ÄI2 KURSSIMATSKUT Kati Kinnunen

MALLIESSEITÄ (valmiiden aineistojen pohjalta)

2020-01-23T11:26:52+02:00

Esseessä tulee käyttää vähintään kahta (2) aineistoa.

Tutustu aiheisiin (1–5) ja aineistoihin (A–H).

AIHEET

Mikä on suomen kielen tulevaisuus?
Suomi ja suomalaisuus jatkuvassa muutoksessa
Kuka on suomalainen?
Kotiseutu ja juuret
Minun Suomeni

AINEISTOT

JVG - Mist Sä Tuut ft. Gracias, Paperi T, Juno, Stepa, MC Särre, Gasellit, Kube
Länsi-Savon uutinen: "Ihan Mikkelistä jakaa mielipiteet" (toim. Jukka Ahdelma)
Yle uutisten artikkeli: "Hätähuuto suomen kielen näivettymisestä" (toim. Kari Ikävalko

ja Elisa Kallunki)

Laura Paanasen kolumni Kielikellossa: "Kuinka käy suomen kielen?"
Helsingin Sanomien uutinen: "Lähes joka neljännellä helsinkiläisellä on pian

ulkomainen äidinkieli"

Ismo Alanko - Kun Suomi putos puusta
Faisa Kahiyen blogiteksti: “Luulin olevani osa tätä yhteiskuntaa” (ihmisoikeusliitto.fi)
Savon Sanomien artikkeli: "Ei ole olemassa mitään totuudellista suomalaisuutta"

(toim. Alisa Vänttinen)

Suomen kielen kohtalo tieteellisessä julkaisemisessa

Tiede vaikuttaa kaikkialla ja kaikkeen. Joskus se saattaa vaikuttaa abstraktilta ja tavallisesta elämästä irtaantuneelta säieteorioineen ja Minkowskin aika-avaruuksineen. Tieteen mahdollistamia prosesseja hyödynnetään kuitenkin myös arkielämässä, eikä vain laboratorioissa koeputkien keskellä. Esimerkiksi useimpien suomalaisten taskussa olevan laitteen, puhelimen, toiminta on rakennettu pitkälti fysikaalisten ilmiöiden pohjalta. Tärkeä osa tiedettä on tutkimusten julkaiseminen muiden alan asiantuntijoiden luettavaksi. Jo muutaman vuoden ajan on kannettu huolta suomen kielen rappeutumisesta, mutta mikä on tieteellisen julkaisemisen rooli tässä rappeutumisessa.

Kari Ikävalkon ja Elisa Kallungin kirjoittama artikkeli “Hätähuuto suomen kielen näivettymisestä “Rappio etenee yhä nopeammin, englannin valta-asema uhkaa” (Yle 26.10.2018) nostaa esiin suomen kielen lautakunnan huolen suomen kielen näivettymisestä erityisesti tieteen saralla ja siirtymisesta englannin käyttöön. Lautakunnan mukaan kyky tuottaa tietoa omalla äidinkielellään on ehdottoman tärkeää huippusuorituksiin pyrittäessä. Ajatus suomen kielen vaalimisesta tieteellisessä julkaisussa on hyvin ihailtava, mutta usein tässäkin asiassa tulevat realiteetit vastaan. Asiaa voidaan pohtia tieteen luonteen kautta.

Tieteen on tarkoitus olla jaettavaa. Tämä mahdollistaa muun muassa tieteellisen tiedon vertaisarvioinnin ja tarkistamisen, jolloin mahdolliset virheet saadaan korjattua mahdollisimman nopeasti. Tämä voi olla ongelmallista suomeksi kirjoitetun tekstin kanssa varsinkin jos tieteenala on hyvin pieni. Tällöin suomea osaavia alan asiantuntijoita on todennäköisesti hyvin vähän jos ollenkaan. Suomi on kuitenkin verrattain pieni kieli puhujien määrän ollessa vain noin 5 miljoonaa henkeä.

Lisäksi tieteen on useimmiten tarkoitus hyödyttää ihmiskuntaa. Näin on esimerkiksi lääketieteen saralla, jossa uudella tutkimustiedolla voidaan jopa pelastaa ihmishenkiä. Tällöin on oleellista, että tiedettä voidaan helposti jakaa ja tarkistaa, jotta nämä uudet innovaatiot saataisiin nopeasti käyttöön.

Usein tilanne on myös sellainen, ettei tutkija voi kirjoittaa tieteellistä artikkelia äidinkielellään suomeksi itsestään riippumattomista syistä. Kansainvälisillä aloilla, kuten monissa luonnontieteissä, esimerkiksi väitöskirjatutkijat joutuvat kirjoittamaan varsinkin artikkelimuotoiset väitöskirjansa englanniksi. Artikkeliväitöskirjan tieteelliset artikkelit vaaditaan usein julkaistavaksi kansainvälisissä julkaisuissa, jotka eivät luonnollisesti voi julkaista suomenkielisiä artikkeleja. Lisäksi artikkeleiden julkaisufoorumi vaikuttaa väitöskirjan laatuun, joten monesti on paljon järkevämpää käyttää englannin kieltä tieteellisessä julkaisussa. Nämä samat ilmiöt vaikuttavat myös kansainvälisessä tutkimustyössä.

Tiede on usein melko kansainvälistä, ja usein suuret tutkimusprojektit toteutetaan monen eri maista kotoisin olevien tutkijoiden yhteisvoimin. Tällöin on järkevää käyttää kieltä, joka on todennäköisesti kaikilla hallussa. Nykyaikana kyseessä on englannin kieli. Varsinaisesta tutkimisesta ei tulisi yhtään mitään, jos kaikki vain tekisivät töitä yksin omalla kielellään, jota kukaan muu ei ymmärrä. Toinen ongelma nousee esiin tutkimuksen tekemisen puisevammassa osassa, apurahan hankkimisessa. Isot tutkimustyöt vaativat paljon apurahaa, ja meritoituneen tutkijaryhmän on helpompi saada sitä. Julkaisujen arvo on pitkälti sidottu julkaisufoorumiin, ja nyt on törmätty samaan ongelmaan kuin väitöskirjatutkijat. Mutta miltä asia näyttää kielentutkijan silmin?

