https://peda.net/id/e9acfb2e0c9 2022-10-13T18:50:53+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/31cc2824d9e 2025-11-26T20:13:16+02:00 <b>Koealue</b> <ul> <li>Teoriakirja <ul> <li>Kpl 16-19</li> <li>syventävä +kappale</li> </ul> </li> <li>Muistiinpanot <ul> <li>Vihko + tämä kertaussivu</li> </ul> </li> <li>Tärppi oksonium ja hydroksidi <ul> <li>Tunnistaminen kaavasta ja pallomallista</li> <li>Yhdistäminen oikein happamaan ja emäksiseen</li> <li>Yhdistäminen oikein pH-arvoon yli tai alle 7</li> </ul> </li> <li>Tärppi, 4p (kysytään kokeessa varmasti)<br/> <ul> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/kertaus">Mallivastaukset kertaussivulla</a> </li> <li>Valitse yksi seuraavista: <br/> kaliumhydroksidi, rikkihappo, typpihappo, <br/> hiilihappo, ammoniakki, natriumvetykarbonaatti</li> <li>Kerro laajasti: <ul> <li>happo vai emäs?</li> <li>vahva vai heikko?</li> <li>kemiallinen kaava</li> <li>käyttökohteet tai käyttömenetelmät</li> <li>ominaisuudet</li> </ul> </li> </ul> </li> </ul> <p><br/> Kertaustunnilla on ohjelmassa kertausmoniste ja sen ratkaisut.<br/> Löydät ne tarvittaessa <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/tulosteet#top">täältä</a></p> 2021-07-01T00:57:42+03:00 https://peda.net/id/ee9539d8cf9 2025-11-20T23:27:57+02:00 <h3>Hapan liuos</h3> <ul> <li><strong class="editor red">pH noin 0...4 vahvasti hapan, 5...6 lievästi hapan</strong></li> <li>Sisältää <span class="editor underline">oksoniumioneita</span> H₃O⁺</li> <li>Hapan liuos koostuu haposta ja vedestä</li> <li>Happo on aine, joka voi luovuttaa vesiliuoksessa vetyionin H⁺<br/> Ⓔ suolahappo eli vetykloridi ja vesi<br/> HCl + H₂O → Cl⁻ + H₃O⁺ <br/> suolahappo + vesi → kloridi-ioni + oksoniumioni</li> <li>Happo siis aiheuttaa vedessä oksoniumionin</li> </ul> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/happamuus-ja-emaksisyys-muistiinpanot/hapon-liukeneminen.png2#top" title="hapon_liukeneminen.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/happamuus-ja-emaksisyys-muistiinpanot/hapon-liukeneminen.png2:file/photo/551ef1880c831b6501a01870322069856ec75813/hapon_liukeneminen.png" alt="" title="hapon_liukeneminen.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Suolahappo liukenee veteen ioneina. Koska vetyioni ei esiinny yksinään, vesimolekyyli ottaa sen kantaakseen ja muuttuu oksoniumioniksi. Happaman liuoksen tunnistaa oksoniumioneista (H₃O⁺).</em><br/> <h3>Neutraali liuos</h3> <ul> <li><strong class="editor red">pH 7</strong></li> <li>Oksonium- ja hydroksidi-ioneita yhtä paljon tai ei ollenkaan</li> <li>Neutraali liuotin yksinään<br/> Ⓔ vesi</li> <li>Suolaliuos, jossa ei ole happoa tai emästä<br/> Ⓔ vesi ja natriumkloridi</li> </ul> <h3>Emäksinen liuos</h3> <ul> <li><strong class="editor red">pH noin 8-9 lievästi emäksinen, 10-14 vahvasti emäksinen</strong></li> <li>Sisältää <span class="editor underline">hydroksidi-ioneita</span> OH⁻</li> <li>Emäksinen liuos koostuu emäksestä ja vedestä</li> <li>Emäs on aine, joka voi vastaanottaa vesiliuoksessa vetyionin H^+<br/>Ⓔ natriumhydroksidi liukenee veteen ioneina<br/> NaOH → Na⁺ + OH⁻</li> <li>Emäs siis aiheuttaa vedessä hydroksidi-ionin (joka kykenee vastaanottamaan vetyionin)</li> </ul> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/happamuus-ja-emaksisyys-muistiinpanot/emaksen-liukeneminen.png2#top" title="emaksen_liukeneminen.