https://peda.net/id/e8986f2ca 2015-10-27T11:42:46+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/74bcff4ca 2015-01-29T19:22:52+02:00 2015-01-29T19:22:52+02:00 https://peda.net/id/d7eca294a 2015-02-03T15:19:15+02:00 <a href="https://sanomapro.fi/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Sanomapro-materiaalit</a><br/> <ul> <li>kirjaudu sisään omilla tunnuksillasi</li> <li>valitse valikosta &quot;Sydän-Laukaan koulu&quot;</li> <li>klikkaa haluamasi oppiaineen kirjaa. Tällöin aukeaa valikko, josta voit valita tehtäväosion</li> </ul> 2015-01-30T12:36:26+02:00 https://peda.net/id/ad6fbafa7 2020-09-10T13:55:23+03:00 <b>7. Lämpö laajentaa</b><br/> <ul> <li>Lämpötila on perussuure.</li> <li>Lämpötilan tunnus on t (celsiusasteikko) tai T (kelvinasteikko).</li> <li>Yksikkö on <strong>°</strong>C (celsius) tai K (kelvin, joka on SI-järjestelmässä käytetty yksikkö).</li> <li>Celsiusasteikon peruspisteet ovat jään sulamispiste 0 <strong>°</strong>C ja veden kiuhumispiste 100 <strong>°</strong>C.</li> <li>Absoluttinen nollapiste on -273<strong>°</strong>C eli 0K, jolloin kaikki lämpöliike loppuu. Absoluuttisen nollapisteen saavuttaminen on nykykäsityksen mukaan mahdotonta.</li> <li>Lämpötilalla ei ole ylärajaa.</li> <li>Lämpötila kuvaa aineen rakenneosasten liikkeen voimakkuutta.</li> </ul> KATSO: Video lämpötilasta<br/> <iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/_SxThgXhKXs?list=PLirLoXmhWiHDT0N3IpQwC8zhmba-EIV7X" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <br/> <ul> <li>Aineen rakenneosasten liike saa aineen laajenemaan lämmetessään, tätä sanotaan lämpölaajenemiseksi.</li> <li>Eri aineet laajenevat erilailla lämmetessään.</li> <li>Laajenemisen voimakkuutta kuvaavat aineille ominaiset lämpötilakertoimet.</li> <li>Lämpölaajeneminen on otettava huomioon esimerkiksi rakentamisessa.</li> <li>Veden lämpölaajeneminen poikkeaa muista nesteistä, koska vesi alkaa laajeta vasta +4<strong>°</strong>C:ssa.</li> </ul> KATSO: Video ilmapallojen kutistumisesta nestemäisessä typessä (lämpötila noin -200<strong>°</strong>C)<br/> ​<iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/ICsxv-pDdYM" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​<br/> <p><br/> <br/> TUTKI: <a href="https://phet.colorado.edu/fi/simulation/states-of-matter-basics" rel="nofollow ugc noopener">Simulaatio olomuotojen muutoksesta ja lämpöliikkeestä. Paine otettu huomioon myös.</a></p> <p><b><br/> 8. Lämpöenergia on energiamuoto<br/> </b></p> <ul> <li>Lämpöliike on aineen rakenneosasten liikettä.</li> <li>Lämpöenergia kuvaa siis aineen rakenneosasten liike-energiaa.</li> <li>Lämpöenergian tunnus on E.</li> <li>Energian yksikkö on J (joule).</li> <li>Kun aine lämpenee, se sitoo itseensä energiaa.</li> <li>Lämmönvarastointikykyä kuvaa ominaislämpökapasiteetti.</li> <li>Esim. veden ominaislämpökapasiteetti on suuri (4,19 kJ/kg<strong>°</strong>C), mikä tarkoittaa sitä, että veden lämmittämiseen tarvitaan paljon energiaa (lämpenee hitaasti ja myös jäähtyy hitaasti).</li> <li>Metalleilla sen sijaan ominaislämpökapasiteetit ovat pieniä ja ne lämpiävät nopeasti.</li> <li>Kappaleen varastoiman energian suuruuteen vaikuttavat kappaleen materiaali, massa ja lämpötilan muutos.</li> </ul> <p><br/> TUTKI: <a href="https://phet.colorado.edu/fi/simulation/legacy/energy-forms-and-changes" rel="nofollow ugc noopener">Simulaatio aineiden lämpiämisestä ja energiamuutoksista.</a></p> <p><b><br/> 9. Lämpöenergia voi muuttaa aineen olomuotoa<br/> </b></p> <ul> <li>Olomuodon muutoksissa energiaa sitoutuu tai vapautuu.