Laura Paananen kertoo kolumnissaan “Kuinka käy suomen kielen?” (Kielikello 3/2011) Kotuksen tutkijan Vesa Heikkisen ja suomen kielen professorin Harri Mantilan olleen huolissaan suomen kielen kaventuneen käytön tieteessä vaikutuksista kulttuuriin. Heikkisen ja Mantilan mukaan pienentynyt käyttö tieteessä köyhdyttää kulttuuria. Tieteen osuus suomen kielen käytön kaventumisessa ei ole kuitenkaan kovin suuri verrattuna esimerkiksi arkiseen puheeseen, johon saattaa livahtaa sekaan paljonkin englannista tulevia sanoja. Tieteellinen kieli on nimittäin tarkoitettu varsinkin tieteellisen artikkelin muodossa muiden saman alan asiantuntijoiden luettavaksi. Arkisessa keskustelussa hyvin harvoin paneudutaan spesifiseen tieteenalaan. Tällöin tieteen rooli suomen kielen katoamisessa on oikeastaan aika pieni. Mutta jääkö suomen kieli sitten täysin vailla käyttöä tieteellisessä julkaisutyössä?

Näin ei ole, vaikka näyttääkin siltä, että englannin kieli on saanut suomesta yliotteen monilla aloilla. Jos kyseinen tieteenala tai tutkimus on hyvin kansallinen eli Suomelle tyypillinen, on melko luontevaa kirjoittaa tutkimuksesta suomeksi. Tämä on tilanne muun muassa jos tutkitaan suomalaista kirjallisuutta.

Miten tämä asioiden nykyinen kehitys tieteen osalta tulee sitten vaikuttamaan suomen kieleen yleisellä tasolla? Vaikka Heikkinen ja Mantila tuovat tuovat esiin suomen kieltä uhkaavia tekijöitä, he ovat sitä mieltä, että suomen kieli tulee pysymään hengissä. Osalla asiantuntijoista on hieman synkempi näkemys. Ylen artikkelin mukaan kieliasiantuntijat uskovat, että kohta äidinkielestä aletaan luopumaan pala palalta ja lopulta täysin. Tällainen tulevaisuudenkuva kuulostaa kuitenkin hieman liian karulta.

On lähes väistämätön tosiasia, että suomen kielen rooli tieteellisessä julkaisemisessa pienenee ja tulee vielä pienenemään. Tämä asia ei ole kuitenkaan täysin negatiivinen eikä myöskää täysin meidän käsissämme, joten ehkä olisi vain parempi hyväksyä asia. Näin voitaisiin keskittyä suojelemaan suomen kieltä siellä, missä sillä on enemmän merkitystä.

Tarvitseeko olla suomalainen?

Suomalaisuus on käsite, joka tuntuu olevan koko ajan läsnä elämässä kulttuurin, julkisen keskustelun ja politiikan kautta. Valtiomme sanotaan perustuvan suomalaiselle kansalliselle identiteetille, mutta mitä tämä oikein tarkoittaa? Suomalaisen identiteetin tarkka määrittely vaikuttaa todella vaikealta, mutta silti käsitys suomalaisuudesta on monille tärkeää. Mitä tarkemmin suomalaisuutta ja sen merkitystä pohtii, sitä suurempana herää kysymys siitä, mihin tätä identiteettiä oikein tarvitaan.

Suomalaisesta kansallisidentiteetistä puhuttaessa täytyy ymmärtää sen alkuperä, määrittely ja vaikutus. Savon Sanomien toimittaja Alisa Vänttinen on haastatellut jutussaan “Ei ole olemassa mitään totuudellista suomalaisuutta” (8.6.2016) Euroopan historian professoria Laura Kolbea suomalaisuuden alkuperään liittyen. Hänen mukaansa suomalainen identiteetti syntyi 1800-luvulla kansallisaatteen noustessa ja se rakennettiin systemaattisesti esimerkiksi tiettyjä historiallisia tapahtumia korostamalla. Tämä on tärkeä tieto, jotta voimme ymmärtää identiteetin syntyneen tiettyyn tarpeeseen ja että nämä tarpeet muuttuvat ajan kuluessa.

Kolben mukaan suomalaisuuden tarkka määrittelykin on mahdotonta, sillä ei ole olemassa mitään totuudellista suomalaisuutta, jonka kaikki jakavat. Olen tästä samaa mieltä. Mikäli suomalaisuuteen yrittää liittää jotain tarkempia määritelmiä esimerkiksi etnisyydestä, kuten valitettavan monet tekevät, tulee melkein väistämättä syrjimään ja poissulkemaan muita.

Miksi sitten suomalaisuus on monille niin tärkeä asia? Yksi syy on esimerkiksi se, että perinteisesti oman kansallisen identiteetin merkitystä on korostettu jo lapsesta asti ja sitä on pidetty ylpeyden aiheena. Opittu ajattelutapa voi tuoda turvaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, kun tuntee elävänsä suomalaisten joukossa Suomen kansallisvaltiossa. Vänttisen artikkelissa Kolbe kuitenkin uskoo yhteenkuuluvuuden tunteen olevan keinotekoinen, varsinkin otettaessa huomioon suomalaisten erilaiset asemat, asuinpaikat ja mielipiteet. Monille kansallisidentiteettejä vahvasti korostaville ovat myös tyypillisiä virheelliset oletukset suomalaisten etnisyydestä, kielestä ja kulttuurista.

Eräs rajoitetun suomalaiskäsityksen johdosta kärsinyt on Faisa Kahiye, joka varoittaa ihmisoikeusliitto.fi -sivustolla julkaistussa blogitekstissään “Luulin olevani osa tätä yhteiskuntaa” (21.10.2015) jaottelusta “meihin” ja “heihin”. Kahiye kertoo tekstissään, että kohdattu rasismi ja syrjintä vaikeuttavat suomalaisen identiteetin omaksumista, ja korostaa sitä, että kaikkien tulisi voida olla suomalaisia. Mahdollisuus määritellä itsensä halutessaan suomalaiseksi on tietysti todella tärkeää, mutta toivoisin huomion myös kiinnittyvän niiden ihmisten asemaan, jotka eivät tunne suomalaisuutta omakseen.

Perustavanlaatuisin kansallisidentiteettien ongelma on se, että ne luovat turhia erillisiä ryhmiä, joiden välinen me/he -jako kärjistyy tietyissä tilanteissa vihamielisyytenä. Kummallista on myös, kuten aiemmin mainittu, että ryhmien jäseniä ei välttämättä yhdistä juuri mikään. Näistä syistä kansallisten identiteettien haitat tuntuvat olevan suurempia kuin hyödyt.

