Rooma - supervalta

Rooma muinaisajan supervalta

2020-04-22T12:17:29+03:00

Rooman tuhatvuotinen historia on kasvua pienestä joenrannan kyläpahasesta koko Italian, Välimeren ympäristön maiden ja lopulta miltein koko Euroopan ja Lähi-Idan alueiden valtiaaksi.

Antiikin Rooma-tiivistetysti

Italia ennen Roomaa - tarujen aika

2020-03-03T19:43:02+02:00

Rooman kaupunki syntyi vähitellen Tibejoen rannalla oleville seitsemälle kukkulalle. Kukkuloita oli helppo puolustaa ja seudulla oli hyvä viljellä sekä asustaa.

Roomalaiset vaalivat tarinoita tarunhohtoisesta alkuperästään sekä Romuluksesta että Remuksesta ja Aeneas-sankarista, joka tuli Troijasta ja asettui asumaan näille seuduille.

Ennen roomalaisia Italiassa asui etruskien kansa. He ovat jääneet salaperäisiksi osin kielensä syystä, mitä ei olla pystytty tulkitsemaan. Heidän vaikutus roomalaiseen kulttuuriin on kuitenkin merkittävä.

Antiikin maailma

Karthago on hävitettävä

2018-02-28T14:10:14+02:00

Rooma oli valloittanut Italian niemimaan ja laajentanut kauppa-alueitaan Välimerellä. Roomalaiset törmäsivät Välimeren eteläpuolella olevaan Karthagon kaupunkiin, minkä muinaiset foinikialaiset olivat perustaneet.

Roomalaisten ja Karthagolaisten yhteenottoa kutsutaan puunilaissodiksi. Roomalaiset kutsuivat Karthagon asukkaita puuneiksi. Sotia käytiin kaikkiaan kolme vuosien 264-146 eKr. välisenä aikana.

Hannibal (247-183 eKr.) oli Karthagon taitavin sotapäällikkö, kuka laittoin toisen puunilaissodan alulle. Rooma päätti lopettaa Karthagon merivallan tuhoamalla koko kaupungin, minkä se lopulta teki.

Näin Roomaa hallitiin

2018-02-28T14:09:03+02:00

Roomalaiset kyllästyivät julmiin etruskikuninkaisiin ja karkoittivat näistä viimeisen vuonna 509 eKr.
Rooma oli siitä lähtien tasavalta ja sitä hallitsi kaksi konsulia vuorollaan kuukausittain tai valtaansa jakaen.
Konsulin virkakausi oli vuoden mittainen, että kenellekkään ei kertyisi liikaa valtaa ja uhkaisi muuttua kuninkuudeksi.

Senaatti eli neuvosto koostui rikkaiden sukujen edustajista ja aluksi siinä oli jäseniä 300. Myöhemmin lukumäärä vakiintui 600 jäseneen.
Senaattorin virka oli elinikäinen, mutta sen ehtona oli tietty määrä maaomaisuutta.Konsuli kutsui senaatin kokoon, mikä päätti kaikista valtion tärkeimmistä asioista.

Konsuli saattoi poikkeustilanteessa nimetä jonkin taitavan miehen senaatin esityksesta diktaattoriksi. Hän sai yksin tehdä nopeita ratkaisuja esim. sodan uhatessa.

Caesar ja Augustus

2020-03-03T19:42:27+02:00

Gaius Iulius Caesar ja Augustus olivat merkittävimpiä roomalaisia valtiomiehiä. Caesar hankki sodilla kansansuosion itselleen, voitti monet kilpailevat poliitikot ja saavutti lopulta elinikäisen diktaattorin aseman. Rooman tasavallan aika päättyi siihen.

Caesar teki pitkiä sotaretkiä Britanniaan sekä Galliaan ja kirjoitti niistä ansiokkaita selontekoja. Hän loi valtansa onnistuneilla sotaretkillä. Caesarin suosio herätti kateutta ja pelkoa siitä, että hän pyrkisi kuninkaaksi. Kuninkuutta roomalaiset nimenomaan halusivat karttaa ja olivat oppineet vihaamaan. Gaius Iulius Caesar kuoli salamurhan kohteena maaliskuussa 44 eKr..

