Termit

Termistö

2017-01-15T12:16:34+02:00

Kirjassa on laaja termistö, joka auttaa myös aiheisiin liittyvien asiantuntija-artikkeleiden lukemiseen.
Termit ovat myös Quizletissa, jossa voit esimerkiksi kuunnella niitä.

Termit

2016-09-04T07:59:22+03:00

Luku 1. Solun tutkiminen
Luku 2. Solu
Luku 3. Kudokset
Luku 4. Luusto
Luku 5. Lihakset
Luku 6. Ruuansulatus
Luku 7. Hengitys
Luku 8. Veri
Luku 9. Sydän ja verenkierto
Luku 10. Maksa ja munuaiset
Luku 11. Umpirauhaset
Luvut 12–13. Hermosolu, aivot ja hermosto
Luvut 14.-16. Näkökyky, kuulo ja muita aistejamme
Luvut 17-18. Seksuaalisuus ja hedelmöityksestä syntymään
Luvut 19-20: Perinnöllisyys
Luku 21: Taudinaiheuttajat
Luku 22: Biotekniikka
Luku 23: Evoluution perusteet
Luku 24: Ihmisen evoluutio

Luku 1. Solun tutkiminen

2017-01-15T11:08:07+02:00

Luvun termit Quizletissä

elektronimikroskooppi, electron microscope
Mikroskooppi, joka perustuu elektronisuihkujen siroamiseen näytteestä. Elektroneja ohjataan magneettisilla linsseillä. Läpäisyelektronimikroskoopissa (TEM, transmission electron microscopy) elektronisuihku läpäisee jäädytetyn näytteen. Pyyhkäisyelektronimikroskoopissa (SEM, scanning electron microscopy) saadaan kolmiulotteinen kuva, kun elektronit siroavat esimerkiksi kullalla päällystetystä näytteestä.

mikroskopia
Tieteen tekniikan haara, jossa kehitetään laitteita, joilla voi nähdä hyvin tarkasti ja hyvin pieniä kohteita.

näyte, preparaatti
Näyte on itse tehty tai valmis hyvin ohut leike tutkittavasta asiasta esim. kasvin osasta.

solu, cell
Kaikkien eliöiden melko samanlainen rakenneosa. Kaikissa soluissa on solukalvo ja solulima. Ihmisen tavallisissa soluissa on mm. tuma ja mitokondrioita. Solun nimesi Robert Hooke tarkastellessaan yli 400 vuotta sitten korkkitammen kuorta ensimmäisillä mikroskoopeilla. Solun suomenkielisen nimen kehitti Elias Lönnroth 1800-luvun lopussa.

suurennos
Suurennos kertoo kuinka paljon todellista suurempi mikroskoopissa näkyvä näytteen kuva on. Suurennos valomikroskoopissa lasketaan kertomalla yhteen okulaarin suurennos objektiivin suurennoksella.

valomikroskooppi, light microscope
Laite, jolla tutkitaan pieniä kohteita suurentamalla niitä linssien avulla. Tavallisessa valomikroskoopissa valo kulkee näytteen lävitse. Stereomikroskoopissa valo heijastuu näytteen pinnasta. Erottelukykyä rajoittaa näkyvän valon aallonpituus.

Luku 2. Solu

2017-01-15T11:39:14+02:00

Luvun termit Quizletissä

aitotumaiset (eliöt), eukaryotes
Eliöt, joiden tumaa ympäröi tumakotelo. Aitotumaisia eliöitä ovat kasvit, eläimet, sienet ja alkueliöt.

DNA eli deoksiribonukleiinihappo, deoxyribonucleic acid
DNA-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen. Se koostuu nukelotideistä. Nukleotidin muodostavat sokeri, fosfaatti ja emäs. Emäksiä on neljä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini.

esitumaiset (eliöt), prokaryotes
Yksisoluiset eliöt, joiden solulimassa tuma ei erotu tumakotelon puuttumisen takia. Esitumaisia eliöitä ovat bakteerit ja arkit.

geeni, gene
Tiettyyn ominaisuuten vaikuttava DNA-jakso kromosomissa. Perintötekijä.

iturata, germ line
Solut, jotka muodostavat myöhemmin sukusoluja. Ensimmäinen ituradan solu on munasolu ja siihen kuuluvat kaikki solut, joista kehittyy sukusoluja, munasoluja ja siittiösoluja.

kantasolu, stem cell
Erilaistumiskykyisiä soluja, jotka kykenevät muuttumaan moniksi eri solutyypeiksi. Esimerkiksi munasolu on kantasolu ja luuytimessä verisolut syntyvät kantasoluista.

kromatiini, chromatin
DNA:n ja proteiinien muodostama rakenne. Kromosomit muodostuvat kromatiinista.

kromosomi, chromosome
DNA:ta ja proteiineja sisältäviä rakenteita, joissa sijaitsevat geenit eli perintötekijät.

lysosomi, lysosome
Pienikokoisia kalvorakkuloita, joissa hajotetaan erilaisia aineita.

mitokondrio, mitochondrion
Soluelin, jossa sokeri muutetaan solulle käyttökelpoiseksi energiaksi (ATP).

perimä, genome
Kromosomien geeneistä muodostuva kokonaisuus.

solukalvo, cell membrane
Solukalvo rajoittaa solun ympäristöstä.

solulima, cytoplasm
Solukalvon sisällä oleva tila. Sisältää muut solun osat paitsi tuman ja soluseinän. Solulima koostuu solunesteestä ja soluelimistä.

solulimakalvosto, endoplamic reticulum, ER
Solulimassa sijaitseva kalvorakkuloista ja –pusseista koostuva rakenne. Kalvostolla tuotetaan erilaisia aineita.

solunesterakkula, vacuole
Kasvisolun nesteen täyttämä kalvorakkula. Se mm. varastoi aineita.

soluseinä, cell wall
Kasvi-, sieni- ja bakteerisoluja ympäröivä rakenne, joka tukee ja suojaa solua.

tuma, nucleus
Aitotumaisten rakenne, joka sisältää solun perimän. Tuman erottaa solulimasta tumakalvo, jossa on tumahuokosia. Tuman sisällä on tumalima. Kromosomien lisäksi tumasta löytyy mm. tumajyvänen.

viherhiukkanen, chloroplast
Kasvien soluelin, jossa tapahtuu yhteyttäminen.

Luku 3. Kudokset

2016-08-05T06:28:09+03:00

kudos, tissue
Rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaisten eläinsolujen joukko. Pääkudostyyppejä ovat epiteeli- eli pintakudos, side-, lihas- ja hermokudos. Sidekudokseen kuuluvat mm. tukikudos, luut ja veri, jonka solujen väliaine on poikkeuksellisesti nestettä.

kudoshormonit, tissue hormones
Paikallishormoneja, joita erittyy muutamista soluista ja jotka vaikuttavat kudoksissa paikallisesti, ei koko elimistössä. Esim. histamiinia voi erittyä ihon tulehtuneeseen kohtaan.

Luku 4. Luusto

2017-01-15T11:10:07+02:00

Luvun termit Quizletissä

kollageeni, collagen
Elimistön tukiproteiini, jota on rustoissa sekä luiden väliaineessa.

luu, bone
Luukudoksesta ja sitä peittävästä luukalvosta muodostunut tukielin. Luukudos on tukikudosta, jonka pinnassa on tiivis luu ja syvemmällä on hohkaluu. Luun sisällä on luuydintä. Luusoluja eli osteosyyttejä muodostavat osteoblastit.

nikama, vertebra
Moniulokkeinen luu, joista selkäranka muodostuu. Nikamien välissä ovat välilevyt.

nivel, joint
Luiden välinen liikkuva liitoskohta. Monia niveliä ympäröi nivelpussi.

osteoblasti, osteoblast
Luunmuodostajasolu. Solutyyppi, joka luun kehittyessä muodostaa luukudosta. Valmiissa luussa se joutuu väliaineen ympäröimäksi, jolloin sitä kutsutan luusoluksi eli osteosyytiksi.

osteoklasti, osteoclast
Luunsyöjäsolu. Suuri solu, joku erilaistuu luuytimen monosyyteistä eli on makrofagi. Osteoklastien aktivoituessa mm. kalsiumia alkaa poistua luukudoksesta.

osteoporoosi, osteoporosis
Luukato. Sairaus, jossa luuaineksen vähenemisen seurauksena luut murtuvat helposti.

selkäydin, spinal cord
Selkärangan kanavassa oleva keskushermoston osa. Harmaassa aineessa on hermosolukeskuksia ja sitä ympäröivässä valkeassa aineessa on viejähaarakkeiden muodostamia hermoratoja.