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/happamuus-ja-emaksisyys-muistiinpanot/emaksen-liukeneminen.png2:file/photo/c743e0119a963a270632d6bbba8d7a277da479e1/emaksen_liukeneminen.png" alt="" title="emaksen_liukeneminen.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Natriumhydroksidi on metallin (Na⁺) ja epämetallin (OH⁻) muodostama ioniyhdiste. Vesiliuoksessa ionit vapautuvat toisistaan. Emäksisen liuoksen tunnistaa hydroksidi-ioneista <em>(OH⁻)</em>.</em><br/> <h3>Oppimistavoitteena happamuuden tunnistaminen</h3> <ul> <li>Liuoksen sisältämien aineiden perusteella<br/> Opettele tunnistamaan suolahappo ja natriumhydroksidi (vaaditaan kaikilta)<br/> Opettele muut yleisimmät hapot ja emäkset (hyvä osaaminen)<br/> Opettele niiden kemialliset kaavat ja reaktiot (kiitettävä osaaminen)</li> <li>Pallomallien avulla<br/> Opettele tunnistamaan liuoksesta oksonium- ja hydroksidi-ionit (vaaditaan kaikilta)<br/> <em>-Alla oleva kuvasarja</em></li> <li>pH-arvon avulla<br/> Opettele asteikko, muista neutraali 7. (vaaditaan kaikilta)</li> <li>Kokeellisesti oppitunnilla (työtapoja kysytään myös kokeessa)</li> </ul> <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/happamuus-ja-emaksisyys-muistiinpanot/liuosten-happamuus-ja-ionit.png#top" title="liuosten_happamuus__ja_ionit.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/happamuus-ja-emaksisyys-muistiinpanot/liuosten-happamuus-ja-ionit.png:file/photo/6c15cf658eb6bb169e856782aed7fa062a7df9c5/liuosten_happamuus__ja_ionit.png" alt="" title="liuosten_happamuus__ja_ionit.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>Kuva: Liuosten pallomallit. Vasemmalla hapan liuos (tunnistaa oksoniumioneista), keskellä jokin suolaliuos (ei happamuutta eikä emäksisyyttä), oikealla emäksinen liuos (tunnistaa hydroksidi-ioneista.</em> <h3>Happamuutta tutkitaan</h3> <ul> <li>pH-paperilla</li> <li>indikaattoriliuoksella<br/> Ⓔ BTS, lakmus, fenoliftaleiini, mustikkamehu, punakaali</li> <li>pH-mittarilla</li> <li>titraamalla (selitys myöhemmin)</li> <li>Keittiöelintarvikkeiden happamuuden voi myös maistaa</li> <li>Kun siirrytään yksi askel kauemmas neutraalista, (7) happamuus/emäksisyys kymmenkertaistuu<br/> Ⓔ pH 5 on 10 kertaa happamampi kuin pH 6<br/> Ⓔ pH 10 on 100 kertaa emäksisempi kuin pH 8</li> </ul> <p><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/happamuus-ja-emaksisyys-muistiinpanot/mustikkaindikaattori.png.jpg#top" title="Mustikkaindikaattori.png.jpg"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/happamuus-ja-emaksisyys-muistiinpanot/mustikkaindikaattori.png.jpg:file/photo/28e4b7bce665fe3da13928fd794e1cb9c8fa24ad/Mustikkaindikaattori.png.jpg" alt="" title="Mustikkaindikaattori.png.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Mustikkamehun väri happamassa (punainen), neutraalissa (violetti) ja emäksisessä liuoksessa <em>(vihreä)</em>. Mustikan väriaine - antosyaniini on oivallinen luonnonindikaattori. Huomaa pallomallit - vesimolekyylit sekä happamuudesta viestivä oksoniumioni ja emäksisyydestä viestivä hydroksidi-ioni.