Jotta valtiomme ja yhteiskuntamme toimisi yhä globaalimmalla aikakaudella, tulisi meidän korottaa jokin muu yhdistävä tekijä, kuten vaikkapa vain ihmisyys, suomalaisen identiteetin paikalle sekä vahvistaa kaikkien ihmisten välistä kykyä toimia toistensa kanssa ja tuntea yhteenkuuluvuutta. Tärkeä osa identiteettipolitiikkaa olisi se, että jokaisella olisi paikka Suomessa riippumatta siitä, minkä identiteetin itselleen ensisijaisesti määrittää.

Kuvailtu menettely helpottaisi myös kanssakäymistä maailmanlaajuisesti, kun umpimähkäisiin kansallisryhmittymiin ei enää kiinnitettäisi enää niin paljon huomiota. Ihmiset voisivat esimerkiksi koordinoida paremmin ratkaisuja yhteisiin ongelmiin ja vähentää turhaa keskinäistä vihanpitoa sekä syrjintää.

Suomalaisuus on siis kansallinen identiteetti, joka, vaikka tärkeä monille perinteisistä syistä, on merkitykseltään epämääräinen, mahdollisesti syrjintään käytettävä ja helposti korvattavissa yhteisöllisyyden tunteen luojana. Kyseisten perustelujen valossa suomalaisuus ja etenkin vaatimus kyseisen identiteetin omaamisesta tuntuu tarpeettomalta. Maailma, jossa ihmiset voisivat välittää toisistaan kansallisuuksista huolimatta voi vaikuttaa utopistiselta, mutta tarvitsemme sitä nyt enemmän kuin koskaan.

PROSESSIESSEE

2019-11-24T19:12:39+02:00

Tarkastele seuraavia linkkejä ja etsi niiden avulla aiheita ja lähdeaineistoja, joiden pohjalta voisit kirjoittaa.
Esseessä on käytettävä vähintään kahta aineistoa, joista toinen voi olla "pääaineisto".
Kurssivihko s. 48 - 49 Tekstin ideointi, suunnitteluja ja rajaus sekä s. 60 - 62 Kirjoitetaan asiateksti.
Tekstisi voi olla joko pohdiskeleva essee tai kantaa ottava mielipidekirjoitus.

Prosessikirjoittamisen vaiheet (Särmä, luku 57)

1. Aiheen valinta ja ideointi (Särmä, s. 345)
- hyödynnä kirjan kysymyksiä ja kehittele itse lisää
- kiinnitä huomiota kysymyksiin, joihin erityisesti haluaisit vastauksia
- voit käyttää myös ideakarttaa
- kaveripalaute: asioita, joita hänelle tulee ideointisi perusteella mieleen ja jotka voisi ottaa mukaan

2. Sisällön suunnittelu ja rajaus (Särmä s. 346-349)
- tutki sinulla koossa olevaa materiaalia - mikä näyttäisi painottuvan? Rajaa näkökulmaasi sen mukaan: päätä, mitä otat ja mitä jätät.
- listaa tai tee ajatuskartta asioista (ks. edell. kohta), joita aiot käsitellä (keskiöön tarkennettu näkökulmasi)
- voit tässä vaiheessa laatia työotsikon, jos sen avulla on helpompi edetä
- otsikko kannattaa tarkentaa ennen lopullista versiota (otsikon on vastattava tekstin sisältöä)

3. Perehdy aineistoihin (erityisesti oman näkökulmasi kannalta).

Esseen rakenteita (ks. Särmä s. 352 - 361)

A. TÄKYJÄ eli ALOITUKSIA

1. Pääkäsitteen määrittely
2. Tapausesimerkki tai esimerkkitapauksen kuvaus
3. Taustatietojen esittely
4. Oma kokemus
5. Sitaatti tai sanonta
6. Jonkin lähteen referointi tai viittaus muihin teksteihin
7. Kuvaus
8. Vastakohta-asettelu
9. Kärkevä väite

B. JÄSENTELYMALLEJA

1. Aikajärjestys

2. Aihepiirijärjestys (esim. jokin seuraavista)

tärkeimmästä vähiten tärkeään
tutusta uuteen
lähellä olevasta kaukaiseen
suuresta pieneen
parhaasta huonoimpaan

3. Näkökulmajärjestys (esim. jokin seuraavista)

lapsen, nuoren, aikuisen, vanhuksen näkökulma
mikkeliläinen, suomalainen, pohjoismaalainen, eurooppalainen näkökulma + koko maailman kannalta
varakas länsimaalainen, köyhä eurooppalainen, kehitysmaan asukas, kiinalainen nousevan talousmahdin asukas, amerikkalainen

4. Vertailujärjestys (esim. jokin seuraavista)

puolesta – vastaan
ennen – nyt
meillä – muualla

5. Ongelmanratkaisujärjestys

syyt – seuraukset – ratkaisut

C. KRUUNUJA eli LOPETUKSIA

1. Tiivistelmä
2. Seuraukset
3. Johtopäätös
4. Vertailu johonkin vastaavaan tilanteeseen (analogia)
5. Viittaus tulevaisuuteen
6. Retorinen kysymys
7. Aloituksen käsittely uudella tavalla
8. Oma mielipide

Lähteitä:

Ylen uutisten tuoreimmat
Livetulokset
Ampparit: luonto ja ympäristö -uutiset
Suomen Mielenterveysseura
Tekijänoikeuslaki
Kalastus
Politiikka-aiheiset blogit
Kun koulu loppuu – mille alalle?
Suosituimmat etunimet
The World Atlas of Language Structures
Aristoteleen kantapää: Sananani ain ananas!
Tieteestä ja taiteesta: Pre Helsinki
Onko tämä metro vai bussi? Kiina ratkoo ruuhkia 1200 matkustajan vempeleellä

Artikkeleita koulukiusaamisesta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/09/18/koulukiusaaminen-vakivaltaa
https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Koulukiusaamisesta-j%C3%A4%C3%A4-elinik%C3%A4iset-traumat/630094
https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/vaikeat-el%C3%A4m%C3%A4ntilanteet/koulukiusaamisen-kohteeksi-voi-joutua-kuka-tahansa

