<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Uskonnot Suomessa</title>
<id>https://peda.net/id/e9baceb2fbb</id>
<updated>2018-12-09T15:39:55+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/e9baceb2fbb:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/huittinen/perusopetus/lauttakyl%C3%A4n-koulu/arkisto/lukuvuosi-2018-2019/6a-2018-taina/uskonto/uskonnot-suomessa#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Uskonnot</title>
<id>https://peda.net/id/8515cb46fbb</id>
<updated>2018-12-09T15:44:15+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/huittinen/perusopetus/lauttakyl%C3%A4n-koulu/arkisto/lukuvuosi-2018-2019/6a-2018-taina/uskonto/uskonnot-suomessa/uskonnot#top" />
<content type="html">&lt;!--filtered tag: &lt;article--&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;uuid-93f5ee34-fbb8-11e8-95a9-86f3624c9a50&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;link document uuid-93f5ee34-fbb8-11e8-95a9-86f3624c9a50 enclose&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-id=&quot;93f5ee34-fbb8-11e8-95a9-86f3624c9a50&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-draft-type=&quot;published&quot;--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;!--filtered tag: &lt;header--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;h1&gt;&lt;!--filtered attribute: class=&quot;link&quot;--&gt;&lt;a href=&quot;http://www.uskonnot.fi/uskonnot/&quot; title=&quot;http://www.uskonnot.fi/uskonnot/ (avautuu uuteen ikkunaan)&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Koko maailman uskonnot&lt;/a&gt;&lt;/h1&gt;&#10;&lt;!--filtered end tag: &lt;/header&gt;--&gt;&lt;div class=&quot;main&quot;&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;!--filtered tag: &lt;footer--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;&lt;!--filtered end tag: &lt;/footer&gt;--&gt;&lt;!--filtered end tag: &lt;/article&gt;--&gt;&#10;</content>
<published>2018-12-09T15:44:15+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Uskonnot Suomessa</title>
<id>https://peda.net/id/2e5dbe08fbb</id>
<updated>2018-12-09T15:41:50+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/huittinen/perusopetus/lauttakyl%C3%A4n-koulu/arkisto/lukuvuosi-2018-2019/6a-2018-taina/uskonto/uskonnot-suomessa/uskonnot-suomessa#top" />
<content type="html">Avainsanat&lt;br/&gt;&#10;kristitty&lt;br/&gt;&#10;kansankirkko&lt;br/&gt;&#10;luterilainen kirkko&lt;br/&gt;&#10;herätysliikkeet&lt;br/&gt;&#10;islam&lt;br/&gt;&#10;kristinuskon vapaat suunnat&lt;br/&gt;&#10;ortodoksinen kirkko&lt;br/&gt;&#10;katolinen kirkko&lt;br/&gt;&#10;Jehovan todistajat&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kansankirkko&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Nimitystä kansankirkko käytetään kirkkokunnista, joihin kansan enemmistö kuuluu ja joilla on lakiin perustuva erikoisasema. Suomessa on kaksi kansankirkkoa, evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko. Näillä kirkoilla on oikeus kerätä jäseniltään veroja kunnallisverotuksen yhteydessä.&lt;br/&gt;&#10;Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu enemmistö suomalaisista. Kirkko hoitaa useita yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä, kuten ylläpitää yleisiä hautausmaita. Luterilainen kulttuuri ja tavat näkyvät monella tavoin suomalaisessa kulttuurissa: Suomessa noudatetaan kristillistä viikkokalenteria, ja kristilliset pyhäpäivät ovat usein yleisiä vapaapäiviä ja ainakin toistaiseksi kaupan- ja ravintola-alalla maksetaan sunnuntailisä. Yleisradio lähettää uskonnollista ohjelmaa. Tasavallan presidentti avaa vuosittaisen Yhteisvastuukeräyksen. Suomen valtiollisessa tunnuksessa, siniristilipussa, on kristillistä symboliikkaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Herätysliikkeiksi&lt;/b&gt; kutsutaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimivia liikkeitä, jotka korostavat ihmisen henkilökohtaista uskoa. Näiden historiallinen tausta on 1600-luvun pietismissä. &lt;br/&gt;&#10;Herätysliikkeille tyypilliset asiat:&lt;br/&gt;&#10;seurat eli hengellinen tilaisuus, jossa rukoillaan, lauletaan ja luetaan Raamattua&lt;br/&gt;&#10;maallikkovetoisuus&lt;br/&gt;&#10;kesäjuhlat, esimerkiksi vanhoillislestadiolaisuuden Suviseurat, herännäisyyden Herättäjäjuhlat sekä evankelisen liikkeen Evankeliumijuhla&lt;br/&gt;&#10;oma laulukirja, esimerkiksi vanhoillislestadiolaisten Siionin laulut, heränneiden Siionin virret sekä evankelisten Siionin kannel&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Perinteisesti herätysliikkeiksi lasketaan seuraavat:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;rukoilevaisuus&lt;br/&gt;&#10;herännäisyys eli körttiläisyys&lt;br/&gt;&#10;evankelisuus&lt;br/&gt;&#10;lestadiolaisuus&lt;br/&gt;&#10;niin kutsuttu viides herätysliike, kuten Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto sekä Kansan Raamattuseura&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Islam&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Suomessa on asunut muslimeja yli sadan vuoden ajan.