</em></p> 2021-06-17T20:46:23+03:00 https://peda.net/id/f390e932e4b 2025-11-20T21:42:33+02:00 <h3>Laimennus</h3> <ul> <li>Happaman tai emäksisen liuoksen vahvuus riippuu pitoisuudesta eli väkevyydestä. <ul> <li>Väkevä happoliuos on happamampi kuin laimea.</li> <li>Suolahappoliuos on happamampi kuin sitruunahappoliuos</li> </ul> </li> <li>Hyvin happaman tai emäksisen liuoksen laimentaminen tuottaa niin paljon lämpöä, että liuos voi kiehua.</li> <li>Siksi astiassa pitää olla ensin riittävästi vettä, sitten lisätään happoa (tai emästä) vähitellen.<br/> Sanotaan: <em>&quot;Ensin vesi, sitten happo. Muuten tulee käteen rakko.&quot;</em></li> </ul> <h3>Vahvat hapot ja vahvat emäkset (myöhemmin tarkemmin)</h3> <ul> <li>Yleensä syövyttäviä ja siten vaarallisia</li> <li>Teollisuus- tai laboratoriokemikaaleja</li> </ul> <h3>Heikot hapot ja heikot emäkset (myöhemmin tarkemmin)</h3> <ul> <li>Näistäkin osa on syövyttäviä mutta kuitenkin vähemmän vaarallisia</li> <li>Osa on tavallisia keittiötarvikkeita tai elintarvikkeiden ainesosia</li> </ul> <br/> Jaetaan <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/tulosteet/tulostettavia-tiedostoja/happoja-ja-emaksia.pdf#top">moniste</a>, jossa luetellaan tärkeimmät hapot ja emäkset. 2021-07-14T18:12:49+03:00 https://peda.net/id/2d2efc7ee4b 2025-12-12T20:56:57+02:00 <h3>Periaate</h3> <ul> <li>Kemiallinen reaktio</li> <li>Hapon ja emäksen välinen</li> <li>Reaktiotuotteena on aina vettä ja jotakin suolaa</li> <li>Neutraali lopputulos vaatii lähtöaineiden erityisen tarkkaa annostelua! <ul> <li>Kutsutaan silloin titraamiseksi - varsinkin jos aineiden määrää mitataan</li> </ul> </li> <li>Reaktion periaate: H₃O⁺ + OH⁻  →  2 H₂O<br/> oksoniumioni + hydroksidi-ioni → kaksi vesimolekyyliä</li> <li>Happamuus häviää ja emäksisyys häviää</li> </ul> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/neutraloituminen/neutraloitumisen-periaate.png3#top" title="neutraloitumisen_periaate.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/neutraloituminen/neutraloitumisen-periaate.png3:file/photo/893dd124596fa809c5d6b58237e8f184abfa0a95/neutraloitumisen_periaate.png" alt="" title="neutraloitumisen_periaate.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Happaman ja emäksisen liuoksen sekoittuessa muodostuu vettä, kun oksonium- ja hydroksidi-ionit reagoivat keskenään.</em><br/> <h3>Esimerkkejä</h3> <b>Salmiakkisuolan muodostuminen:</b><br/> suolahappo + ammoniakki → ammoniumkloridi (salmiakki)<br/> HCl + NH₃ →  NH₄Cl<br/> Tarkemmin, kun huomioidaan hapon ja emäksen vesiliuokset:<br/> Cl⁻ + H₃O⁺ + NH₄⁺ + OH⁻ →  NH₄Cl  +  2 H₂O<br/> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/neutraloituminen/hapon-liukeneminen.png#top" title="hapon_liukeneminen.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/neutraloituminen/hapon-liukeneminen.png:file/photo/551ef1880c831b6501a01870322069856ec75813/hapon_liukeneminen.png" alt="" title="hapon_liukeneminen.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Kerrataan suolahapon liukeneminen veteen. Happo luovuttaa vetyionin, jolloin muodostuu oksoniumioni H₃O⁺.</em><br/> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/neutraloituminen/ammoniakki-l.png#top" title="ammoniakki_l.