Luku 5. Lihakset

2017-01-15T11:11:21+02:00

Luvun termit Quizletissä

ATP, adenosine triphosphate
Fotosynteesissä, soluhengityksessä ja käymisessä syntyvä runsasenerginen yhdiste, jota solut käyttävät energianlähteenä. ATP hajoaa reaktiossa ADP:ksi ja epäorgaaniseksi fosfaatiksi.

energia, energy
Solut saavat energiaa ravinnosta. Hiilihydaatit, valkuaisaineet ja rasvat ovat energiaravintoaineita. Solun mitokondriot tuottavat glukoosista ATP-energiaa, jota solu pystyy käyttämään, esimerkiksi lihassolu supistumiseen.

filamentti, filament
Lihassolun ohut, rihmamainen rakenne, säie. Aktiini- ja myosiinifilamentit eli -säikeet.

glukoosi, glucose
Rypälesokeri. Monosakkaridi. C₆H₁₂O₆. Tärkeä aine eliöiden aineenvaihdunnassa, mm. yhteyttämisen päätuote ja soluhengityksen polttoaine sekä monien yhdisteiden valmistuksessa lähtöaine.

hiilihydraatit, carbohydrates
Hiilihydraatit ovat energiaravintoaineita. Mm. sokeri ja tärkkelys ovat hiilihydraatteja.

mitokondrio, mitochondrion
Soluelin, jossa aitotumaisten soluhengityksen päävaiheet tapahtuvat.

poikkijuovainen lihaskudos, (luustolihas = skeletal muscle)
Poikkijuovaisen lihaskudoksen lihassolussa näkyy mikroskooppikuvassa selviä juovia. Juovat johtuvat solun säikeiden rakenteesta ja sijoittumisesta toisiinsa nähden. Kaikki luihin kiinnittyvät lihakset ovat poikkijuovaisia.
Luustolihaksen säikeiden eli fibrillien perusrakenneyksilöt, sarkomeerit, ovat järjestäytyneet vierekkäin niin, että koko lihassolu näyttää mikroskoopissa poikkijuovaiselta.

proteiinit, proteins
Proteiinit eli valkuaisaineet rakentuvat aminohapoista. Aminohapot ovat kuin legopalikoita, joista rakennetaan solumme osat.

sarkomeeri, sarcomere
Lihassolun supistuvien säikeiden (fibrillien) perusrakenneyksikkö.

sileä lihas, unstriated muscle
Juovaton lihas. Lihaskudostyyppi, jonka solurakenteessa ei näy poikkijuovaisuutta. Sileät lihassolut muodostavat sisäelinten lihaskerroksia. Supistuminen on tahdosta riippumatonta.

soluhengitys, cell respiration
Energian vapauttaminen solun käyttöön orgaanisia aineita hapettamalla. Kolme vaihetta: glykolyysi, sitruunahappokierto ja elektroninsiirtoketju. Tuottaa runsaasti ATP-energiaa. Reaktiossa kuluu happea ja muodostuu hiilidioksidia sekä vettä.

vastavaikuttajalihakset, antagonist muscles
Lihaspari, jotka vaikuttavat vastakkaissuuntaisesti. Esimerkiksi käsivarren koukistaja (hauislihas) ja ojentaja (olkalihas).

Luku 6. Ruuansulatus

2017-01-15T11:38:45+02:00

Luvun termit Quizletissä

aminohapot, amino acids
Typpipitoisia orgaanisia happoja, joista proteiinit rakentuvat. Tumallisten eliöiden proteiineissa esiintyy 20 erilaista aminohappoa.

amylaasi, amylase
Tärkkelystä pilkkova entsyymi. Eläimissä sylkirauhaset ja haima tuottavat amylaasia. Myös tärkeä mm. panimoteollisuuden entsyymi.

A-vitamiini, vitamin A
Rasvaliukoinen vitamiini. Muodostuu eläimissä kasvien tuottamasta beetakaroteenista. Mm. osa rodopsiini-näköpigmenttiä.

B-vitamiinit, vitamin B complex
Ryhmä vitamiineja, joista suurin osa on entsyymien rakenneosia, kofaktoreita.

bilirubiini, bilirubin
Sapen väriaine, joka on hemoglobiinin hajoamistuote. Aiheuttaa ulosteiden tyypillisen värin.

diabetes, diabetes
Sokeritauti. Insuliinihormonin puutteesta tai kudosten epäherkistymisestä insuliinille johtuva aineenvaihduntasairaus, jossa veren sokeripitoisuus on normaalia suurempi.

D-vitamiini, vitamin D
Rasvaliukoinen vitamiini, jota syntyy ihmisen ihossa UV-säteilyn vaikutuksesta ja ravinnosta mm. maidosta. Tärkeä vaikutus kalsiumin imeytymisessä.

entsyymi, enzyme
Entsyymi on aine, joka mahdollistaa ja nopeuttaa tietyn reaktion. Esimerkiksi laktaasi-entsyymi pilkkoo lakttosia eli maitosokeria. Useimmat ihmisen reaktiot ovat entsyymien säätelemiä ja nopeuttamia (eli katalysoimia). Entsyymit ovat perimän mukaan valmistettuja proteiineja. Mm. ruuansulatus perustuu entsyymien toimintaan.

haima, pancreas
Mahalaukun takana sijaitseva rauhanen. Avoeritteinen osa tuottaa haimanestetä pohjukaissuoleen. Umpirauhasosa (Langerhansin saarekkeet) tuottaa insuliinia ja glukagonia.

hiilihydraatit, carbohydrates
Hiiltä, vetyä ja happea sisältäviä yhdisteitä, joita syntyy yhteyttämisessä. Eliöiden energialähteitä (esim. glukoosi), energiavarastoja (esim. tärkkelys, glykogeeni) ja rakenneosia (esim. selluloosa).

insuliini, insulin
Haiman Langerhansin saarekkeista erittyvä hormoni, joka säätelee veren sokeripitoisuutta varastoimalla glukoosia glykogeenina maksaan ja lihaksiin.

kolesteroli, cholesterol
Ravinnosta valmiina saatava sekä eläimen itse valmistama, rasva-aineisiin kuuluva yhdiste, jota tarvitaan solujen kalvorakenteisiin. Jos kolesterolia on liikaa, sitä saostuu verisuonten seinämiin ja sappikiviin.

K-vitamiini, vitamin K
Rasvaliukoinen vitamiini, jota tarvitaan mm. veren hyytymisessä. Sitä valmistuu suolistossa mikrobitoiminnan seurauksena.

maha, stomach
Mahalaukku. Ruuansulatuskanavan ontelo, jossa ruokaan sekoittuu mahanestettä ja jossa ruoka muuttuu juoksenvaan muotoon.

mahaneste, gastric juice
Mahalaukun seinämästä erittyvä neste. Se sisältää maharauhasten erittämää pepsiiniä, limaa ja suolahappoa. Mahanesteen pH on 1–3.

maharauhanen, gastric gland
Mahan limakalvon rauhanen. Rauhasen solut erittävät suolahappoa, pepsinogeenia (pepsiinin esiastetta) ja limaa. Eräät solut erittävät ruuansulatusta sääteleviä hormoneja.

maksa, liver
Suuri rauhanen, joka erittää mm. sappea, tuottaa verenkiertoon kolesterolia ja veren proteiineja (esim. albumiinia), puhdistaa verta mikrobeista ja toimii monien aineiden varastona.

nukkalisäke, mikrovillus, microvillus
Solukalvon sormimainen lisäke. Esimerkiksi suolen sisäpinnan epiteelisoluissa on tuhansia mikrovilluksia.

nukleaasit, nucleases
Nukeliinihappoja pilkkova entsyymi. Erittyy muun ruuansulatuskanavassa.

pH, pH
Happamuutta ilmaiseva luku, liuoksen vetyionikonsentraation negatiivinen logaritmi. Asteikko on 1–14. pH 7 on neutraali, sitä pienemmät luvut ilmentävät hapanta, suuremmat emäksistä liuosta.

pepsiini, pepsin
Mahanesteen proteiineja polypeptideiksi pilkkova entsyymi. Ks. Pepsinogeeni.

pepsinogeeni, pepsinogen
Maharauhasten erittämä aine, joka aktivoituu proteiineja pilkkovaksi pepsiiniksi suolahapon vaikutuksesta. Maharauhasen erittämä proteiineja pilkkova aine ei voi olla erityshetkellä aktiivisessa muodossa, sillä tällöin pilkkoutuisi myös rauhasen omia rakenteita.

peptidi, peptide
Kahdesta tai useammasta aminohaposta muodostunut molekyyli.

proteiinit, proteins
Valkuaisaineet. Elintoiminnoille välttämättömiä typpipitoisia orgaanisia yhdisteitä, joita eliöt tuottavat proteiinisynteesissä. Makromolekyylejä, jotka rakentuvat aminohapoista. Proteiinit ilmentävät DNA:n yksilöllistä emäsjärjestystä.

rasva-aine, lipid
Lipidi. Eliöiden solukoissa ja kudoksissa syntynyt rasvat ja rasvamainen aine. Esim. triglyseridit, kolesteroli ja fosfolipidit.

sappineste, bile
Maksan erittämä ruuansulatusneste, joka kulkeutuu ohutsuolen alkuosaan. Sappineste muokkaa rasvoja siten, että muut entsyymit pystyvät pilkkomaan niitä paremmin.

sappirakko, gall bladder
Maksaan liittyvä rakko, joka väkevöi,varastoi ja erittää maksasta erittyvää sappinestettä.

vitamiinit, vitamins
Orgaanisia yhdisteitä, joita eliöt tarvitsevat pieniä määriä ja jotka ovat välttämättömiä solujen aineenvaihdunnalle. Vesiliukoisia ovat C-vitamiini ja B-ryhmän vitamiinit, rasvaliukoisia ovat A-, D-, E- ja K-vitamiinit.