&lt;br/&gt;&#10;Suurin osa nykyisistä Suomen muslimeista on maahanmuuttajia.&lt;br/&gt;&#10;Muslimien suurin ryhmä ovat somalit, joita asuu Suomessa noin 13 000.&lt;br/&gt;&#10;Suomessa toimii useita islamilaisia yhdyskuntia, jotka muun muassa pyrkivät tekemään tunnetuksi islamilaista kulttuuria.&lt;br/&gt;&#10;Pääkaupunkiseudun kouluissa opiskelee noin 5 000 muslimioppilasta, jotka saavat uskontotunnilla islamin opetusta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Ortodoksinen kirkko&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Suomen ortodoksista kirkkoa kutsutaan toiseksi kansankirkoksi. Lakiin perustuva erityisasema perustuu pitkään historiaan ja kulttuuriseen merkitykseen, ei jäsenmäärään.&lt;br/&gt;&#10;Suomessa on noin 20 ortodoksista seurakuntaa, jotka on jaettu kolmeen hiippakuntaan: &lt;br/&gt;&#10;Karjalan hiippakunta, keskuspaikkana Kuopio&lt;br/&gt;&#10;Helsingin hiippakunta, keskuspaikkana Helsinki&lt;br/&gt;&#10;Oulun hiippakunta, keskuspaikkana Oulu&lt;br/&gt;&#10;Karjalan piispa on samalla koko Suomen arkkipiispa.&lt;br/&gt;&#10;Tunnetuimmat luostarit ovat Valamon munkkiluostari ja Lintulan nunnaluostari. &lt;br/&gt;&#10;Ortodoksinen Uspenskin katedraali on Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkkorakennus.&lt;br/&gt;&#10;Ortodoksioppilaat osallistuvat yleensä ortodoksiseen uskonnon opetukseen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Katolinen kirkko&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Maailmassa on yli miljardi katolilaista, mutta Suomessa jäseniä on noin 12 000.&lt;br/&gt;&#10;Suomessa on seitsemän katolista seurakuntaa, jotka muodostavat yhden katolisen hiippakunnan. Sen keskuspaikka on Helsinki. Hiippakunnan johdossa on piispa.&lt;br/&gt;&#10;Katolisen kirkon jäsenmäärä Suomessa kasvaa nopeasti maahanmuuton johdosta.&lt;br/&gt;&#10;Helsingin hiippakunnan jäsenistä yli puolet puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.&lt;br/&gt;&#10;Katoliset lapset saavat koulussa omaa uskonnon opetusta tai opiskelevat seurakunnan järjestämään opetukseen viikonloppuisin.&lt;br/&gt;&#10;Suomessa toimii kymmenkunta katolista luostaria, joiden jäsenet ovat lupautuneet noudattamaan köyhyyttä, naimattomuutta ja kuuliaisuutta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Jehovan todistajat&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Jehovan todistajilla on eri puolilla maailmaa noin kuusi miljoonaa jäsentä, Suomessa noin 18 000.&lt;br/&gt;&#10;Jehovan todistajat uskovat Kristuksen toiseen tulemiseen ja maanpäällisen Jumalan valtakunnan syntymiseen.&lt;br/&gt;&#10;Suurimmat kristilliset kirkkokunnat eivät pidä Jehovan todistajia kristillisenä kirkkona, koska Jehovan todistajat eivät tunnusta kolminaisuusoppia eivätkä Jeesuksen jumaluutta.&lt;br/&gt;&#10;Jehovan todistajat kieltäytyvät kansallislaulun laulamisesta, äänestämisestä ja asepalveluksesta.&lt;br/&gt;&#10;Kristillisten juhlapyhien viettäminen on Jehovan todistajien mukaan pakanallista.&lt;br/&gt;&#10;Jehovan todistajien lapset eivät osallistu koulun uskonnon opetukseen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Vapaat suunnat&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Protestanttisia kristillisiä yhteisöjä kutsutaan Suomessa vapaiksi suunniksi. Näitä ovat muun muassa helluntailaisuus, Vapaakirkko, metodismi, adventismi ja baptismi.&lt;br/&gt;&#10;Tunnusomaisia vapaille suunnille: &lt;br/&gt;&#10;uudestisyntyminen eli uskoontulo&lt;br/&gt;&#10;upotuskaste uskoontulon jälkeen (poikkeuksena metodismi, jossa käytössä myös lapsikaste)&lt;br/&gt;&#10;todistuspuheenvuorot eli puhe, jossa henkilö kertoo uskoontulostaan&lt;br/&gt;&#10;kymmenykset eli vapaaehtoinen lahjoitus seurakunnalle&lt;br/&gt;&#10;konservatiivinen raamatuntulkinta&lt;br/&gt;&#10;vapaamuotoinen jumalanpalvelus (ei liturgiikkaa niin kuin katolisessa, ortodoksisessa ja luterilaisessa kirkossa)&lt;br/&gt;&#10;Vapaiden suuntien perheiden lapset osallistuvat koulussa yleensä luterilaiseen uskonnon opetukseen.</content>
<published>2018-12-09T15:41:50+02:00</published>
</entry>


</feed>