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/neutraloituminen/ammoniakki-l.png:file/photo/d6fb93ac8f02babfe446fb70d0ee8cef148e42a0/ammoniakki_l.png" alt="" title="ammoniakki_l.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em><em>Kuva: Ammoniakin liukeneminen veteen. Emäs vastaanottaa vetyionin, jolloin muodostuu hydroksidi-ioni </em></em><em>OH<em>⁻</em>.</em><br/> <em>.</em><br/> <br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/neutraloituminen/salmiakki-reaktio.png#top" title="salmiakki_reaktio.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/neutraloituminen/salmiakki-reaktio.png:file/photo/de248a3cab26f3667da0df216cf3cf929a7fa849/salmiakki_reaktio.png" alt="" title="salmiakki_reaktio.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <em>Kuva: Sekoitetaan liuokset. Muodostuu suolaa (ammoniumkloridi) ja vettä. Jos vesi haihdutetaan, saadaan kiinteä salmiakkisuola erottumaan haihdutusmaljan pohjalle.</em><br/> <br/> <b>Ruokasuolan muodostuminen:</b><br/> suolahappo + natriumhydroksidi → natriumkloridi + vesi<br/> HCl + NaOH →  NaCl + H₂O<br/> Katso alla oleva kuva<br/> <br/> <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/neutraloituminen/neutralointi.png2#top" title="neutralointi.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/neutraloituminen/neutralointi.png2:file/photo/d19419923892eff1fb37dcdc11f44a2d16fd4bdb/neutralointi.png" alt="" title="neutralointi.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>Kuva: Neutraloitumisreaktion periaate, jossa oksoniumioni ja hydroksidi-ioni muodostavat kaksi vesimolekyyliä. Alaosassa sarjakuva, joka esittää suolahapon neutraloimista natriumhydroksidilla. Neutraali lopputulos osoitetaan BTS-indikaattoriliuoksen värin avulla.</em></p> <h3>Neutraloitumisreaktio käytännössä</h3> <ul> <li>Siivouksessa <ul> <li>Hapan lika irtoaa emäksisellä pesuaineella</li> <li>Emäksinen lika (kalkki) irtoaa happamalla pesuaineella (etikka)</li> </ul> </li> <li>Vatsan närästykseen <ul> <li>Liikahappoisuus neutraloituu kun otetaan kalsiumkarbonaattia CaCO₃ (emäs)</li> </ul> </li> </ul> <h3>Miten tehdään vahva happo tai emäs vaarattomaksi?</h3> <ul> <li>Laimentamalla - alennetaan pitoisuutta veden avulla <ul> <li>Kaadetaan liuos varovaisesti selvästi suurempaan määrään vettä</li> <li>Hävitettäessä lisätään vielä runsaasti vettä</li> <li>Vaatii hyvin paljon vettä!</li> </ul> </li> <li>Neutraloimalla <ul> <li>Väkevät aineet tulee laimentaa ennen neutralointia</li> <li>Lisätään <ul> <li>happamaan liuokseen emästä tai</li> <li>emäksiseen liuokseen happoa</li> </ul> </li> <li>Seuraa pH-arvoa, jotta saat neutraalia</li> <li>Vaatii huolellisuutta ja harkintaa!</li> </ul> </li> <li>Huom: Molemmissa menetelmissä on kiehumisvaara.</li> <li>Huom: Jos aine on lisäksi myrkyllinen ja sitä on runsaasti, se pitää toimittaa ongelmajätteen keräykseen.</li> </ul> 2021-07-14T18:14:25+03:00 https://peda.net/id/fce5a8f8bf2 2025-11-11T21:50:21+02:00 <h3>Puskuriliuos</h3> <ul> <li>Seos heikkoa happoa, heikkoa emästä ja vettä</li> <li><em>Varsinainen määritelmä:</em> <ul> <li><em>Heikon hapon ja sen suolan seos tai</em></li> <li><em>Heikon emäksen ja sen suolan seos</em></li> </ul> </li> <li>Vastustaa tiettyyn rajaan asti pH-arvon muutoksia, jos lisätään happoa tai emästä.