Luku 7. Hengitys

2017-01-15T11:38:22+02:00

Luvun termit Quizletissä

hengitys, respiration
Tapahtumasarja, jonka avulla ihminen saa energian elintoimintoihinsa. Hengityksessä on kolme vaihetta: hengityskaasujen (O₂, CO₂) vaihto ympäristön kanssa, hengityskaasujen kuljettaminen elimistössä ja soluhengitys.

hengityskeskus, respiratory center
Hengitystoimintoja säätelevä alue ydinjatkeessa ja aivoissa.

keuhkorakkulat, pulmonary alveoli
Keuhkojen ilmateiden päässä olevia pieniä säkkimäisiä rakenteita, joiden seinämissä tapahtuu elimistön kaasujenvaihto.

keuhkotuuletus, pulmonary ventilation
Pallean ja eräiden muiden lihasten ylläpitämä keuhkojen ilmapumpputoiminta (sisään- ja uloshengitys).

spirometria, spirometry
Keuhkojen hengityskapasiteetin mittaus.

vitaalikapasiteetti, vital capacity
Suurin ilmamäärä, jonka henkilö pystyy uloshengittämään maksimaalisen sisäänhengityksen jälkeen.

Luku 8. Veri

2017-01-15T11:13:15+02:00

Luvun termit Quizletissä

anemia, anemia
Tila, jossa veren punasolujen hemoglobiinipitoisuus tai punasolujen määrä on poikkeuksellisen pieni. Perussyynä voi olla esim. raudan puute.

EPO, erythropoietin. EPO
Munuaisten erittämä, punasolujen tuottoa kiihdyttävä hormoni. Eritystä kiihdyttää vähähappiset olot (mm. vuoristossa). Kielletty dopingaine.

fibriini, fibrin
Veren hyytyessä fibrinogeenistä syntynyt liukenematon säiemäinen proteiini.

fibrinogeeni, fibrinogen
Verinesteessä liuenneena oleva proteiini, joka saa aikaan veren hyytymisen.

hemoglobiini, haemoglobin
Punasolujen happea kuljettava aine. Hemoglobiinin keskusatomi on rauta, jonka saatavuus on siten hemoglobiinin muodostumiselle välttämätöntä.

hiussuoni, capillary
Valtimon ja laskimon välinen mikroskooppisen ohut suoni.

immuniteetti, immunity
Synnynnäinen tai hankittu vastustuskyky jotakin sairaudenaiheuttajaa tai muuta antigeenia vastaan. Perustuu lymfosyyttien toimintaan.

imuneste, lymph
Imusuoniston kellertävä neste, jota muodostuu solujen välisestä kudosnesteestä.

imusolmuke,lymph node
Imurauhanen. Elimistön puolustukseen liittyvä elin, jonka läpi virtaa imuneste. Imusolmukkeita on runsaasti mm. nivusissa ja kainaloissa.

imusuonisto, lymphatic system
Imusuonten ja imusolmukkeiden muodostama elinjärjestelmä.

K-vitamiini, vitamin K
Rasvaliukoinen vitamiini, jota tarvitaan mm. veren hyytymisessä. Sitä valmistuu suolistossa mikrobitoiminnan seurauksena.

leukemia, leukaemia
Verisyöpä. Luuytimen verta muodostavan kudoksen syöpä, jossa valkosolujen kehitys on häiriintynyt.

lipoproteiini, lipoprotein
Rasva-aineen sisältävä proteiini. Esim. veressä kolesterolia kuljettavat lipoproteiinit.

protrombiini, prothrombin
Maksan tuottama, veren hyytymisessä toimivan entsyymin (trombiini) epäaktiivinen esiaste.

punasolu, erythrocyte, red blood cell
Verisolu, joka kuljettaa hengityskaasuja happea. Tumaton, sisältää hemoglobiinia.

reesusveriryhmätekijä, Rh factor, rhesus factor
Rh-tekijä. Punasolujen pinnalla oleva Rh-antigeeni.

rokotus, vaccination
Menetelmä, jolla saadaan puolustuskyky mikrobia vastaan (eli immunisaatio) antamalla elimistöön tapettuja tai heikennettyjä mikrobeja.

seerumi, serum
Verihera. Saadaan kun veren soluttomasta nesteestä eli plasmasta poistetaan hyytymissäikeet (fibriini). Seerumia voi luonnostaan muodostua ruven pinnalle.

trombiini, thrombin
Veren hyytymisessä toimiva entsyymi, joka pilkkoo plasman fibrinogeenin hyytymän muodostavaksi fibriiniksi. Entsyymin esiaste on protrombiini.

valkosolu, white blood cell
Leukosyytti. Veren elimistön puolustukseen liittyviä soluja, jotka luokitellaan kolmeen tyyppiin: granulosyyti, imusolut eli lymfosyytit ja monosyytit.

vasta-aine, antibody
Immuunijärjestelmän (esim. valkosolun) tuottama proteiinimolekyyli, joka muodostuu tiettyä vierasta ainetta, antigeenia, vastaan. Vasta-aine on molekyylirakenteeltaan immunoglobuliini.

veri, blood
Verisuonistossa kiertävä nestemäinen kudos, joka on muodostunut veriplasmasta ja verisoluista.

verihiutale, blood platelet
Trombosyytti. Tumaton verisolu. Syntyy luuytimessä, jolloin tuma jää emosoluun. Osallistuvat veren hyytymiseen.

verineste, blood plasm
Veriplasma. Veren nestemäinen osa. Sisältää monia ioneja, proteiineja (mm. albumiini, immunoglobuliineja ja fibrinogeeniä) sekä monia tarpeellisia tai poistuvia aineita.

veriryhmät, blood groups
Veriryhmäjärjestelmä, joka perustuu punasolujen pinnan proteiinien rakenne-eroihin. Ihmisen veriryhmät ovat A, B, AB ja 0 (nolla). Punsolun pinnan A- ja B-molekyylit ovat veriryhmätekijöitä ja ne voivat saada aikaan vasta-aineiden muodostuksen. Tästä syystä veriryhmä pitää tietää, kun potilaalle annetaan verta.

Luku 9. Sydän ja verenkierto

2017-01-15T11:37:55+02:00

Luvun termit Quizletissä

aortta, aorta
Sydämen vasemmasta kammiosta lähtevä iso verisuoni, jota pitkin kulkee hapekasta verta elimistöön. Aortan alkuosaa kutsutaan aortan kaareksi.

EKG
Sydänsähkökäyrä, jolla voidaan päätellä sydämen sähköisten impulssien perusteella sydämen toiminnasta.

hiussuoni, capillary
Valtimon ja laskimon välinen mikroskooppisen ohut suoni.

imuneste, lymph
Imusuoniston kellertävä neste, jota muodostuu solujen välisestä kudosnesteestä.

imusolmuke, lymph node
Elimistön puolustuksen elin, jonka läpi virtaa imuneste. Imusolmukkeita on runsaasti mm. nivusissa ja kainaloissa.

imusuonisto, lymphatic system
Imusuonten ja imusolmukkeiden muodostama elinjärjestelmä.

iso eli suuri verenkierto, major circulation
Verenkierron osa, joka vie hapekasta verta kaikkialle muualle elimistöön paitsi keuhkoihin. Veri lähtee vasemmasta kammiosta ja sieltä aorttaa pitkin kaikkialle ruumiiseen. Sieltä vähähappinen laskimoveri palaa onttolaskimoita pitkin takaisin sydämen oikeaan eteiseen.

johtorata
Sydämen erikoistuneista soluista muodostunut impulssinjohtojärjestelmä, jota pitkin sinussolmukkeesta lähtevä aktiopotentiaali leviää ensin koko sydämeen ja vasta sitten niistä tavallisiin lihassoluihin.

keuhkolaskimo, pulmonary vein
Keuhkoista tulevat laskimot, jotka tuovat hapettuneen veren sydämen vasempaan eteiseen. Ihmisellä on neljä keuhkolaskimoa.

keuhkovaltimo, pulmonary artery
Keuhkovaltimorunko lähtee sydämen oikeasta kammiosta ja jakaantuu pian sen jälkeen oikeaan ja vasempaan keuhkovaltimoon, jotka kuljettavat vähähappista verta keuhkoihin.

keuhkoverenkierto, pulmonary circulation.
Pieni verenkierto eli keuhkoverenkierto, jossa ensin vähähappinen veri kulkee sydämen oikeasta kammiosta keuhkovaltimoja pitkin keuhkoihin ja sitten hapekas veri kulkee keuhkolaskimoja pitkin sydämen vasempaan eteiseen.

rintatiehyt, thoracic duct
Imusuoni, josta imuneste siirtyy verenkiertoon (solislaskimoon) lähellä kaulaa.

sepelvaltimot, coronary arteries
Sydämen seinämän verisuonet, jotka tuovat sydänlihassoluille happea ja ravintoa.

sinussolmuke, sinus node
Eteissolmuke. Sydämen oikean eteisen seinämässä oleva sydämen sykinnän tahdistava alue.

sydän, heart
Veren liikkeitä ylläpitävä, rytmikkäästi sykkivä lihaksikas elin.

sydänlihassolu, cardiac muscle cell
Poikkijuovainen, tahdosta riippumaton, sydänlihaksen lihassolu.

valtimo, artery
Verta sydämestä poispäin vievä verisuoni.