Lukiolaisten uupumisesta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/11/jatkuva-stressi-uuvuttaa-lukiolaisen
http://www.terve.fi/teini/lukio-voi-uuvuttaa-nuoren
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005526008.html
https://teholapaisy.wikispaces.com/file/view/Salmela-Aro_LV_JRNksa.pdf

Urheilusta ja unesta:
http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset/liikunta_parantaa_unta
http://www.kestavyysurheilu.fi/plus/4981-uni-auttaa-urheilijaa
http://www.terve.fi/liikunta-eri-elamantilanteissa/81292-kuntoilija-muista-unen-ja-liikunnan-tasapaino
https://www.kasvaurheilijaksi.fi/el%C3%A4m%C3%A4nrytmitesti/esittely/urheilullinen-el%C3%A4m%C3%A4nrytmi

Aineistoesseeharjoitus, aiheena kiusaaminen

2020-01-07T12:38:42+02:00

Aiheena on kiusaaminen. Näkökulmasi saat valita itse. Tehtäväsi on kirjoittaa ainakin 150 sanan otsikoitu harjoitusessee (=miniessee), jossa käytät ainakin kahta aineistoa. Niiden pitää olla eri tekstilajien edustajia, esim. musiikkivideo (sanoituksineen) + yleisönosastokirjoitus, artikkeli + musiikkivideo sanoituksineen jne. Valitse seuraavista mieleisimmät aineistot. Osan joutuu etsimään Hesarin arkistosta (tai ope jakaa paperisena). Voit tuoda näiden rinnalle vielä jonkin oman aineiston, jos satut löytämään sopivan.
OHJEITA JA MALLI:
Aineistoesseen malli
Aineistoesseen toinen malli (mielipidekirjoitus)
Ohjeita aineistoesseetä varten
Aineistoeseen rautalankamalli
AINEISTOJA, JOISTA VALITSET 2:
Juha Tapio: Kelpaat kelle vaan
Mikael T: Uusi huominen
Tommi Läntinen: Syvälle sydämeen sattuu
Jos te vaan seisotte vieres (tunnusmusiikki)
Ryhdy vastarintaan -sivut (Voit valit täältä lyhyen aineistokokonaisuuden.)
Näin kasvatat lapsen, joka ei kiusaa - opettakaa lapsille empatiataitoja, neuvoo professori (HS, artikkeli 28.11.2016)
Hylkiöksi joutumisen pelko teki minusta kiussajan (HS, yleisönosastokirjoitus 5.12.2016)
TOIMI NÄIN:
A) Muodosta itsellesi pohdintakysymys tai pääväite (jos kirjoitat mielipidetekstin).
B) Päätä, kumpaa aineistoa käytät enemmän. Tutki sitä tarkasti ja kerää itsellesi keskeisiä asioita siitä (miellekartta, listat tms.).
C) Toimi samoin toisen aineiston kanssa.
D) Suunnittele esseesi (vrt. puhe): Aloituksessa esittelet aiheen ja näkökulmasi. Aloituskappale on yleensä omaa tekstiä (esim. kuvaus, kärkevä väite, retorinen kysymys), ks. oppikirja s. 352. Voit esitellä molemmat aineistosi myös aloituskappaleessa (suoraan asiaan -aloitus). Päätä, mitkä ovat seuraavien kappaleiden ydinasiat. Palauta mieleen aineistonkäytön perusteet. Ensimmäinen viittaus aineistoon on tarkka (kuka? mitä? missä? milloin?), myöhemmin viittailet kevyemmin. Muista, että et kirjoita referaattia (kuten eka kurssilla), vaan olet omine ajatuksinesi, tunteinesi ja mielipiteinesi läsnä. Käyt ikään kuin keskustelua aineistojen kanssa. Satsaa myös kiinnostavaan lopetukseen.
E) Kirjoita harjoitusessee ja otsikoi se. Otsikointiin saat apua oppikirjan s. 352.

Informatiivinen puheenvuoro eli kieliaiheinen TIETOISKU

2019-12-12T11:10:35+02:00

Tehtävänä on pitää 3 - 7 minuutin pituinen informatiivinen puheenvuoro eli tietoisku joko yksin tai parin kanssa. Aiheen on oltava kieleen tai suomalaiseen kulttuuriin liittyvä.
Silmitelkää Särmän kieliosiota sivuilta 269 - 302, kun mietitte kiinnostavaa aihetta.
Lukekaa myös kieliaiheisia kirjoituksia Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta. Siellä on kieliaiheisia blogeja. Kotuksen etusivulla on myös linkki Hiidenkivi-lehden verkkosivuille, joilla on kirjoituksia kielestä. Sivuilla on myös linkki Ison suomen kieliopin verkkoversioon
http://www.kotus.fi/index.phtml
Lue Särmästä s. 404 - 407 Kehity puhujana, Valmistaudu puheeseen huolellisesti s. 412 - 413 ja kurssivihkosta s. 68 - 69 (esitelty tietoiskun laatimisen vaiheet).
Linkki arviointilomakkeeseen: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/esiintymistaitojen-arviointilomake.pdf

Ehdotuksia:
- suomen kielen kehityksen vaiheet pääpiirteittäin
- Mikael Agricola suomen kielen kehittäjänä
- Elias Lönroth sanaseppona eli sanaston luojana
- nuoret uuden sanaston luojana
- Suomen jonkin murteen esittely (voit pitää esim. puolustuspuheevuoron omalle murteellesi)
- länsi- ja itämurteiden keskeiset erot
- ruotsin kielen asema Suomessa
- viittomakieli
- nonverbaalinen kieli (esim. eroaako eri kulttuureittain)
- paikannimistön kehittyminen
- sukunimien historiaa
- virkakielen yleispiirteet
- kaksikielisyys
- puolikielisyys
- uudissanat
- lainasanat (ruotsin ja englannin vaikutus?)
- kirosanat
- sarjakuvien kieli
- jonkin lehden kieli (vrt. MV-lehti ja vaikka Suomen Kuvalehti)
- jonkin lähisukukielen esittely (esim. viro)
- jonkin vähemmistökielen esittely (romanikieli, saame)
- jonkin kielen katoaminen
- huumorin kieli
- esittele jokin erityiskieli (vaikka lääkärislangi tai rallikuskin kieli)
- vaikuttamisen kieli
- miten väreillä voi viestiä?
- flirttailun kieli
- miten kielellä pehmennetään todellisuutta (PC-kieli eli politically correct)
- miesten ja naisten kielelliset erot
- lapsen kielellinen kehitys
- sosiaalisen median kieli (esim. verkkokeskustelut, twiitit)
- sarjakuvien kieli (esim. Aku Ankka)
- otteluselostusten kieli
- lyriikan kieli
- rap-musiikin kielen piirteitä
- synonyymit ja kielikuvat (esim. humalassa olemiselle on lukuisia kielikuvia)
- meemit / emojit ilmiönä
- jokin nuorisokulttuurin osa-alue tai nuorisokulttuurin muuttuminen vuosikymmenten aikana
- voit myös esitellä jonkun merkittävän suomalaisen kulttuurihenkilön
- ym. ym. ym. Ehdota opettajalle omaa aihetta!