Caesarin ottopoika Octavianus sai vallan ja hänestä tuli Rooman ensimmäinen keisari Augustus Kunnianarvoinen. Hän palautti sotaisien vuosien jälkeen rauhan Rooman valtakuntaan, mikä sai nimekseen Pax Romana eli Rooman rauha.
Antiikin Rooma

Legioonat loivat maailmanvallan

2020-03-03T19:34:58+02:00

Rooman tärkein elinkeino oli maanviljely. Suurta maata ja sen rajoja turvaamaan tarvittiin satojatuhansia aseistettuja sotilaita, mitkä oli järjestetty legiooniksi.

Legioonat sijoitettiin valtakunnan laidoille turvaamaan rajarauhaa ja estämään barbaarikansoja hyökkäämästä rajan yli. Legioonat olivat järjestäytyneitä ja hyvin varustettuja, sen ajan parhaiten koulutettuja sotilaita.

Roomalaissotilaat levittivät rajaleireillä kreikkalaisperäistä roomalaista sivistystä, tapoja ja taitoja koko imperiumin alueelle. Monet kansanheimot roomalaistuivat tämän myötä.

Rooman legioonat 1/3
Rooman legioonat 2/3
Rooman legioonat 3/3

Kaikki tiet vievät Roomaan

2018-02-25T10:50:27+02:00

Rooman valtakunta laajeni nopeasti ja sitä varten tarvittiin laaja teiden verkosto. Teitä rakensivat sotilaat ja niitä tarvittiin, että armeija pystyisi liikkumaan nopeasti myös kaupankäyntiin hallintoon. Kauppatavara ja pikakirjeet kulkivat nopeammin kivetyn tieverkoston avulla.

Roomalaiset olivat ammattitiaitoisia insinöörejä ja tiemertareita. He rakensivat taidokkaasti teitä, mitä voidaan käyttää nykyäänkin. Monet nykyisen Euroopan tiet noudattavat roomalaisten teiden linjauksia. Myös vesireitit olivat tärkeitä kauppareittejä, koska härkien vetämät vaunut olivat hitaita ja kalliita.

Valtakunnan alueella kelpasi sama raha ja matkustajat pystyivät yöpymään majataloissa ilman erityistä passia. Riitti, että ilmoitti olevansa Civis Romanus eli Rooman kansalainen.

Mistä vesi oli peräisin?

2018-02-25T11:07:25+02:00

Vettä kului paljon Rooman kaupunkien kylpylöissä, suihkulähteissä, vesivessoissa ja myös kodeissa.

Valtavia vesijohtoja kutsuttiin akvedukteiksi, joita pitkin vesi johdettiin vuoristosta kaupunkeihin.

Akveduktissa vesi virtasi painovoiman avulla ilman minkäänlaista pumppua. Niistä tuli roomalaisen insinööritaidon maamerkkejä eri puolille valtakuntaa.

Rooma - todellinen suurkaupunki

2018-02-25T11:59:18+02:00

Rooma oli imperiumin pääkaupunki "Urbs mundi". Keisarit koristivat kaupunkia upeilla rakennuksilla. Kaupunki oli kuitenkin ahdas ja meluisa.

Ruokahuolto jouduttiin tekemään yöllä, jotta kaduilla mahtuisi liikkumaan. Maakunnat olivat ehtymättömiä ruoka- ja tavaravarastoja, mitä tarvittiin vetovoimaisen kaupungin ylläpitämiseen. Ihmisiä virtasi eri puolilta valtakuntaa Roomaan, koska se oli koko imperiumin sydän.

Pojat kävivät koulua ja heitä kannustettiin samoihin virkoihin kuin heidän isänsä. Kunnianhimoa ja halua päästä maineeseen korostettiin. Äidit hoitivat kotia, kasvattivat tyttärensä sekä ohjasivat orjien töitä.