Luku 10. Maksa ja munuaiset

2017-01-15T11:37:34+02:00

Luvun termit Quizletissä

alkuvirtsa
Primaarivirtsa. Nefronin verisuonikeräsestä nefronin koteloon suodattuva hyvin laimea virtsa. Se sisältää veriplasman ainesosat proteiineja lukuun ottamatta.

ADH, antidiureettinen hormoni, antidiuretic hormone
Vasopressiini. Aivolisäkkeestä erittyvä hormoni, joka vaikuttaa munuaisten toimintaan mm. väkevöittämällä virtsaa.

avorauhanen, exocrine gland
Eläinten rauhanen, joka tuottaa eritteensä avonaiseen putkeen, ei verenkiertoon. Mm. sylki-, kyynel-, maito-, maha- ja suolirauhaset.

happo-emästasapaino, acid-base balance
Elimistön happamuuden (pH) säätelyjärjestelmän ylläpitämä tasapaino. Elimistö tuottaa erityisesti happamia aineita (kuten CO₂), minkä takia elimistö tuottaa mm. vereen pH:ta tasapainottavia puskuriaineita.

kuona-aineet, excreta
Elimistöstä erittyvät käyttökelvottomat aineet. Liukoiset ja kiinteät aineet poistuvat virtsassa, ulosteissa ja hiessä. Kudosten tuottama hiilidioksidi ja ruuansulatuskanavassa mikrobitoiminnassa syntyvät kaasut (mm. metaani) ovat kaasumaisia kuona-aineita.

munuainen, kidney
Virtsanerityselin, joka toimii erityisesti typpiaineenvaihdunnan lopputuotteiden poistajana.

nefroni, nephron
Munuaisten toiminnallinen perusyksikkö, joita on kummassakin munuaisessa noin miljoona. Nefronit suodattavat verestä virtsaa säädellen virtsan määrää ja koostumusta.

urea, urea
Virtsa-aine. Maksassa syntyvä typpipitoinen aineenvaihduntatuote, joka kulkeutuu veren kautta munuaisiin ja erittyy sieltä virtsaan.

virtsa, urine
Munuaisten erittämä neste, joka sisältää suoloja ja kuona-aineita (mm. virtsa-ainetta eli ureaa).

virtsa-aine, Ks. Urea.

11. Umpirauhaset

2017-01-15T11:15:59+02:00

Luvun termit Quizletissä

adrenaliini, adrenaline
Lisämunuaisen ytimestä erittyvä hormoni. Se kohottaa stressitilanteessa elimistön suorituskykyä mm. lisäämällä sydämen sykintää ja veren sokeripitoisuutta sekä tehostamalla hengitystä.

antidiureettinen hormoni, ADH, antidiuretic hormone
Vasopressiini. Aivolisäkkeestä erittyvä hormoni, joka vaikuttaa munuaisten toimintaan mm. väkevöittämällä virtsaa.

estrogeeni, oestrogen.
Naispuolisuuden hormoni, jota erittyy munarakkulasta ja keltarauhasesta. Mm. stimuloi naisen sukupuolielinten kehitystä, vaikuttaa alkion kiinnittymiseen ja kehittymiseen.

glukagoni, glucagon
Haiman erittämä hormoni, joka muuttaa maksaan varastoitunutta glykogeenia glukoosisokeriksi. Toimii siis insuliinin vastaanvaikuttajana.

glukokortikoidit, glucocorticoids
Lisämunuaisten kuorikerroksesta erittyviä, sokeriaineenvaihduntaan vaikuttavia hormoneja.

glykogeeni, glycogen
Eläintärkkelys. Haaroittunut glukoosipolymeeri, polysakkaridi. (C₆H₁₀O₅)_n . Hiilihydraattien varastoaine lihaksissa ja maksassa.

glykolyysi, glycolysis
Soluhengityksen ensimmäinen reaktiosarja. Siinä glukoosi (C₆H₁₂O₆₎pilkkoutuu kahdeksi palorypälehapoksi. Reaktio tuottaa vain vähän energiaa: nettotuotanto on 2 ATP:tä. Reaktio tapahtuu anaerobisesti eli eli ilman hapen läsnäoloa solulimassa.

gonadotropiinit, gonadotropins
Aivolisäkkeen etulohkosta erittyviä, sukupuolirauhasten toimintaa sääteleviä hormoneja. Mm. lutropiini ja follitropiini.

haima, pancreas
Mahalaukun takana sijaitseva rauhanen. Avoeritteinen osa tuottaa haimanestetä pohjukaissuoleen. Umpirauhasosa (Langerhansin saarekkeet) tuottaa insuliinia ja glukagonia.

hormonit, hormones
Elimistön tuottamia aineita, jotka vaikuttavat solujen toimintaan jo pieninä pitoisuuksina. Hormoneja vapautuu erityisesti umpirauhaisista, mutta myös eräistä hermo-, lihas- ja verisoluista. Termistössä on lueteltu vain tärkeimmät hormonit.

hypotalamus, hypothalamus
Väliaivojen pohjassa sijaitseva aivojen osa, jossa on mm. autonomisen hermoston keskuksia. Hypotalamus säätelee aivolisäkkeen toimintaa.

insuliini, insulin
Haiman Langerhansin saarekkeista erittyvä hormoni, joka säätelee veren sokeripitoisuutta varastoimalla glukoosia glykogeenina maksaan ja lihaksiin.

kalsitoniini, calcitonin
Kilpirauhasen hormoni, jota alkaa erittyä veren kalsiumpitoisuuden kasvaessa. Se vähentää veren kalsium- ja fosfaattipitoisuutta estämällä kalsiumin poistumista luukudoksesta (estää osteoklastien toimintaa). Parathormonin vastavaikuttaja.

kasvuhormoni, growth hormone, GH
Somatotropiini. Aivolisäkkeen etulohkosta vapautuva anabolinen eli kudosten kasvua lisäävä hormoni.

kasvutekijät, growth factors
Solujen jakautumista ja kypsymistä sekä kudosten ja elinten kehitystä säätelevät aineet. Suurin osa on proteiineja. Esimerkiksi epo-kasvutekijä edistää punasolujen valmistumista.

kateenkorva, thymus
Rintaontelon välikarsinassa sijaitseva immuunijärjestelmän elin, jossa on paljon imusoluja (T-imusolun nimi tulee kateenkorvan latinankielisestä nimestä "thymus"). Kateenkorva pienenee murrosiän jälkeen huomattavasti.

kilpirauhanen, thyroid gland
Umpirauhanen, joka sijaitsee kaulassa kurkunpään kohdalla. Erittää tyroksiinia ja kalsitoniinia.

kudoshormonit, tissue hormones
Paikallishormoneja, joita erittyy muutamista soluista ja jotka vaikuttavat kudoksissa paikallisesti. Esim. histamiini.

käpyrauhanen, pineal gland
Väliaivojen yläosassa sijaitseva umpirauhanen, jonka erittämä melatoniini-hormoni säätelee biologisia rytmejä.