Puheenvuoron pikaohjeet:
* Kerää huolellisesti aineistoa esim. muhkeaksi miellekartaksi.
* Rajaa ja selkiytä näkökulmaa, karsi pois turha. Mieti - mikä kiinnostaa juuri tätä porukkaa?
* Suunnittele selkeä rakenne: miten aloitat kiinnostavasti? miten jäsentelet asiat loogiseen järjestykseen (etenetkö ajassa vai asetatko vastakkain, luokitteletko, pohditko ongelmaa ratkaisuehdotuksineen?) Särmästä kannattaa kerrata perusrakenteet s. 356 - 359. Laadi rakenteesta itsellesi tukirunko, joka voi olla mukana tilanteesse muistilistana.
* Pidä huolta sidosteisuudesta eli siitä, miten asiat liittyvät toisiinsa siirtymien avulla: seuraavaksi kerromme --, toisaalta --, tärkein syy on --.
* Satsaa kiinnostavaan lopetukseen.
* Kiinnittäkää sisällössä erityistä huomiota havainnollisuuteen: antakaa paljon esimerkkejä, kertokaa omista havainnoistanne, käyttäkää konkreettista kieltä. Voitte havainnolistaa myös ääni- tai kuvanäyttein, piirroksin ym.
Tehkää selkeä työnjako ja harjoitelkaa etukäteen.

Vielä täsmäohjeita:

1. Mieti kohderyhmää.

– Selvitä, mitä kuulijat tietävät aiheestasi ennestään. Mitä he odottavat tai tarvitsevat? On turha toistella asioita, jotka kaikki jo muutenkin tietävät.

2. Suunnittele esityksesi sisältö ja näkökulma.

– Hanki riittävästi tietoa, jotta hallitset aiheesi.

– Pohdi painotuksia ja rajauksia: Mitä otat mukaan? Mitä et? Mihin asioihin keskityt erityisesti?

3. Suunnittele esityksesi rakenne.

– Herätä heti alussa yleisön mielenkiinto. Kerro kuulijoille, miten jakamasi tieto hyödyttää heitä. Voit myös aloittaa vitsillä tai yllättävällä kysymyksellä.

– Jaa esitys osioihin. Ne voi otsikoida kysymysmuotoon: ”Hyvät kuulijat, esitykseni aiheena on Facebookin käyttö, ja jaan esitykseni kolmeen osaan:

1. Miksi kannattaa blogata?

2. Mitä huonoja puolia on bloggaamisessa?

3. Millainen on hyvä blogipostaus ja miksi?”

– Mieti myös, miten lopetat. Lopetus on esityksen tärkein osa, koska se jää parhaiten kuulijoiden mieleen. Esitätkö yhteenvedon vai aktivoitko kuulijoita toimintaan?

4. Mieti, miten esität.

– Ota huomioon nonverbaalinen viestintäsi.

– Havainnollista esitystäsi: näytä kuvia ja videoita, esittele tilastoja, soita ääninäytteitä ja käytä esimerkkejä.

5. Tee kuulijoistasi hyvä yleisö.

– Aktivoi kuulijoitasi äläkä anna heidän vaipua omiin ajatuksiin.

– Tee yleisölle kysymyksiä ja provosoi. Voit myös pyytää kuulijoitasi keskustelemaan vierustoverin kanssa hetken jostakin kysymyksestä.

6. Harjoittele esityksesi.

– Opettele esityksesi niin hyvin, että sinun ei tarvitse tuijottaa muistiinpanojasi. Näin vapaudut katsekontaktiin yleisösi kanssa. Mitä paremmin on valmistautunut, sitä vapaampi on poikkeamaan suunnitelmasta

Arviointiasteikko on välttävä - tyydyttävä - hyvä - hyvin hyvä - kiitettävä.

Kieliaiheisia tehtäviä parityöskentelyyn

2019-12-11T10:17:04+02:00

KIELITEHTÄVIÄ PARIN KANSSA TYÖSKENTELYYN.

Tarvitset Särmä-oppikirjan ja tehtävävihkon 2. Vastaa kysymyksiin joko vihkoon tai luo koneelle tiedosto.

Jossain välissä kurssia on pieni kielikoe, johon tulee muutama kysymys alla olevista.

Kieli ja sen tehtävät (Särmä s. 269 – 272).

Vastaa vihkon s. 12 tehtäviin abc ja 1 ja s. 15 tehtävään 6 abcde (kysymyksiä kolumnista).

Kielitieto (Särmä s. 273 – 275).

Vastaa vihkon s. 17 tehtäviin abc ja teht. 4 ja 5.

Ai2.6 tästä alkaen >>

Kielet maailmassa (Särmä s. 276 – 279).

Vastaa vihkon s. 19 tehtäviin abc ja 1ab sekä s. 20 teht. 2 ja 3.

Kielet Suomessa (Särmä s. 281 – 285)

Vastaa vihkon s. 22 - 23 tehtäviin abc, 1 abcd ja 2 abc sekä s. 23 teht.3 a, b ja d.

Kielisukulaisuus ja kielikunnat (Särmä s. 287 – 295).

Vastaa vihkon s. 32 abc ja teht. 1 ja 2 abc, 3ab sekä 4 abc.

Kurssilla luettava romaani (aiheena vieras kulttuuri)

2019-11-24T18:47:52+02:00

Pienryhmä (3 - 5 opiskelijaa) valitsee yhteisen teoksen. Jokainen tekee kirjaa lukiessaan lukupäiväkirjaa, joka jätetään opettajalle ryhmäkeskustelun jälkeen. Se voi korottaa arvosanaa.