Varakas perhe asui yksityistalossa, kun vastaavasti köyhät asuivat kerrostaloissa. Kerrostalot olivat roomalainen keksintö.

Aamupäivän virkamiehet ja ylimykset viettivät työtehtävissään, mutta iltapäivällä oli mahdollista tavata tuttuja, urheilla tai virkistäytyä kylpylässä, joita oli Roomassa kymmeniä.

Gladiaattoreita ja kilpa-ajoja

2020-04-22T12:19:43+03:00

Rooman kaduilla liikkuva joutilas kansa haluttiin pitää tyytyväisinä järjestämällä gladiaattorinäytöksiä ja hevoskilpailuja. Tapahtumat olivat katsojille ilmaisia, mutta julmia huvituksia, koska niissä kuoli tuhansia ihmisiä ja eläimiä.

Gladiaattorit olivat ammattitaistelijoita, joita oli koulutettu erityisissä gladiaattorikouluissa. He olivat sotavankeja, orjia tai rikollisia, joiden tehtävänä oli taistella amfiteatterin areenalla villieläimiä ja toisiaan vastaan.

Colosseum on saanut nimensä keisari Neron jättimäisestä patsaasta colossus Neroniksesta.

Kilpa-ajossa joukkueet tunnettiin omien värien perusteella ja kaikkialla imperiumissa joukkueet kuuluivat sinisiin, vihreisiin, punaisiin tai valkoisiin.

Circus Maximus (Suuri Sirkus) oli suuri kilpa-ajorata, mikä oli 420 m pitkä ja 118 m leveä.
Rataa reunusti syvä kanaali, minkä ympärille mahtui 250 000 katsojaa.

Colosseum ja Circus Maximus

Pompejin kaupunki

2020-04-22T12:21:17+03:00

Pompejin kaupunki tuhoutui tulivuoren purkauksessa vuonna 79 jKr. ja peittyi laavaan sekä tuhkaan. Käytännössä koko kaupunki tallentui sellaisenaan jälkipolville. Kaupunkia aloitettiin kaivaa esille vuonna 1748.

Pompejista tuli valtava ulkomuseo. Rauniot kertoivat kaupungin rakennuksista; kodeista, ruokapaikoista, verstaista sekä niiden mukana löytyneistä esineistä; astioista, koruista ja jopa leipomon pöydälle jääneistä leivistä.

Tuhkaan hautautuneet ihmiset maatuivat ajan myötä ja niiden muodostamiin onkaloihin pystyttiin tekemään
kipsivaloksia.

Muistikuvia Roomasta - Pompeji

Roomalaisessa kodissa

2020-04-22T12:22:15+03:00

Koti ja perhe olivat roomalaisille hyvin tärkeitä, niin kuin tänäkin päivänä. Isällä oli käytännössä yksin määräysvalta, muttä äiti osallistui kodin seuraelämään sekä talouden hoitoon ohjaamalla orjien työtä.

Varkkaat perheet asuivat yksityistaloissa (domus), jotka olivat rakennettu pääpiirteittäin samalla tavalla. Kodin keskeinen huone oli atriuma, minkä ympärille muut kodin tilat olivat ryhmitelty. Ulkoseinissä ei ollut ikkunoita, vaan valo tuli taloon atriumin kattoaukosta. Taloon kuului myös puutarha eli hortus.

Kodit oli kalustettu niukasti, mutta olivat kuitenkin kauniita ja aistikkaita. Huoneen pintoja koristi mosaiikki ja monet huonekalut oli tehty pronssista.