LH, luteinizing hormone
Luteinisoiva hormoni eli lutropiini. Aivolisäkkeen etulohkon hormoni, joka saa aikaan munasolun irtoamisen, ovulaation. Edesauttaa munarakkulan ja keltarauhasen kehitystä kiihdyttäen myös niiden hormonien (estrogeeni ja progesteroni) eritystä. Miehellä LH stimuloi testosteronin tuotantoa.

lisäkilpirauhanen, parathyroid gland
Kilpirauhasen takapinnalla oleva umpirauhanen, joka erittää veren kalsiumpitoisuutta säätelevää parathormonia.

lisämunuainen, adrenal gland
Munuaisen yläpuolella oleva umpirauhanen. Kuorikerros erittää mineralo- ja glukokortikoideja sekä pieniä määriä sukupuolihormoneja. Ydinkerros erittää sympaattisen hermoston säätelemänä adrenaliinia ja noradrenaliinia.

melatoniini, melatonin
Käpyrauhasesta erittyvä, biologisia rytmejä säätelevä hormoni.

mineralokortikoidit, mineralocorticoids
Lisämunuaisten kuorikerroksesta erittyviä, kivennäisainetasapainoon vaikuttavia hormoneja, jotka vaikuttavat natrium-, kalium- ja vetyionien imeytymiseen virtsaan. Yksi vaikutustapa on natrium-kaliumpumpuun tehostaminen (jolloin Na-ionien imeytyminen munuaisista vereen lisääntyy).

noradrenaliini, noradrenaline.
Tärkeä elimistön säätelijäaine. Lisämunuaisen ytimen hormoni, joka säätelee mm. sileiden lihasten ja rauhasten toimintaa. (Lisäksi hermovälittäjäaine, joka mm. välittää sympaattisen hermoston vaikutuksen kohde-elimiin, kuten sileisiin lihaksiin).

oksitosiini, oxytocin
Aivolisäkkeen erittämä hormoni. Se saa synnytyksen käynnistyessä kohdun lihakset supistumaan ja työntämään sikiötä kohdusta ulos.

parathormoni, parathormone
Lisäkilpirauhashormoni, joka säätelee kalsiumin imeytymistä suolesta ja takaisinimeytymistä vereen munuaisissa sekä edistää kaliumin vapautumista luustosta.

progesteroni, Progesterone
Keltarauhashormoni. Valmistaa kohdun limakalvon vastaanottamaan alkion ja ylläpitää raskautta. Erittyy erityisesti keltarauhasesta ja raskauden aikana istukasta.

prolaktiini, prolactin
Aivolisäkkeen etulohkon hormoni, joka synnytyksen jälkeen kiihdyttää maidon erittymistä.

proteiinisynteesi, protein synthesis
Proteiinien valmistuminen solussa DNA:n ohjeen mukaan. DNA:n emäsjärjestys sisältää ohjeen, jonka lähetti-RNA jäljentää itseensä ja kuljettaa sen tumasta ribosomeille. Siirtäjä-RNA:t kuljettavat aminohapot ohjeen mukaan oikeaan järjestykseen. Näin ne kääntävät emäsosien järjestyksen sisältämän tiedon proteiinimolekyylin aminohappojärjestykseksi.

reseptori, receptor
Vastaanottaja. Esimerkiksi aistinsolu, proteiini tai ärsykkeitä hermoimpulssiksi muuttava hermopääte. Solussa voi olla reseptoreja, jotka ottavat vastaan esimerkiksi hormoneja. Tiettyyn kemialliseen aineeseen erikoistunutta reseptoria kutsutaan kemoreseptoriksi.

somatostatiini, somatostatine
Hypotalamuksesta (joka on väliaivojen pohjassa) ja haimasta erittyvä hormoni, joka aivolisäkkeeseen päästyään ehkäisee kasvuhormonin eritystä. Vaikuttaa myös monen muun hormonin eritykseen.

steroidit, steroids
Sukupuolihormonit ja lisämunuaisen kuorikerroksen hormonit, joita yhdistää samanlainen kemiallinen rakenne (polysyklisiä lipidiyhdisteitä).

toisiolähetti
Toisiolähetti on solukalvossa syntyvä aine, jonka välittämänä tieto siirtyy solukalvolta solun sisään. Käytännössä se siis lähettää hormonin viestin eteenpäin solun sisällä.

tropiinit, trophins
Hormoni, joka vaikuttaa toisen hormonin erittymiseen tai kudoksen kasvuun. Esim. kortikotropiinit.

tymosiini, thymosin
Kateenkorvan hormoni, jotka stimuloivat T-imusolujen kypsymistä.

tyroksiini, thyroxin
Kilpirauhashormoni, joka vilkastuttaa solujen aineenvaihduntaa. Sisältää jodia.

umpirauhanen, endocrine gland
Hormoneja erittävä rauhanen, esimerkiksi aivolisäke, kilpirauhanen ja lisämunuainen.

Luvut 12 ja 13. Hermosolu, aivot ja hermosto

2017-01-15T11:37:10+02:00

Luvun 12 ja 13 termit Quizletissä

aivokuori, cerebral cortex
Isoaivojen pinnalla oleva 1,5–5 mm paksu osa, harmaan aineen kerros. Se muodostuu ydintupettomien hermosolujen solukeskuksista ja tuojahaarakkeista.

aivolisäke, pituitary gland
Väliaivojen pohjassa oleva pieni umpirauhanen. Siitä erittyy useita hormoneja, jotka säätelevät muiden umpirauhasten hormonien eritystä.

aivo-selkäydinneste, cerebrospinal fluid
Aivokammioissa ja selkäydinkanavassa oleva neste. Sen mukana aivot ja selkäydin saavat ravintoa. Nesteen välityksellä poistuu aivojen ja selkäytimen aineenvaihdunnan tuotteita. Nestettä imeytyy aivokalvon kautta vereen.

aivot, brain
Keskushermoston osa, johon nisäkkäällä kuuluvat isoaivot, väli- ja keskiaivot, aivosilta, pikkuaivot ja ydinjatke.

autonominen hermosto, autonomic nervous system
Tahdosta riippumattomia toimintoja säätelevä hermoston osa. Se säätelee sydämen, sileiden lihasten ja rauhasten toimintaa.

ehdollinen refleksi, conditioned reflex
Opittu refleksi, joka käynnistyy aina tietystä ärsykkeestä.

ehdoton refleksi, unconditioned reflex
Synnynnäinen heijaste, joka tapahtuu perimän ohjaamana.

hermo, nerve
Hermosolujen viejähaarakkeista koostuva lankamainen rakenne.

hermoimpulssi, nerve impulse
Hermosolun aktiopotentiaali eli sähköinen tiedonsiirtyminen hermosolun solukalvolla.

hermorata, neural pathway
Toisiinsa yhteydessä olevien hermosolujen ketju, joka on hermoimpulssien säännöllisesti käyttämä reitti. Hermorata yhdistää hermoston kaksi osaa toisiinsa yleensä myelinisoituneista hermosyistä, jotka tunnetaan valkeana aineena. Hermoradat yhdistävät melko kaukaisia alueita aivoissa tai muualla hermostossa verrattuna paikalliseen kommunikaatioon käytettyyn harmaaseen aineeseen.

hermosolu, neuron
Neuroni. Osat: tuojahaarakkeet, solukeskus ja viejähaarake.

hermosto, nervous system
Hermokudoksen muodostama elinjärjestelmä, joka viestii ja säätelee elimistön toimintaa.

hermovälittäjäaine, neurotransmitter
Aine, joka välittää hermosolun viejähaaraketta pitkin tulleen hermoimpulssin synapsissa kemiallisesti seuraavaan soluun.

hypotalamus, hypothalamus
Väliaivojen pohjassa sijaitseva aivojen osa, jossa on mm. autonomisen hermoston keskuksia. Hypotalamus säätelee aivolisäkkeen toimintaa.

impulssi, impulse
Mm. hermosolun harakkeessa tapahtuva sähköinen tiedon eteneminen.

isoaivot, cerebrum
Aivojen osa, joka ihmisellä on hyvin kehittynyt ja jonka kuorikerroksessa tapahtuvat korkeammat aivotoiminnat kuten oppiminen, muisti ja ajattelu. Isoaivoihin keskittyy koko tajuntamaailma.

refleksi, reflex
Heijaste. Aistinhermon ärtymisestä alkava hermoradan ja siihen liittyvän elimen tai lihaksen automaattinen toiminta. Mm. polven patella- ja silmän pupillirefleksit.

selkäydin, spinal cord
Selkärangan kanavassa oleva keskushermoston osa. Harmaassa aineessa on hermosolukeskuksia ja sitä ympäröivässä valkeassa aineessa on viejähaarakkeiden muodostamia hermoratoja.

sympaattinen hermosto, sympathetic nervous system
Autonomisen hermoston osa, joka on aktiivinen erityisesti toimintatilanteissa. Sympaattinen hermosto säätelee verenkiertoelinten, rauhasten, ruoansulatuskanavan ja virtsaelinten toimintoja.

synapsi, synapse
Hermosolujen liittymäkohta viejähaarakkeen kärjen ja vastaanottajasolun tuojahaarakkeen välillä. Tiedonsiirto tapahtuu synapsissa välittäjäaineilla.

synapsirako, synaptic gap
Hermosolujen välisessä synapsissa oleva solukalvojen välillä oleva tila, jonka yli hermoimpulssi siirtyy hermovälittäjäaineiden välityksellä.

ärsyke, stimulus
Tekijä, joka saa aikaan solussa, esimerkiksi aistinsolussa, reaktion.