Palauta mieleesi ekalta kurssilta hyvän ryhmäkeskustelijan ominaisuudet ja tavoitteellisen ryhmäkeskustelun kulku. Kertaile Särmää s. 420 - 422.
Keskustelutaitojen arviointilomake on sama kuin 1. kurssilla.

Kirjaa lukupäiväkirjaan aluksi teoksen perustiedot:

Mikä on romaanin nimi, kirjoittaja ja julkaisuaika?
Millainen on romaanin tapahtumaympäristö?
Keitä ovat keskeiset henkilöt ja millaisia ovat heidän keskinäiset suhteensa?
Kuka on romaanin kertoja?
Mikä on romaanin aihe?
Millainen juoni on?
Mikä on romaanin teema (mitä haluaa kertoa elämästä)?

Kulttuuri. Tästä tärkeimmästä osiosta voit tehdä itsellesi esim. vertailutaulukon (oma maailmani vs. teoksen henkilön maalma):

Mitä käyttäytymistapoja kulttuurissa on?
Mitä arvoja ja asenteita kulttuurissa on? Mistä palkitaan, mistä rangaistaan?
Kuka käyttää valtaa ja miten? Millainen valtahierarkia?
Mitä oikeuksia yksilöillä on tai ei ole?
Millainen asema on eri sukupuolilla, perheenjäsenillä ja eri-ikäisillä ihmisillä?
Miten suoraan tai epäsuorasti mielipiteitä ilmaistaan?
Mitä kulttuurin nonverbaalisesta viestinnästä käy ilmi? Pukeutuminen?

Oma lukukokemus - etsi kohta, joka on mielestäsi kirjan paras, hätkähdyttävin, ilahduttavin, hauskin tms. Luet sen ääneen keskustelun lopussa ja perustelet valintasi.

Mikä herätti sinussa tunteita? Mikä ihastutti, ihmetytti, vihastutti tai herätti sääliä?
Mitä ajattelet romaanin henkilöistä? Mitä haluaisit heille sanoa?
Mitä ajattelet romaanin kulttuurista? Mitä hyvää, mitä outoa tai vierasta?
Mitä uusia tietoja sait?
Miten romaani vaikutti sinuun? Muuttiko ajatuksia? Opitko ymmärtämään erilaista kulttuuria?

Katso kirjavinkkejä kurssivihkon s. 10. Voitte ehdottaa myös itse teosta. Varmistakaa opelta sen sopivuus.

Lisävinkkejä:

Tuhat loistavaa aurinkoa TAI Leijapoika (Khaleid Hosseini)

Kabulin pääskyset ( Yasmina Khadra)

Aavikon tyttäret (Nura Farah)

Anne Frankin päiväkirja (juutalaisuus)

Kissani Jugoslavia (Pajtim Statovci), pakolaisuus, homoseksuaalisuus

Kahden maailman tyttö (Marja-Leena Tiainen)

Kulkuripoika ja tuulen tyttö (Tuula Kallioniemi), pakolaisuus, sota-aika, Huom! Fantasiakirjallisuutta

Leiri 14 (Blaine Harden), Shin Dong-hyukin pako pohjoiskorealaiselta vankileiriltä v. 1982

Kartanpiirtäjä ( Kamila Shamsie), Pakistanin levottomuudet, sydänystävyys

Valkoista mustalla (Venäjän orpokodit), vammaisen pojan selviytymistarina

Sieluni kyyneleet (Kim Hyun Hee), elämäkerta Pohjois-Koreaa palvelleesta naisagentista ja tappajasta

Myyty! (Zara Muhsen), kertoo tarinan siskoksista, jotka myydään vaimoksi Jemeniin

Beijing beibi (Chun Shu), kapinatarina Beijingin undergroundmaailmasta

Aavikon kukka (Waris Dirie), somalikulttuuri, tyttöjen asema, köyhistä oloista huippumalliksi, elämäkerta

Riadin tytöt (Rajaa Alsanea), nykynaisen elämä Saudi-Arabiassa

Nurinkurin (Umayya Abu-Hanna), omaelämäkerta kasvutarinasta Pohjois-Israelissa

Layla (Jari Tervo), kurditytön tarina, pakkoavioliitto, ihmiskauppa

Itämaa (Johanna Holmström), kahden muslimitytön elämän kuvaus Suomessa, koulukiusaaminen

Abrahamson, Emmy: Kuinka selviytyä puolalaisesta äidistä? (Karisto, 2012). Hauska ja viihdyttävä 1980-luvulle sijoitettu tarina 16-vuotiaan Ruotsissa asuvan puolalaistyttö Alicjan kesälomasta, joka on kaikkea muuta kuin rauhallinen. Kirjassa pilaillaan kulttuurierojen ja nolojen perheenjäsenten kustannuksella.

Amdel-Fattah, Randa: Näyttääkö pääni tässä isolta? (Karisto, 2005). Muslimityttö Amal lukee Cosmopolitania, shoppailee ja juoruilee kuin kuka tahansa 16-vuotias. Elämä muuttuu, kun hän alkaa käyttää hijabia. Kirja kertoo kulttuurieroista, erilaisuudesta ja rasismista.

Backlén, Marianne: Donovan (WSOY, 1995). Jamaikalla asuu yhdeksänvuotias rastapoika Donovan yhdessä nuoren ottoisänsä Miltonin ja 16-vuotiaan sukulaistyttö Simonen kanssa. Elämä leppoisassa pikkukylässä on aivan toista kuin kokemukset kaukaisessa Suomessa, jonne Donovan ja Milton lentävät vuodeksi sukuloimaan.

Bradford, Chris: Soturin tie (WSOY, 2009). Haaksirikosta selviytynyt nuori englantilaispoika Jack Fletcher pääsee samuraimestari Takeshin suojatiksi. Hän tutustuu japanilaiseen filosofiaan ja samurai-kulttuuriin, mutta törmää muiden oppilaiden ennakkoluuloihin. Tarina sijoittuu 1600-luvulle ja sisältää runsaasti japanilaista kulttuuria koskevia kuvauksia ja sanastoa. Kirja aloittaa sarjan.

Desai Hidier, Tanuja: Sopivasti sekaisin (Otava, 2004). Intialaistyttö Dimple Lala ja hänen paras ystävänsä, amerikkalaistyttö Gwyn, asuvat monikulttuurisessa New Yorkissa. Molemmilla tytöillä on sama ihastuksen kohde, intialainen dj Karsh.