Perhe oli käsitteenä laaja ja siihen kuuluikin isä, äiti, lapset, miniä, vävyt, isovanhemmat sekä kuolleet isovanhemmat

Muistikuvia Roomasta

Muistikuvia Roomasta - Forum Romanum

Rooma ja voitetut maat

2018-04-22T20:07:17+03:00

Valtakunta laajeni valloitusten myötä ja uusia alueita kutsuttiin provinsseiksi eli voittomaiksi. Provinsseja johtivat maaherrat, jotka keräsivät veroja. Provinsseja hallittiin kohtelemalla eri alueita eri tavoin. Roomalaiset olivat omaksuneet Makedonialaisen kuninkaan Filippoksen lauseen: "Hajoita ja hallitse!" - "Divide et impera!". Voittomaat pidettiin tarkoituksella eripuraisina, että niitä oli helpompi hallita.

Rooma piti muodostunutta imperiumia hallinnassa myös levittämällä kaikkialle roomalaisia tapoja, latinan kieltä, roomalaisia tekniikoita sekä hallintoa. Niiden avulla valloitetut kansat vähitellen roomalaistuivat.

Legioonat ja virkamiehet levittivät roomalaisia elämätapoja, uskomuksia sekä maailmankuvaa ympäri valtakuntaa. Rakennustaito ja kaupunkiarkkitehtuuri tuli eurooppalaisen arkkitehtuurin ja rakennussuunnittelun perustaksi.

Valtakuntaa yhdisti hoidettu tie- ja siltaverkosto. Teiden lisäksi hyödynnettiin vesireittejä ja Rooma hallitsi Välimerta, mistä tule sen sisämeri.

Rooman tuho

2020-04-22T12:16:39+03:00

Rooman valtakuntaa voidaan kutsua tuhatvuotiseksi, koska se perustettiin tarun mukaan 753 eKr. ja hajosi vuonna 395 jKr. Länsi-Roomaksi ja Itä-Roomaksi (Bysantti). Konstantinopolia sanottiin Uudeksi Roomaksi ja se oli voimissaan noin tuhat vuotta.

Roomasta tuli keisarikunta Augustuksen aikana ja sen viimeiseksi keisariksi jäi Romulus Augustulus (475-476). Itä-Roomassa oli keisareita vielä tämänkin jälkeen. Monet keisarit olivat julmia hallitsijoita. Neron aikana syttyi Rooman palo, josta hän syytti kristittyjä.

Tämä sai aikaan ensimmäisen kristittyjen vainon. Keisarien valta riippui siitä, miten he saivat legioonat puolelleen. Pretoriaanikaarti nimitti ja erotti mielensä mukaan keisareita.
Rooman tuho

Valtakunta hajoaa

2020-03-03T19:35:33+02:00

Keisari Konstantinus Suuri halusi siirtää pääkaupungin uuteen paikkaan, Bosporin salmen rannalla olevaan Byzantionin kaupunkiin. 300-luvulla yhtenäisen Rooman valtakunnan taru alkoi olla lopussa. Rooma jaettiin kahteen osaan vuonna 395 ja pääkaupunki siirrettiin Konstantinopoliin. Kristinuskosta tuli valtionuskonto ja ainoa sallittu uskonto 300-luvun lopulla.

Itä-Roomasta tuli kristillisen Bysantin keskus ja jatkoi Rooman valtakunnan perinteitä vuoteen 1453 saakka, jolloin turkkilaiset valloittivat Konstantinopolin.
Valtakunnan tuho

Kansainvaellukset

2018-04-22T22:10:53+03:00

Länsi-Rooma hajosi käytännössä suuriin kansainvaelluksiin, jotka alkoivat 300-luvulla ja kestivät 500-luvulle saakka.
Hunnien hyökkäys goottiheimojen kimppuun vuonna 375 laittoin kansainvaellukset liikkelle. Germaanikansoja tuli hyökyaaltoina kohti valtakunnan keskusta.

Hunnit hyökkäsivät Attilan johtaman suuren armeijan kanssa vuonna 451 Länsi-Rooman kimppuun, mutta hävisivät kuitenkin Katalaunian kentällä käydyn taistelun. Liikkeelle panemat kansat asuttivat keskiajalla vähitellen monet Roomalle kuuluneet alueet.