ääreishermosto, peripheral nervous system
Keskushermoston ulkopuolinen hermoston osa, joka koostuu aivojen pohjasta lähtevistä aivohermoista, selkäytimestä lähtevistä selkäydinhermoista ja autonomisista hermoista.

Luvut 14.-16. Näkökyky, kuulo ja muita aistejamme

2017-01-15T11:31:21+02:00

Lukujen 14-16 termit Quizletissä

aistin, sense organ, sensory receptor
Ärsykkeen vastaanottamiseen erikoistunut elin (esimerkiksi silmä tai korva) tai ärsytyksen vastaanottava solu tai sen osa.

akkommodaatio, accommodation
Silmän mukautuminen katsomaan eri etäisyyksille linssin kuperuutta säätelemällä. Esimerkiksi lähelle katsottaessa linssi kupertuu.

Cortin elin, spiral organ
Kierteiselin. Sisäkorvan kuuloelin, jossa kuuloaistinsolut sijaitsevat.

hajuaisti, olfactory sense
Kemiallainen aisti, jossa hajureseptorit (hajusolut) ärtyvät erilaisten aineiden vaikutuksesta.

hajukäämi, olfactory bulb
Etuaivojen osa, jota pitkin hajuaistimus kulkee hajuhermoista etuaivokuoren hajualueelle.

korva, ear
Elinjärjestelmä, jossa ovat kuulo-, tasapaino- ja pään liikeaistimet. Korvan osat ovat ulkokorva, välikorva ja sisäkorva.

rodopsiini, rhodopsin
Näköpurppura. Silmän verkkokalvon sauvasoluissa oleva valoherkkä aine, jonka muutoksiin perustuu sauvasolujen ärtyminen näkemisessä.

silmä, eye
Näköaistinelin. Rakenteeseen kuuluvat verkkokalvon valoon reagoivat valoreseptorit ja sekä apurakenteina valoa taittavat ja suuntaavat rakenteet. Silmän osia ovat mm. sarveiskalvo, linssi, lasiainen ja verkkokalvo.

Luvut 17-18: Seksuaalisuus ja hedelmöityksestä syntymään

2017-01-15T11:41:23+02:00

Termit Quizletissä

abortti, abortion
Spontaani abortti tai raskauden keskeyttäminen varhaisessa alkion- tai sikiönkehityksen vaiheessa (alle 22 raskausviikkoa).

alkio, embryo
Eläimen ja ihmisen yksilönkehityksen varhaisvaihe, josta ei vielä voida tunnistaa, minkä eläinlajin yksilö on kyseessä. Ihmisen alkiovaihe kestää noin kahdeksan viikkoa.

alkiosolukerrokset, germ layers
Eläinalkion varhaiskehityksen kudoskerrokset: ulko-, keski- ja sisäkerros, joista kehittyvät gastrulaatiossa kudosten erilaistumisen seurauksena eri elimet.

alkiorakkula, blastocyst
Blastokysti. Nisäkkäiden alkionkehityksen varhainen vaihe. Rakkulan sisällä olevasta alkionystystä kehittyy itse alkio.

diffuusio, diffusion
Molekyylien siirtyminen liuoksessa tai kaasussa, jolloin aineet sekoittuvat tasaisesti. Diffuusio johtuu molekyylien tai ionien lämpöliikkeestä. Veden diffuusiota puoliläpäisevän solukalvon läpi kutsutaan osmoosiksi.

ensisijaiset sukupuoliominaisuudet, primary genitalia, external genitalia
Primaariset sukupuoliominaisuudet. Ulkoiset sukupuolielimet.

hCG, human chorionic gonadotropin
Istukkahormoni. Istukkahormonin päätehtävänä on estää keltarauhasen surkastuminen ja siten ylläpitää keltarauhashormonin tuotantoa raskauden aikana. Raskaustestien toiminta perustuu istukkahormonin mittaamiseen. Kuuluu gonadotropiineihin (muut erittyvät aivolisäkkeen etulohkosta).

implantaatio, implantation
Alkion kiinnittyminen kohdun seinämään.

induktio, induction
Tietyn solun tai kudoksen kehityssuunnan määräytyminen toisen solun tai kudoksen vaikutuksesta ja siitä lähtevä erilaistuminen.

istukka, placenta
Nisäkkäissä sikiön ja emon yhteyttä välittävä elin.Istukka pitää sikiön ja äidin veren erillään, mutta sallii kaasujen, ravinto-, vasta- ja kuona-aineiden vaihdon. Istukka erittää estrogeeniä, hCG:tä ja progesteronia.

istukkanäyte, chorionic villus sampling
Vatsan ihon läpi tehtävä näytteenotto istukasta, josta saadaan sikiön jakautuvia soluja kromosomitutkimusta varten. Istukkanäyte otetaan yleensä 11.–12. raskausviikolla.

kantasolut, stem cells
Ihmisellä alkion eri kudoksiksi ja elimiksi kehittyviä soluja. Varhaisimman alkion kaikkikykyiset eli totipotentit solut voivat kehittyä uudeksi yksilöksi. Noin viikon ikäisessä alkiossa on kolmisenkymmentä useakykyistä eli pluripotenttia solua, jotka voivat kehittyä miksi tahansa kudokseksi. Aikuisessa ihmisessä, esim. luuytimessä, on monikykyisiä eli multipotentteja soluja, jotka voivat yleensä kehittyä vain muutamaksi eri kudokseksi.

keskenmeno, spontaneous abortion
Spontaani abortti.Sikiön poistuminen kohdusta alle 500 gramman painoisena ennen 22. raskausviikon loppua.

kohtu, uterus
Naisen sukupuolielin, jonka seinämään alkio kiinnittyy istukan välityksellä.

kudos, tissue
Rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaisten eläinsolujen joukko. Pääkudostyyppejä ovat epiteeli-, side-, lihas- ja hermokudos.

lapsivesi, amniotic fluid
Sikiövesi. Sikiötä suojaava neste sikiötä kohdun vesikalvon sisällä.

lapsivesitutkimus, amniotic fluid analysis
Sikiön solujen tutkimusmenetelmä, jossa ohuella neulalla otetaan äidin vatsan läpi lapsivedestä sikiöstä irronneita soluja. Bioteknologian keinoin solujen kromosomien lukumäärä ja rakenne voidaan tutkia.

morula, morula
Alkion kehityksen vaihe, muurainaste. Alkiokehityksen alkuvaiheessa syntyvä pyöreä soluryhmä.

munasarja, ovary
Munarauhanen. Naisen sukupuolielinten osa, jossa munasolut kehittyvät ja josta kypsyessään irtoavat. Tuottaa estrogeenia ja progesteronia.

munasolu, egg cell
Naisen suuri sukupuolisolu, joka kehittyy munasarjassa.

napanuora, umbilical cord
Sikiökautinen elin, jonka kautta sikiön verisuonet (kaksi napavaltimoa, yksi napalaskimo) kulkevat istukkaan.

oksitosiini, oxytocin
Aivolisäkkeen erittämä hormoni. Se saa synnytyksen käynnistyessä kohdun lihakset supistumaan ja työntämään sikiötä kohdusta ulos.

ovulaatio, ovulation
Munasolun irtoaminen munarakkulasta.

progesteroni, Progesterone
Keltarauhashormoni. Valmistaa kohdun limakalvon vastaanottamaan alkion ja ylläpitää raskautta. Erittyy erityisesti keltarauhasesta ja raskauden aikana istukasta.

prolaktiini, prolactin
Aivolisäkkeen etulohkon hormoni, joka synnytyksen jälkeen kiihdyttää maidon erittymistä.

rakkokalvo, allantois
Alkion kuona-aineiden varastona toimiva alkiokalvo. Muodostaa istukan alkion puoleisen osan. Rakkokalvosta muodostuu mm. napanuora.

ruskuaispussi, yolk sac
Alkionkehityksen alkuvaiheen vararavintolähteenä toimiva elin, joka kehittyy alkion sisäkerroksen soluista. Energiaa sisältävää ruskuaista on erittynyt kohdun limakalvon soluista.

seerumiseulonta, serum test
Odottavan äidin verinäytteestä tehtävä tutkimus, jossa selvitetään veren seerumin eräiden aineiden pitoisuuksia, joiden poikkeavien määrien perusteella voidaan epäillä sikiön epänormaalia kehittymistä.

sikiö, foetus
Syntymätön yksilö, josta voidaan jo tunnistaa, minkä eläinryhmän laji on kyseessä. Ihmisellä kahdeksannen raskausviikon jälkeinen vaihe.

sikiödiagnostiikka, foetal diagnose
Perinnöllisen sairauden tai kehityshäiriön toteamiseksi tehtävä tutkimus, joka perustuu tavallisimmin ultraäänitutkimuksiin ja istukka-, napanuora- tai sikiövesinäytteisiin.

sikiökalvot, embryonic membranes
Alkiokalvot. Alkiota ja sikiötä suojaavat kalvot. Vesikalvo, rakkokalvo ja ravintokalvo.