Halme Antti: Metalliveljet (Otava, 2009). Harri ja Ville joutuvat viettämään kesälomansa Norjassa, joten asiaankuuluvasti he perustavat oman metallibändin. Kitaristi, irakilainen Hachemi, herättää joissakin isänmaahenkisissä norjalaisissa kiukkua. Kirjan teemoina ovat kokemukset vieraassa maassa oleilusta, erilaisuuden pelot ja ennakkoluulot sekä rasismi.

Holmberg, Annina: Punainen kyynel (WSOY, 2000). 17-vuotias Elina reilaa Itä-Euroopassa vuonna 1990. Pienessä Dubrovnikin kaupungissa Elina rakastuu komeaan serbiin, Milaniin. Nuoret vannovat tapaavansa seuraavanakin kesänä, mutta Balkanin sota uhkaa muuttaa kaiken.

Jaantila, Anu: Sanna ja Sam – forever? (WSOY, 1997). Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Sanna ja meksikolaisamerikkalainen Sam ovat tutustuneet Sannan vaihto-oppilasvuotena Michiganissa. Kun Sanna saa yliopistostipendin Coloradoon, helpottuu nuorten seurustelu, mutta miten käy Samin opiskelupaikan kanssa, se kun ei ole vähemmistökulttuurin edustajalle mikään itsestäänselvyys?

Johansson i Backe, Kerstin: Näkymätön Elina (Otava, 2003). 1930-luvulla Tornionjoki-laaksossa asuva Elina joutuu koulukiusatuksi puolustaessaan oikeuttaan omaan kieleen.

Kallioniemi Tuula: Kulkuripoika ja tuulen tyttö (Otava, 2005). Fantasiapiirteitä sisältävässä historiallisessa romaanissa käsitellään sotaa, pakolaisuutta ja rakkautta. Miltä lapsesta tuntuu jättää kotiseutu ja oma perhe? Miten pelottavaa on joutua outoon ympäristöön kielitaidottomana? Millaista on varttua ja kokea ensirakkautensa sodan keskellä? Miltä tuntuu tulla syrjityksi ulkonäön ja kielen perusteella?

Laestadius, Ann-Helén: Terkkuja Sopperosta (Kieletär Inari, 2017). Agneksen saamelaisuus on ruotsalaistytölle itselleenkin täysi mysteeri. Tutustuminen poronhoitajapoikaan saa tytön tutustumaan omaan alkuperäänsä.

Lempinen, Marja-Leena: Pohjantähden valtakunta (Otava, 1998). Välimerelle asti purjehtinut viikinkimies Erik vie Samoksen saarella syntyneen Elenan mukanaan Pohjolaan, jossa tyttöä odottavat erilaiset ja vihamieliset ihmiset outoine tapoineen.

Mankell, Henning: Tulen salaisuus (WSOY, 2008). 12-vuotias Sofia pakenee kotikylästään sisällissodan levitessä Mosambikissa. Pakomatka vaatii urheutta, sillä se on täynnä vaaroja ja vaikeuksia. Kirja aloittaa sarjan.

McCaughrean, Geraldine: Tuulien testaaja (Tammi, 2006). Historiallinen romaani 1200-luvun Kiinasta. 12-vuotias kiinalaispoika Haoyou myydään sirkukseen. Poika on sukunsa perinteiden ja oman uskontonsa määräysten vanki.

Olsson, Sören: Zeina ja Nalle (Otava, 2003). Kahden eri kulttuuritaustaisen nuoren hauska ihastumistarina nykypäivän Ruotsista. Kirja aloittaa sarjan.

Rannamaa, Silvia: Kadrin päiväkirja (Savukeidas, 2014). Orvoksi jäänyt virolaistyttö yrittää elää normaalia elämää sodasta huolimatta. Elämämuutos tulee yllättäen auto-onnettomuuden myötä.

Harjoitellaan puheenvuoroa - suomalainen identiteetti

2019-11-24T19:03:37+02:00

Harjoituspuheenvuoroa varten hahmottele aluksi luokassa sisältöä noin 15 min. Aiheena on Minun identiteettini tärkeä rakennuspalikka. Mieti, millainen on suomalainen identiteettisi. Mitä suomalaisuus sinulle merkitsee? Millaisia piirteitä (ehkä stereotyyppisiäkin siihen kuuluu) - Sibelius, sauna ja sisu? Mitä arvostat suomalaisuudessa ja mitä et? Mitä suomen kieli sinulle merkitsee? Muista rajata näkökulmaasi tarkasti, ettet liiku liian yleisellä tasolla pureutumatta sen tarkemmin mihinkään. Näkökulmia voivat olla esimerkiksi suomalainen luonto, metsä, hiljaisuus, ruokakulttuuri, urheiluhulluus, kansanluonne.

Tee esimerkiksi miellekartta ja suunnittele sen jälkeen muutaman kohdan tukisanaliuska (muista looginen esittämisjärjestys). Mieti kiinnostavaa aloitusta (sitaatti, vitsi, kuvailu, kärjistetty väite?). Yleisöä voi myös puhutella alussa. Lopeta myös yhtä kiinnostavasti (voisitko palata lopussa alkuun, tehdä päätelmän tai vetää lyhyesti yhteen tms.)

Sisällön keruun jälkeen jakaudutte neljän viiden hengen ryhmiin ja etsitte itsellenne rauhallisen sopen.

Jokainen esittää puheenvuoronsa pienryhmän edessä seisten. Mieti hyvää asentoa, sopivaa etäisyyttä yleisöön, käsien paikkaa. Voit testailla sitä, samoin kuin äänenkäyttöä, ennen kuin aloitat varsinaisen puheenvuorosi. Yleisö antaa vinkkejä. Jos alku takkuaa, niin aloita alusta - nyt vasta harjoittelet.
Muista pitää hyvää huolta siitä, että kuulijoiden on helppo seurata ajatuskulkuasi eli sidosta sisältöainekset toisiinsa: esim. tärkein asia on --, toiseksi tärkeintä on -- tai ensinnäkin --, toiseksi --, lopuksi -- ym.

