Oppilaan oppimisen formatiivista arviointia olisi syytä kehittää opinto-ohjauksen välineenä

2022-03-15T13:48:05+02:00

YTM, KM Annakaisa Marjokorven väitöskirja ’Hyvänen aika, mistä tässä on kyse?’ tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 11.2.2022. Väitöstutkimuksen keskeisiä teemoja ovat perusopetuksen kehittyvä opinto-ohjaus ja kehittyvä oppimisen arviointi.

Perusopetuksen opetussuunnitelma haastaa kehittämään arviointia ja arviointikulttuuria

Nykyinen perusopetuksen opetussuunnitelma haastaa kouluja kehittämään oppimisen ja opetuksen vaikuttavuutta arvioinnin avulla. Arviointi sana mainitaan eri muodoissaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa yli 1500 kertaa. Tämä kertoo siitä, että koulujen arviointia ja arviointikulttuuria halutaan laajasti ja syvällisesti kehittää ja uudistaa. Tämä koskettaa oppimisen arviointia myös opinto-ohjauksessa: Oppilaan tulisi voida hahmottaa entistä paremmin oppimisen tavoitteita ja omaa osaamistaan suhteessa tavoitteisiin. Nimenomaan formatiivista arviointia kehittämällä tulisi luoda mahdollisuuksia oppilaan itsearvioinnin- ja itseohjautuvuuden taidon kehittymiselle.

Aineistona oppilaanohjaajien haastattelut

Tutkimusta varten on haastateltu kokeneita ja muodollisesti päteviä oppilaanohjaajia. Siinä on tarkasteltu sitä, millaisin puhetavoin perusopetuksen oppilaanohjaajat oppilaanohjauksesta ja siinä tapahtuvasta oppimisen arvioinnista puhuvat.

Ristiriita opetussuunnitelman ja käytännön välillä

Mikäli oppilaanohjaajien vastaukset olisivat olleet linjassa elinikäisen oppimisen ja ohjauksen mukaisen koulutuspolitiikan kanssa, niissä olisi kerrottu, että oppilaan oppiminen on esim. urapohdinta- ja tiedonhankintataitojen sekä oppimaan oppimisen taitojen syventymistä ja esitelty niitä menetelmiä, joita hyödyntäen näihin tavoitteisiin päästään. Arviointi olisi selkeästi nähty myös motivoinnin ja ohjaamisen välineenä.

Tuloksissa on linjakkuutta elinikäisen ohjauksen pyrkimysten kanssa, mutta sen rinnalle rakentui myös muunlaisia tulkintoja. Esim. huolenpidon pyrkimykset korostuivat, eikä oppilaita haluttu rasittaa liian tavoitteellisella ohjauksella. Näkemystä oikeutettiin ilmaisemalla opetussuunnitelman olevan ylioptimistinen suhteessa ohjauksen resursseihin ja välineisiin. Toisaalta kuitenkin formatiivista arviointia pidettiin mahdollisuutena.

Formatiivisen arvioinnin kehittäminen selkeyttää oppimisen kohdetta

Ylipäätään kysymys siitä, mitä on oppilaan toivottava oppiminen oppilaanohjauksessa koettiin varsin haastavaksi. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta oppilaan oppimisen formatiivista arviointia olisi syytä kehittää opinto-ohjauksen välineenä. Myös aineistossa arviointiosaamista ja yhteistä keskustelua ohjauksen tavoitteista ajateltiin tarvittavan lisää. Ohjauksen oppimistavoitteiden selkeämpi hahmottaminen palvelee paitsi oppilaan oppimista ja tulevaisuutta, myös koulujen toiminta- ja arviointikulttuurien kehittämistä.

Kirjoittaja:
Annakaisa Marjokorpi, opinto-ohjaaja, Isokylän koulu
annakaisa.marjokorpi@edu.kokkola.fi

Tietoa julkaisusta:

Marjokorpi, A. 2022. ’Hyvänen aika, mistä tässä on kyse?’ Diskurssianalyysi perusopetuksen oppilaanohjaajien puheesta koskien oppilaan oppimisen arviointia. Väitöskirjatutkimus, Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9002-2

Edellinen |Seuraava| Palaa pääsivulle

Väitös: Oppilaanohjauksen arviointiprosessin haasteita ja jännitteitä

Oppilaan oppimisen formatiivista arviointia olisi syytä kehittää opinto-ohjauksen välineenä