</li> <li>Perustuu neutraloitumisreaktioon <ul> <li>Puskuriliuoksen ionivarasto on valmiina reagoimaan tarvittaessa</li> </ul> </li> <li>On tärkeä suojamekanismi eliöissä ja ekosysteemeissä</li> <li>Yleensä puskuriliuoksen pH on aika lähellä neutraalia</li> <li>Esimerkkejä: sylki, veri</li> </ul> <h3>Vahva ja heikko happo</h3> <ul> <li>Vahva happo ionisoituu vesiliuoksessa käytännössä täydellisesti</li> <li>Silloin oksoniumioneita muodostuu yhtä paljon, kuin veteen joutui happomolekyylejä</li> <li>Kahdesta yhtä väkevästä happoliuoksesta happamampi on se, jossa on vahvempi happo<br/> Ⓔ Suolahappo on vahva happo<br/> Ⓔ Divetysulfidi on heikko happo (joskin myrkyllinen ja haiseva rikkivety)</li> <li>Tasapainoreaktio <ul> <li>Heikon hapon reaktio veden kanssa on tasapainoreaktio (lisätietoa).</li> <li>Happomolekyylejä hiljalleen hajoaa ja muodostuu yhtä suurella reaktionopeudella.</li> <li>Katso alla olevan kuvan oikean puoleinen malli.</li> </ul> </li> </ul> <p><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/puskuriliuos/vahva-ja-heikko-happo.png2#top" title="vahva_ja_heikko_happo.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/puskuriliuos/vahva-ja-heikko-happo.png2:file/photo/ae5c50750e64c8fa84edde6c9cd44b0f44c5fa7e/vahva_ja_heikko_happo.png" alt="" title="vahva_ja_heikko_happo.png" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <em>Kuva: Vahvan hapon ja heikon hapon ero. Vahva happo (vasemmalla) ionisoituu vedessä täydellisesti. Heikko happo (oikealla) ionisoituu vain osittain. Liuosten pitoisuus on yhtä suuri mutta vahvan hapon liuos on paljon happamampi.<em><br/> </em></em></p> <h3>Vahva ja heikko emäs</h3> <ul> <li>Kuten hapoilla - vahva emäs ionisoituu vedessä täysin</li> <li>Hydroksidi-ioneita muodostuu yhtä monta kuin veteen joutuneita emäksiä</li> <li>Kahdesta yhtä väkevästä emäsliuoksesta emäksisempi on se, jossa on vahvempi emäs<br/> Ⓔ Natriumhydroksidi on vahva emäs<br/> Ⓔ Ammoniakki on heikko emäs (ei kuitenkaan niin heikko, että olisi vaaraton!)</li> </ul> 2025-11-11T20:12:30+02:00 https://peda.net/id/38e5c060cdb 2022-11-24T21:23:10+02:00 <h3><span class="editor underline">Metalli + happi → metallioksidi</span></h3> <p><b>metallioksidi + vesi → emäksinen liuos</b></p> <p>Ⓔ Magnesiumin palaminen<br/> <em>TYÖ1: magnesiumin polttaminen ja pudotus BTS-liuokseen</em></p> <ol> <li>Magnesium + happi → magnesiumoksidi<br/> Mg + O₂ → 2 MgO</li> <li>magnesiumoksidi + vesi → magnesiumhydroksidi <br/> MgO + H₂O → Mg(OH)₂</li> <li>magnesiumhydroksidi liukenee veteen ioneina<br/> Mg(OH)₂ → Mg²⁺ + 2 OH^–</li> </ol> <br/> <h3><span class="editor underline">Epämetalli + happi → epämetallioksidi</span></h3> <p><b>epämetallioksidi + vesi → hapan liuos</b></p> <p>Ⓔ Hiilen palaminen<br/> <em>TYÖ2: puhaltaminen keuhkoista BTS:n liuokseen</em></p> <ol> <li>hiili + happi → hiilidioksidi<br/> C + O₂ → CO₂</li> <li>hiilidioksidi + vesi → hiilihappo<br/> CO₂ + H₂O → H₂CO₃</li> <li>hiilihappo + vesi → karbonaatti-ioni + oksoniumioni<br/> H₂CO₃ + H₂O → HCO₃^– + H₃O^+<br/></li> </ol> <br/> <h3>Vaikutuksia</h3> <ul> <li>Valtamerien happamoituminen - <b>hiili</b><br/> <ul> <li>Johtuu hiilidioksiditason noususta maapallolla. Sitä vapautuu, kun poltetaan eloperäisiä fossiilisia polttoaineita kuten bensiiniä ja kivihiiltä.