SRY-geeni, sex-determining Region Y
Miehen Y-kromosomissa oleva geeni. Se saa aikaan miehen sukupuoliominaisuuksien kehittymisen.

sukupuolihormonit, sex hormones
Sukupuoliominaisuuksien kehittymistä ja sukupuolitoimintoja säätelevät hormonit. Suurin osa erittyy sukupuolirauhasista, pieni osa lisämunuaisen kuorikerroksesta.

sukupuolirauhaset, gonads
Miehen kivekset ja naisen munasarjat.

ultraäänitutkimus, medical ultrasonography
Sikiön terveydentilan tutkimusmenetelmä, jolla voidaan tutkia sikiön kasvua, hyvinvointia ja elimistön rakennetta (esim. istukan sijainti). Ultraäänen ja sen tutkimusanturin avulla luodaan kaksiulotteinen kuva, jota voidaan tarkastellaan näytöltä. Ultraäänianturia liikutellaan tutkittavan kohteen pinnalla.

yksilönkehitys, ontogeny
Yksilön kasvu- ja erilaistumistapahtuma hedelmöityneestä munasolusta täysikasvuiseksi, sukukypsäksi ihmiseksi.

Luvut 19-20: Perinnöllisyys

2017-01-15T11:53:24+02:00

Lukujen 19-20 termit Quizletissä

alleeli, allele
Geenimuoto. Yhdestä geenistä voi olla useita alleeleja, mutta kirjassa esitellään pääosin tapauksia, joissa alleeleita on vain kaksi (esimerkiksi S ja s).

autosomi, autosome
Muu kromosomi kuin sukupuolikromosomi. Adj. autosomaalinen.

diploidinen, diploid
Eliö tai solu, jolla on kaksinkertainen kromosomisto eli jokaista kromosomia kaksi kappaletta. Esim. ihminen. Solu diploidista perimää merkitään merkinnällä 2n.

DNA eli deoksiribonukleiinihappo,deoxyribonucleic acid
DNA-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen. Se koostuu nukelotideistä. Nukleotidin muodostavat sokeri, fosfaatti ja emäs. Emäksiä on neljä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini.

dominoiva eli vallitseva, dominant
Alleeli, joka peittää alleen resessiivisen eli peittyvän alleelin vaikutuksen. Dominantin alleelin vaikutus ilmenee, vaikka yksilö olisi heterotsygoottinen.

emäsparisääntö, base pair rule
DNA:n kaksoisjuosteessa vastakkaisessa juosteessa adeniinia vastaa aina tymiini, ja guaniinia sytosiini.

fenotyyppi eli ilmiasu, phenotype
Yksilön ominaisuuksien muodostama kokonaisuus sellaisena kuin ne voidaan havaita. Yksilön ilmiasuun vaikuttavat yksilön geenit ja ympäristö yhdessä.

F-polvi, F generation
Jälkeläisten sukupolvi risteytyksissä.

geeni eli perintötekijä, gene
Kromosomissa oleva DNA-jakso. Geenit ohjaavat solun ja eliön elintoimintoja sekä proteiinien valmistumista ja siten vaikuttavat yksilön perinnöllisten ominaisuuksien kehittymiseen.

geenimutaatio, point mutation
Yhden tai muutaman emäsparin muuttuminen DNA:ssa.

genotyyppi, genotype
Yksilön geenien muodostama kokonaisuus. Genotyypin ja ympäristön vaikutuksesta syntyy fenotyyppi eli ilmiasu.

haploidinen, haploid
Eliö tai solu, jolla on yksinkertainen kromosomisto eli jokaista kromosomia vain yksi kappale. Esim. kolibakteeri ja sukusolut. Haploidista perimää merkitään merkinnällä n.

homotsygoottinen eli samaperintäinen, homozygous
Yksilö, jolla on molemmissa vastinkromosomeissa geenistä sama alleeli.

heterotsygoottinen eli eriperintäinen, heterozygous
Yksilö, jolla on vastinkromosomeissa geenistä eri alleeli.

kromatiini, chromatin
DNA:n ja proteiinien muodostama rakenne. Kromosomit muodostuvat kromatiinista.

kromosomipari, (homologous) chromosome pair
Diploidisella eliöllä on jokaisesta kromosomista kaksi kopiota. Näitä homologisia kromosomeja sanotaan kromosomipariksi.

kromosomimutaatio, chromosome mutation
Mutaatiotyyppi, jossa yksilön kromosomien rakenne muuttuu.

kromosomistomutaatio, genome mutation
Mutaatiotyyppi, jossa yksilön kromosomien lukumäärä muuttuu.

mutaatio, mutation
Perinnöllinen muutos geenissä, kromosomissa tai kromosomistossa.

mutageeni, mutagen
Mutaatioita aiheuttava tekijä. Esimerkiksi UV-säteily.

nukleiinihappo, nucleic acid
DNA ja RNA. Informaatiota säilöviä ja välittäviä molekyylejä. Koostuvat peräkkäisistä nukleotideistä, joissa on emäs-, sokeri- ja fosfaattiosa.

P-polvi, P generation
Vanhempien sukupolvi risteytyksissä.

resessiivinen eli peittyvä, recessive
Alleeli, joka peittyy dominoivan alleelin vaikutuksen alle. Resessiivisen alleelin vaikutus ilmenee, kun yksilö on homotsygoottinen tämän suhteen.

sukupuolikromosomi, sex chromosome
Kromosomit, jotka eroavat sukupuolten välillä. Nisäkkäillä X- ja Y-kromosomit, linnuilla Z- ja W-kromosomit.

Luku 21: Taudinaiheuttajat

2017-01-15T11:56:32+02:00

Luvun termit Quizletissä

alkueläimet, Protozoa
Yksisoluisia, aitotumaisia eliöitä, joilla on eläimen piirteitä: liikkuvat ja ovat toisenvaraisia (eli muiden tuottamasta energiasta riippuvaisia). Esimerkiksi malarialoisio.

antibiootti, antibiotics
Yleensä tarkoitetaan sienen tai bakteerin tuottamaa ainetta, joka tappaa bakteereita. Nykyisin myös lääketehtaissa valmistetuista bakteerilääkkeistä käytetään nimitystä antibiootti.

bakteerit, bacteria
Yksi kuudesta eliökunnasta. Yksisoluisia, pieniä, esitumaisia eliöitä.

mikrobi, microbe
Mikroskooppisen pieni, usein yksisoluinen eliö. Esimerkiksi bakteeri. Virukset luetaan myös usein mikrobeiksi, vaikka ne eivät ole eläviä eliöitä.

rokotus, vaccination
Menetelmä, jolla saadaan puolustuskyky mikrobia vastaan (eli immunisaatio) antamalla elimistöön tapettuja tai heikennettyjä mikrobeja.

vasta-aine, antibody
Immuunijärjestelmän (esim. valkosolun) tuottama proteiinimolekyyli, joka muodostuu tiettyä vierasta ainetta, antigeenia, vastaan.

valkosolu, white blood cell
Leukosyytti. Veren elimistön puolustukseen liittyviä soluja, jotka luokitellaan kolmeen tyyppiin: granulosyytit, imusolut eli lymfosyytit ja monosyytit.

virus
DNA:ta tai RNA:ta sisältävä partikkeli, joka pystyy toimimaan vain elävissä soluissa. Taudinaiheuttajia.

Luku 22: Biotekniikka

2017-01-15T12:02:24+02:00

Luvun termit Quizletissä

biotekniikka, biotechology
Biotekniikka eli bioteknologia on biologian ja biokemian osa-alue, joka hyödyntää eliöitä, soluja tai niiden osia.

entsyymi, enzyme
Useimmat ihmisen reaktiot ovat entsyymien säätelemiä ja nopeuttamia (eli katalysoimia). Entsyymit ovat perimän mukaan valmistettuja proteiineja. Niihin voi liittyä myös ei-proteiiniosa, kofaktori. Mm. ruuansulatus perustuu entsyymien toimintaan.

funktionaalinen elintarvike, functional food
Terveysvaikutteinen eli funktionaalinen elintarvike on tuote, jolla on tieteellisesti osoitettua näyttöä hyödyllisistä terveysvaikutuksesta. Se edistää terveyttä, hyvinvointia tai pienentää sairastumisriskiä.

geenihoito, gene therapy
Menetelmä, jossa soluihin pyritään tuomaan "mutaatiogeenin" tilalle normaali geeni.

geenikartoitus
Tutkimus, jossa selvitetään lajin (esimerkiksi ihmisen) kromosomien geenit ja niiden merkitykset.

geenitekniikka, genetic engineering
Geenitekniikka on biotekniikkaa, jossa käytetään hyväksi geenien muuntelua ja perimän muuttamista. Esimerkiksi geenimuunneltujen kasvien kehittäminen viljelykäyttöön.

