaksosta, jossa Eponian turvallisuusjoukkojen ja eponialaisten separatistien miehitys on luonut Puntinlaaksoon &lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[2. tilanteen jossa selvää ratkaisua riidoille ei ole saatu, mutta riidat ja väkivaltaisuudet jatkuvat]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;, tilanteen Kaukoeponiassa pelätään &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[3. laajentuvan hallitsemattomasti]&lt;/span&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[aseelliseksi taisteluksi, jossa tuhannet voisivat saada surmansa]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;.&lt;span&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;Kuluneiden viiden vuoden aikana Eponia ja Tepposlovakia ovat harjoittaneet &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[4. rauhanomaisia keskusteluja ja neuvotteluja]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; Kaukoeponian rajakiistoihin liittyen, mutta viime vuoden lopulla Eponian tasvallan harjoittamaksi paljastunut &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[5. verkon kautta tahallisesti ja organisoidusti levitetty virheellisten tietojen levittäminen]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; katkaisi neuvotteluyhteyden. Tilannetta ei ole helpottanut myöskään Tepposlovakian Yleisradion ja muun median välittämä &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[6. tietoisesti vääristelty, viholliskuvia luova ja harhaanjohtava]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt; kuva&lt;span&gt; kaikista eponialaisista väkivaltaisina etnisesti huonompana kansana.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Naapurimaat ovat huolissaan tilanteen &lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[7. hallitsemattomasta laajentumisesta]&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kiistakumppaneiden naapurimaat Etursitiira ja Vapaalan tasavalta, jotka hyötyisivät &lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[8. maailmanpoliittisten asioiden pysymisestä ennallaan]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;, ovat useaan otteeseen yrittäneet saada riitelevien maiden johtajia takaisin neuvottelupöytään, mutta Eponian tavoitellessa &lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[9. johtavan valtion asemaa maailmassa]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt; Abbaarian mantereella, &lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[10. neuvotteluihin perustuvat]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt; ratkaisukeinot tuntuvat mahdottomilta. &lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;span&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/i-rauhan/irjsm/1kp/anjahynter-png#top&quot; title=&quot;anjahynter.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/i-rauhan/irjsm/1kp/anjahynter-png:file/photo/aa1a2d589b454ac0d8400aaace9066dbda083e15/anjahynter.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;anjahynter.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Anja Hynterin ODP-puolueen parlamenttivaalijuliste vuodelta 3015&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Eponian kansanjohtaja Anja Hynter on ilmoittanut Eponian viralliseksi &lt;b&gt;[11. &lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;strong&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;ulkopoliittiseksi opiksi&lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt; &lt;/b&gt;naapurimaiden epävakaan poliittisen tilanteen tasapainottamisen, jonka useimmat naapurimaat ovat tulkinneet &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[12. pidäkkeettömän vallankäytön]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; julistukseksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;&lt;em&gt;Pelkäämme sitä, että Kaukoeponian&lt;/em&gt; &lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[13. hallitsemattomalta tuntuva vihanpitoa sisältävä tilanne]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt; Tepposlovakian&lt;em&gt; ja Eponian välillä teppoonialaisista, eponialaisten kielisukulaisista Kaukoeponiassa, päätyy vielä veriseen&lt;/em&gt; &lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[14. selkkaukseen, jossa ihmisiä voi kuolla]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;,&lt;em&gt; joka voi laajeta myös Vapaalan ja Etursitiiran alueille.&lt;/em&gt;&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vapaalan presidentti Farad Ahmedoglu ja Etursitiiran presidentti Mimmi Mielitty sanoivat yhteisessä tiedotustilaisuudessaan viime viikon torstaina.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Maailmanpolitiikka tulee Takahikiälle&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;[15. Valtoiden keskinäisten suhteiden ja toimintatapojen]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt; muutos kuluneen sadan vuoden aikana on johtanut siihen, että Bellonan kansanutopian johtamasta &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[16. yhden selkeän suurvallan johtamasta maailmanjärjestyksestä]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; on siirrytty eponialaisten yhdistyttyä yhdeksi maaksi &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[17. kahden suurvallan väliseen kilpailutilanteeseen]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Bellonan kansanutopia on ilmoittanut tukevansa &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[18. asioiden pysymisestä ennallaan]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; ympäri maailmaa, se onkin asettanut sekä Tepposlovkialle että Eponialle &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[19. pakottavia kaupankäynnin esteitä]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; ratkaistakseen naapurien välisen kiistan. Muunlaisiin &lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[20. muiden maiden väliintuloihin]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt; Bellonan kansanutopia ei ole vielä ryhtynyt tilanteen ratkaisemiseksi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vahlekaupungin yliopiston ulkopolitiikanasiantuntija professori Siniunelma Mursu-Paistilan mukaan entisen johtavan suurvallan asettamat &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[21. pakottavat kaupankäynnin esteet]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt; ovat kuitenkin tehottomia, koska Tuurinmaan ja Tepposlovakian nopea talouskasvu ja on itse asiassa luonut &lt;/span&gt;&lt;b&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;[22. maailmanjärjestyksen, jossa useat suurvallat kilpailevat johtoasemasta]&lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&amp;quot;&lt;em&gt;Eponia on tukeutunut Hynterin noustua valtaan taloudellisesti ja ulkopolittisesti pitkälti Norppameren takan sijaitsevaan Tuurinmaahan, ja siksi sen ei tarvitse tukeutua muihin maihin Abbaarian manterella.&lt;/em&gt;&amp;quot; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;professori Mursu-Paistila korostaa.&lt;/span&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;td&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/i-rauhan/irjsm/1kp/abbaaria-png2#top&quot; title=&quot;abbaaria.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/i-rauhan/irjsm/1kp/abbaaria-png2:file/photo/4c965a29b9e0323eb9624ead7c142bc7336a1974/abbaaria.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;abbaaria.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Abbaarian mantereen itäosat&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/i-rauhan/irjsm/1kp/t#top&quot; title=&quot;tepposlovakiaprop.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/historia/hks/i-rauhan/irjsm/1kp/t:file/photo/0ba18cf551b9cc884184d9498b091c58e227d749/tepposlovakiaprop.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;tepposlovakiaprop.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;Tebouzlovachian Timesissä julkaistu eponialaisia halventava pilapiirros (4.3.3037). Pilapiirroksen raakalaisella on jalassaan perinteiset eponialaiset lepopardikuvioiset kalsarit.&lt;/em&gt;&lt;/td&gt;&#10;&lt;/tr&gt;&#10;&lt;/tbody&gt;&#10;&lt;/table&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-03T09:33:46+03:00</published>
</entry>


</feed>