<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>10. Mutaatiot ovat pysyviä muutoksia perimässä</title>
<id>https://peda.net/id/e85dc5d48ad</id>
<updated>2020-04-30T14:29:51+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/e85dc5d48ad:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/muhos/muhoksen-lukio/oppiaineet2/biologia/bi3-2019-2020/1mopmp#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>10. Mutaatiot ovat pysyviä muutoksia perimässä</title>
<id>https://peda.net/id/51935a268ad</id>
<updated>2020-04-30T15:33:47+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/muhos/muhoksen-lukio/oppiaineet2/biologia/bi3-2019-2020/1mopmp/1mopmp#top" />
<content type="html">Muutamia linkkejä:&lt;br/&gt;&#10;XYY-pojat:&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.norio-keskus.fi/tietoa/diagnoosikohtaista-tietoa/ylimaarainen-y-kromosomi-pojalla-47xyy.html&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.norio-keskus.fi/tietoa/diagnoosikohtaista-tietoa/ylimaarainen-y-kromosomi-pojalla-47xyy.html&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Sukupuolikromosomeista:&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/sukupuolten-biologia-on-monimutkainen-juttu/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/sukupuolten-biologia-on-monimutkainen-juttu/&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Mitä hyötyä eri veriryhmistä:&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/uutiset/3-6497942&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/uutiset/3-6497942&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;T. 1, 3, 5&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. &lt;br/&gt;&#10;1. Pistemutaatio c. Nukleotidi korvautuu toisella.&lt;br/&gt;&#10;2. siirtymä f. Kahdesta eri kromosomista on samanaikaisesti irronnut osa, ja osat vaihtavat paikkoja keskenään.&lt;br/&gt;&#10;3. liittymä a. Kromosomista irronnut palanen siirtyy saman kromosomin eri paikkaan.&lt;br/&gt;&#10;4. monosomia e. Kromosomistosta puuttuu yksi kromosomi.&lt;br/&gt;&#10;5. autopolyploidia d. Lajin peruskromosomisto on moninkertaistunut.&lt;br/&gt;&#10;6. allopolyplodia b. Monistunut peruskromosomisto on peräisin kahdesta eri lajista.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3.&lt;br/&gt;&#10;a. 2n tarkoittaa kromosomiluvultaan diploidia yksilöä, jolla on kaksi peruskromosomistoa&lt;br/&gt;&#10;(kaksi kpl kutakin kromosomia), 4n tarkoittaa tetraploidia kromosomistoa, jossa&lt;br/&gt;&#10;peruskromosomistoja on neljä.&lt;br/&gt;&#10;b. Risteymä (A) on steriili, koska sen kaksi peruskromosomistoa ovat peräisin kahdelta eri&lt;br/&gt;&#10;lajilta ja ovat siksi keskenään erilaiset. Kromosomit eivät löydä paria meioosissa,&lt;br/&gt;&#10;vastinkromosomit eivät siis konjugoidu (ainakaan täydellisesti). Siksi ei synny kelvollisia&lt;br/&gt;&#10;sukusoluja.&lt;br/&gt;&#10;c. Risteymän on pystyttävä tuottamaan suvullisesti itsensä kaltaisia lisääntymiskykyisiä&lt;br/&gt;&#10;jälkeläisiä.&lt;br/&gt;&#10;d. Kromosomit kahdentuvat ja jakautuvat, mutta tuma ja solu eivät jakaudu. Tätä tapahtuu&lt;br/&gt;&#10;monilla kasvilajeilla luonnostaan. Sukusolujen kromosomistojen moninkertaistuminen&lt;br/&gt;&#10;voidaan saada aikaan laboratoriossa esim. kolkisiinilla, joka estää sukkularihmaston&lt;br/&gt;&#10;muodostumisen meioosin aikana. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5.&lt;br/&gt;&#10;a. Sytosiinin vaihtuminen guaniiniksi aiheuttaa kysteiini-aminohapon muuttumisen&lt;br/&gt;&#10;tryptofaaniksi. Kyseessä on pistemutaatio. Kysteiinin puuttuminen tekee oksitosiinista&lt;br/&gt;&#10;toimimattoman.&lt;br/&gt;&#10;b. Myös nukleotidi TGT on kysteiinia vastaava emäskolmikko. Pistemutaatio ei siis aina muuta&lt;br/&gt;&#10;proteiinin aminohappokoostumusta.&lt;br/&gt;&#10;c. Jos ensimmäisestä emäskolmikosta (TGC) häviää guaniiniemäs, muuttuu koko oksitosiinin&lt;br/&gt;&#10;tuotantoa ohjaava geneettinen koodi ja sen seurauksena ainoastaan yksi aminohappo&lt;br/&gt;&#10;(CCC:tä vastaava proliini) säilyy. Oksitosiinihormonia ei synny.&lt;br/&gt;&#10;d. Oksitosiini on aivolisäkkeen takalohkon erittämä hormoni, joka vaikuttaa muun muassa&lt;br/&gt;&#10;maidoneritykseen ja kohdun seinämän lihaksiin synnytyksen aikana.</content>
<published>2020-04-30T15:22:54+03:00</published>
</entry>


</feed>