gmo, genetically modified organism
Geenimuunnellulla organismilla eli gmo:lla tarkoitetaan eliötä (esimerkiksi eläintä tai kasvia), jonka perimää on muunneltu geenitekniikan keinoin. Kun muunneltua eliötä käytetään elintarvikkeen raaka-aineena, puhutaan geenimuunnellusta elintarvikkeesta. Myös termit muuntogeeninen, geenimanipuloitu, transgeeninen ja siirtogeeninen organismi tarkoittavat samaa asiaa. Yleisimpiä geenimuunneltuja kasveja ovat maissi, soija ja rapsi. Niistä suurin osa niistä tuotetaan Yhdysvalloissa.

kantasolut, stem cells
Ihmisellä alkion eri kudoksiksi ja elimiksi kehittyviä soluja. Varhaisimman alkion kaikkikykyiset eli totipotentit solut voivat kehittyä uudeksi yksilöksi. Noin viikon ikäisessä alkiossa on kolmisenkymmentä useakykyistä eli pluripotenttia solua, jotka voivat kehittyä miksi tahansa kudokseksi. Aikuisessa ihmisessä, esim. luuytimessä, on monikykyisiä eli multipotentteja soluja, jotka voivat yleensä kehittyä vain muutamaksi eri kudokseksi.

keinohedelmöitys, IVF
Koeputkihedelmöitys on hedelmöityshoitomenetelmä, jossa naisen (naaraan) munasolu hedelmöitetään miehen (uroksen) siittiöillä elimistön ulkopuolella, koeputkessa.

keinosiemennys, artificial insemination
Keinosiemennys on siemennesteen keinotekoista viemistä hedelmöitystarkoituksessa naaraan sukupuolielimiin.

kloonaus, cloning
Kloonaus tarkoittaa yhden tai useamman geneettisesti samanlaisen elollisen yksilön tuottamista siten, että lopputuloksena syntyvä uusi yksilö (klooni) on perinnöllisesti identtinen alkuperäisen yksilön kanssa. Kasvien kloonaus on yleistä maa- ja metsätaloudessa. Monista eläimistä on onnistuttu tekemään klooneja, ks. Wikipedia.

solukkoviljely
Menetelmä, jossa tuotetaan identtisiä yksilöitä kasvien soluista.

Luku 23: Evoluution perusteet

2017-01-15T12:09:30+02:00

Luvun termit Quizletissä

aminohappo, amino acid
Aminoryhmän (-NH₂) ja karboksyyliryhmän (-COOH) sisältäviä orgaanisia yhdisteitä. Ne ovat proteiinien rakenneosia.

aitotumaiset (eliöt), eukaryotes
Eliöt, joiden tumaa ympäröi tumakotelo. Aitotumaisia eliöitä ovat kasvit, eläimet, sienet ja alkueliöt.

biologinen evoluutio, biological evolution
Alkusolun syntymistä noin neljä miljardia vuotta sitten voidaan pitää biologisen evoluution alkuhetkenä, josta alkoi eliöiden kehittyminen kemiallisen evoluution jälkeen.

alkusolu, protocell
Ensimmäinen teoreettinen solu, josta kaikki elämä olisi saanut alkunsa. Ensimmäiset solut olivat nykyisten bakteerien kaltaisia.

alkusynty, abiogenesis
1. Elämän syntyminen kemiallisen evoluution seurauksena elottomista aineista elämän alkuaikana.
2. Elämän syntyminen elottomista aineista. Yksittäisten eliöiden syntyminen elottomista aineista on osoitettu vääräksi mm. Louis Pasteurin toimesta.

DNA eli deoksiribonukleiinihappo, deoxyribonucleic acid
DNA-molekyyli sisältää eliöiden perinnöllisen (geneettisen) aineksen. Se koostuu nukelotideistä. Nukleotidin muodostavat sokeri, fosfaatti ja emäs. Emäksiä on neljä erilaista: adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini. DNA muodostaa kaksoiskierteisen rakenteen eli heeliksin.

fossiili, fossil
Maa- tai kallioperässä säilyneen muinoin eläneen eliön jäänne tai jälki.

fotosynteesi, photosynthesis
Auringon valoenergian avulla tapahtuvaa yhteyttämistä, jossa valmistetaan hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja samalla vapautuu happea. Sokeriin sitoutuu Auringosta lähtöisin olevaa valoenergiaa kemiallisena energiana. Fotosynteesiä tapahtuu mm. vihreissä kasveissa ja eräissä bakteereissa.

elämän esiaika, Precambrian
Maapallon elämän historian ensimmäinen maailmankausi on prekambrinen maailmankausi noin 4600–570 milj. vuotta sitten.

elämän vanha aika, Palaezoic
Maapallon elämän historian toinen maailmankausi on paleotsooinen maailmankausi noin 570–250 milj. vuotta sitten.

elämän keskiaika, Mesozoic
Maapallon elämän historian kolmas maailmankausi on mesotsooinen maailmankausi noin 250–65 milj. vuotta sitten.

elämän uusi aika, Cenozoic
Maapallon elämän historian neljäs ja edelleen jatkuva maailmankausi on kenotsooinen maailmankausi. Alkoi noin 65 milj. vuotta sitten ja jatkuu nykyaikaan.

evoluutio, evolution
Eliölajien ja populaatioiden vähittäinen muuttuminen siten, että jälkeläiset eroavat kantamuodoistaan. Perustuu muunteluun, perinnöllisyyteen ja luonnonvalintaan.

kemiallinen evoluutio, chemical evolution
Alkumaapallon olosuhteissa yksinkertaisista epäorgaanisista aineista syntyi monimutkaisia orgaanisia aineita johtaen lopulta alkusolun kehittymiseen.

luonnonvalinta, natural selection
Eliölajin kelpoisimmat yksilöt menestyvät parhaiten olemassaolon taistelussa, jäävät henkiin ja saavat jälkeläisiä vaikuttaen näin lajin evoluutioon.

paleontologia, palaeontology
Muinaisaikojen eliömaailmaa erityisesti fossiilien avulla tutkiva tiede.

sukupuuttoaalto, massasukupuutto eli joukkosukupuutto, mass extinction
Maapallon historian ajalta tunnetaan useita ajanjaksoja, jolloin suuri osa maapallon eliöistä on kuollut sukupuuttoon. Ainakin viiden näistä on arveltu olleen erityisen suuria. Sukupuuttoaaltojen syyt vaihtelevat, mutta liittyvät elinympäristön muutoksiin, esimerkiksi ilmastonmuutokseen.

Luku 24: Ihmisen evoluutio

2017-01-15T12:12:26+02:00

Luvun termit Quizletissä

esi-ihmiset, early Homos
Homo-sukuun kuuluvia ensimmäisiä muinaisia lajeja. Esimerkiksi Homo habilis ja Homo erectus. Ihmisen evoluutio voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: etelänapinat, esi-ihmiset ja nykyihminen.

etelänapinat, australopithecines
Ihmiseen johtavan kehityshaaran varhaisia edustajia. Esimerkiksi Australopithecus afarensis. Ihmisen evoluutio voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: etelänapinat, esi-ihmiset ja nykyihminen.

käteväihmiset, Homo habilis
Homo-sukuun kuuluva nykyihmistä edeltänyt sukupuuttoon kuollut laji (Homo habilis).

pystyihmiset, Homo erectus
Homo-sukuun kuuluva nykyihmistä edeltänyt sukupuuttoon kuollut laji (Homo erectus).

nykyihminen, modern human, Homo sapiens
Nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 200 000 vuotta sitten. Nykyisin ihmisen kehityslinjassa on jäljellä vain yksi ihmislaji (Homo sapiens). Ihmisen evoluutio voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: etelänapinat, esi-ihmiset ja nykyihminen.

neandertalinihmiset, Neanderthal man, Homo neanderthalensis
Euroopassa ja Länsi-Aasiassa noin 230 000 – 28 000 vuotta sitten elänyt ihmislaji (Homo neanderthalensis). Neanderthal on laakso Saksassa.

Cro-Magnon –ihminen, Cro-Magnon man
Nykyihmisen varhaisin muoto, joka eli Euroopassa noin 40 000 vuotta sitten. Cro-Magnon nimitys tulee Lounais-Ranskassa olevan löytöpaikan mukaan.

sopeuma eli adaptaatio, adaptation
Ominaisuuksia, jotka ovat syntyneet luonnonvalinnan avulla ja jotka nostavat yksilön kelpoisuutta.

pullonkaulailmiö, bottleneck effect
Populaation koko voi pienentyä äkillisesti luonnonkatastrofin tai taudin seurauksena. Sattuma vaikuttaa siihen mitkä populaation yksilöt alleeleineen jäävät henkiin. Selviytyneiden yksilöiden varassa populaatio jatkaa kasvuaan muodostaen uuden, geneettisesti erilaisen, populaation alun.