</li> <li>Sulamisessa ja höyrystymisessä (ja sublimoitumisessa) aineeseen sitoutuu energiaa. Energiaa tarvitaan aineen rakenneosasten irroittamiseen toisistaan. Lämpöenergia muuttuu aineen sisäiseksi energiaksi.</li> <li>Tiivistymisessä ja jähmettymisessä (ja härmistymisessä) lämpöenergiaa vapautuu aineesta ympäristöön.</li> <li>Olomuodon muutoksen aikana aineen lämpötila ei muutu. Esim. sulavan jään lämpötila on 0<strong>°</strong>C, kunnes kaikki jää on sulanut.</li> </ul> <p>KATSO: Video olomuodon muutoksista.<b><br/> <iframe width="560" height="315" src="https://www.youtube.com/embed/b3EWBxD_ido" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe> ​<br/> <br/> <br/> 10. Lämpö siirtyy kolmella tavalla<br/> </b></p> <ul> <li>Lämpö voi siirtyä kolmella tavalla: virtaamalla, johtumalla ja säteilemällä.</li> <li>Virtaaminen: Aine siirtää lämpöä mukanaan, aine liikkuu (esim. merivirrat).</li> <li>Johtuminen: lämpöliike siirtyy rakenneosasesta toiseen, aine ei liiku (esim. teestä lusikkaan)</li> <li>Säteileminen: Lämpö etenee ilman väliainetta sähkömagneettisena säteilynä (lämpö- eli infrapunasäteily).</li> </ul> <p><b><br/> 11. Energia muuntuu muodosta toiseen<br/> </b></p> <ul> <li>Energian säilymislaki: Energiaa ei synny eikä häviä mihinkään, se vain muuttaa muotoaan tai siirtyy.</li> <li>Energialajeja ovat mm. liike-energia, lämpöenergia, valoenergia, äänienergia ja kemiallinen energia (aineen rakenteiseen sitoutunutta energiaa).</li> <li>Kun energia muuttuu lämpöenergiaksi, sen hyötykäyttö hankaloituu.</li> </ul> <p>TUTKI: <a href="https://phet.colorado.edu/fi/simulation/legacy/energy-forms-and-changes" rel="nofollow ugc noopener">Simulaatio energian muuttumisesta muodosta toiseen</a><b><br/> <br/> <br/> 12. Lämpötasapaino luonnonilmiöissä<br/> </b></p> <ul> <li>Ihmisen lämpötasapaino tarkoittaa sitä, että lämpöä poistuu yhtä paljon kuin sitä tuotetaan elimistössä ja siirtyy elimistöön ympäristöstä.</li> <li>Ihminen pystyy säätelemään lämpötilaansa hikoilemalla, mutta useat eläimet eivät pysty hikoilemaan.</li> <li>Kasvihuoneilmiössä osa Maahan tulleesta Auringon säteilystä heijastuu ilmakehästä takaisin maanpinnalle. Tämä on elämän kannaltta välttämätön ilmiö.</li> <li>Ilmaston lämpeneminen on ihmisen aiheuttama kasvihuoneilmiön voimistuminen (ilmasto lämpeää enemmän kuin se normaalisti lämpenisi). Syynä tähän ovat ihmisen ihmisen ilmakehän vapauttamat kasvihuonekaasut, kuten hiilidioksidi.</li> </ul> <p>TUTKI: <a href="https://phet.colorado.edu/fi/simulation/legacy/greenhouse" rel="nofollow ugc noopener">Simulaatio kasvihuoneilmiöstä<br/> </a> Yle uutisten sivu ilmastonmuutoksesta - <a href="http://yle.fi/uutiset/tuho_vai_tayskaannos__matkaa_vuoteen_2100_ja_katso_mita_ilmastonmuutos_tekee_sinun_ja_lastesi_elamalle/8477206" rel="nofollow ugc noopener">Tuho vai täyskäännös</a><br/> Ylen artikkeli suomen ilmastosta - <a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/19/suomen-ilmasto-muuttuu" rel="nofollow ugc noopener">Katso videot</a></p> 2015-10-22T00:42:50+03:00 https://peda.net/id/689e2448a 2016-11-28T20:54:06+02:00 Tältä sivustolta löydät hyviä videoita ja demonstraatioita lämpöoppiin liittyen, mm. lämpölaajenemisesta. <br/> <a href="http://oppiminen.yle.fi/abitreenit/fysiikka/lampo-fy2" rel="nofollow ugc noopener">YLEn sivusto lämpöopista<br/> <br/> </a><a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/28/tiedepankki-1" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Tiedepankki. Liikkuvat hiukkaset.</a> 2015-01-29T19:22:32+02:00 https://peda.net/id/6db6b40ea 2015-01-29T19:22:40+02:00 2015-01-29T19:22:40+02:00