Yleisön tehtävä on tsempata kaikin tavoin puhujaa, osoittaa kiinnostusta sekä eleillä että ilmeillä ja kuunnella tarkkaavaisesti. Jokainen ansaitsee puheestaan isot aplodit! Antakaa puheen jälkeen puhujalle myös rohkaisevaa palautetta.

Jokainen ryhmä valitsee keskenään yhden puheenvuoron, jonka esittäjällä on kunnia esittää se kaikille luokassa. Kriteereinä voivat olla esim. sisällön puhuttelevuus tai ilmeikäs esitystapa.

Kurssin tavoitteet ja arviointi

2019-11-24T18:56:02+02:00

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
● syventää kieli- ja tekstitietoisuuttaan sekä ymmärtää kielen ja kirjallisuuden yhteiskunnallisen, yksilöllisen, yhteisöllisen ja merkityksiä rakentavan tehtävän
● oppii ymmärtämään kielen rakenteita ja käyttämään kieliopillisia käsitteitä tekstejä eritellessään
● ymmärtää suomen kielen aseman maailman kielten joukossa
● ymmärtää Suomen kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden, äidinkielen ja kielitaidon sekä tiedon ja tieteenalojen kielten merkityksen
● oppii suunnittelemaan, muokkaamaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä, antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä arvioimaan puhe- ja kirjoitustaitojaan.

Arvioitavat tehtävät:
Ryhmissä:
- Projektityö, jossa tutkitaan identiteettiä.
- Romaanin lukeminen (teoksen teemana itselle vieras kulttuuri): oma lukupäiväkirja plus ryhmäkeskustelu teoksesta.
- Prosessiessee kurssin aikana (esseessä on käytettävä vähintään kahta kirjallista lähdettä). 60 p.
Pareittain (tai yksin):
- Informatiivisen puheenvuoron pitäminen (aiheena jokin kieleen tai kulttuuriin liittyvä erityispiirre).
Lisäksi suomen kielen erityispiirteiden tarkastelua ja kielioppitreeniä.
Kurssikokeena kirjoittamisen koe (min. kaksi kirjallista lähdettä) ja oikeakielisyystesti.

Identiteettiä tutkimassa

2019-11-25T10:06:21+02:00

Katso video ja pohdi parisi kanssa, mitä se väittää suomalaisuudesta. Listatkaa ainakin 3 asiaa.
Toinen video > Antti Tuisku: Minun Suomeni >
https://www.youtube.com/watch?v=AGH1vSJBQAU
Kunkin identiteetti rakentuu monista eri osasista. Tässä työssä paneudutaan tutkimaan identiteettiä kielen ja kirjallisuuden - kulttuurin - näkökulmasta.

Mikä edellisistä aihealueista identiteetin tarkastelussa kiinnostaa teitä? Ottakaa selvää aiheestanne (kriittinen tiedonhaku!) ja muodostakaa tutkimusongelma tai kysymys, jota tarkastelette. Luokaa lopuksi esitys, joka ilmentää löytöjänne.
Voitte silmitellä Särmästä seuraavia sivuja:
- s. 274 - 283 (kielinäkökulma)
- s. 163 - 170 sekä 221 - 238 (kirjallisuus)
- s. 427 - 429 (kulttuurien välinen viestintä)

Työvaiheet:
1. Tutkikaa löytämistänne lähteistä, miten käsite identiteetti on määritelty tai selitetty. Paneutukaa tutkimaan erityisesti kulttuuri-identiteettiin - käsitettä voi avata myös esim. psykologian ja muiden tieteenalojen näkökulmasta.
2. Etsikää mahdollisimman erityyppisiä lähteitä, jotka käsittelevät identiteettiä valitsemastanne kielen, kirjallisuuden tai kulttuurin näkökulmasta.
  
  Mukana on oltava vähintään 3 seuraavista:
- yksi luotettava faktoihin pohjaava tietolähde (artikkeli, tietokirjateksti yms.)
- verkkokeskustelu
- elokuva (voitte käyttää elokuvatraileria esityksessänne)
- musiikkikappale (hyödyntäkää youtubea)
- yksi sanataiteen tuote (esim. runo, novelli, romaanikatkelma)
- yksi visuaalinen tuote (kuva, piirros, graafi)
- jokin muu vastaava.
Kootkaa aineistot ja tutkikaa niitä.

3. Valitkaa tarkempi aihe, jota tarkastelette löytämienne aineistojen pohjalta.
4. Pohtikaa, mitä näkökulmia ja vastauksia lähteet antavat kysymykseenne. Sanallistakaa pohdintojanne esim. ranskal.viivoin. Listatkaa esitettyjä näkemyksiä, vastakohtaisuuksia, ongelmia, ratkaisuja, erilaisia ilmiön esille tulemisen tapoja. Ennen kaikkea: Pohtikaa omaa näkemystänne! Kommentoikaa, kysykää!

5. Luokaa edellisten pohjalta n. 5 minuutin suullinen, kiinnostava ja hyvin jäsennelty esitys. Se voi olla esim. video, vlogi, seinätyö kartongille, minidraama, räppi tms.
Arvostelu:

K = kiitettävä. Näkökulma on oivaltava, työskentely tarkkaa ja hyvin dokumentoitua, lähteet näkökulmaan osuvia ja soveltuvia, lopputuotos tuo ajatukset kirkkaasti esille.

HH = hyvin hyvä. Näkökulma on perusteltu, työskentely johdonmukaista ja seurattavissa dokumentista, lähteet perusteltuja näkökulman kannalta, lopputulos tuo ajatukset esille.

H = hyvä. Näkökulma on löydetty, mutta se voi olla hieman hajanainen. Työskentelyä voi seurata dokumentista. Lähteet sopivat tehtävään. Lopputulos on ehjä kokonaisuus.

T = tyydyttävä. Näkökulma jää hieman epämääräiseksi. Työskentelyn vaiheita on hankala seurata dokumentista. Lopputulos on hieman hajanainen.
Identiteettityön tarkennetut ohjeet löydät tästä linkistä. !!!

Seuraavalta listalta löydätte linkkejä, joista löytyy erilaisia identieetin määritelmiä, näkökulmia identiteettiin ja käsitteen kuvauksia. Voitte etsiä omatoimisesti lisääkin googlettamalla esim. seksuaalinen identiteetti tai monikulttuurinen identiteetti. Tarkoituksenanne on löytää kiinnostava näkökulma identiteetin käsitteeseen ja muokata siitä oma tutkimustehtävä.