</li> <li>Vaikutus maapallon laajuinen</li> <li>Hiilidioksidia liukenee vesistöön ja muodotaa hiilihappoa</li> <li>Kehityksen suunta on haastava</li> <li><em>DEMO: auton pakokaasut</em></li> </ul> </li> <li>Happamat sateet - <b>rikki<br/> </b> <ul> <li>Johtuvat vanhanaikaisen teollisuuden rikkipäästöistä</li> <li>Vaikutus alueellinen</li> <li>Rikin oksidit liukenevat tiivistyviin vesipisaroihin</li> <li>Päästöjä on opittu hallitsemaan</li> <li><em>DEMO: hapan sade</em></li> </ul> </li> <li>Emäksinen tuhka - <b>kalium, kalsium ym.</b> <ul> <li>Jää takkaan, kun puut ovat palaneet</li> <li>Hiilidioksidi on kaasua ja poistuu savupiipusta</li> <li>Hivenaineiden oksidit ovat kiinteitä ja jäävät tuhkaan</li> <li>Tuhka on niin emäksistä, että kostutettuna sillä voi puhdistaa uunin luukun lasin.</li> <li><em>VIDEO: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=clehqcdP1WY" rel="nofollow ugc noopener">Uuninluukun puhdistus luontaisesti</a><br/> <em>Vertaa: <a href="https://docplayer.fi/2048263-K2r-ugn-grill-rengorare-uunin-ja-grillinpuhdistaja.html" rel="nofollow ugc noopener">K2r käyttöturvallisuustiedote</a></em></em></li> </ul> </li> </ul> 2021-06-15T11:39:39+03:00 https://peda.net/id/653d52a8d9e 2025-11-11T22:22:59+02:00 <ul> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/happamuus-ja-emaksisyys-muistiinpanot#top">Happamuus</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/tarkeita-emaksia-ja-happoja#top">Tärkeitä emäksiä ja happoja</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/neutraloituminen#top">Neutraloituminen</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/puskuriliuos#top">Puskuriliuos</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/oksidin-liukeneminen-veteen-muistiinpano#top">Oksidin liukeneminen</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/khjm/ilmakehan-kaasut#top">Ilmakehän kaasut</a></li> </ul> 2021-07-01T00:37:40+03:00 https://peda.net/id/75f3d8d0e4b 2025-11-20T21:45:42+02:00 <br/> Tämä kappale ei tule mukaan happokokeeseen.<br/> Alla on muutamia avainkohtia, joihin on hyvä tilaisuuden tullen perehtyä.<br/> <br/> Ilmakehän koostumus<br/> <br/> Hiilen kierto<br/> <br/> Fossiilit polttoaineena<br/> <br/> Hiilidioksidipitoisuuden kehitys ja vaikutukset<br/> <a href="https://www.climate.gov/news-features/understanding-climate/climate-change-atmospheric-carbon-dioxide" rel="nofollow ugc noopener"></a><br/> <ul> <li>Merten happamoituminen</li> <li>Kasvihuoneilmiön voimistuminen</li> <li>Ilmastolliset haasteet ja luontokato</li> </ul> Tunkkaisen huoneilman määritelmä<br/> <br/> <br/> Hiilidioksidipäästöjä on tärkeää leikata <br/> <br/> Yksilön toiminta on &quot;vain pisara meressä&quot; mutta silti pisarat muodostavat meren. Jokainen meistä voi pohtia, minkälainen pisara itse voisi olla ja miten muitakin kannustaa etsimään tietoa, ajattelemaan ja tekemään.<br/> <br/> <a href="https://www.climate.gov/news-features/understanding-climate/climate-change-atmospheric-carbon-dioxide" rel="nofollow ugc noopener">National Atmospheric and Oceanic Administration: Atmospheric Carbon Dioxide</a> 2021-07-14T18:16:27+03:00