<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/547/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Kanteleen tarina</title>
<id>https://peda.net/id/e7afbc5cc</id>
<updated>2016-01-29T08:31:18+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/e7afbc5cc:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/loviisa.makitalo/4-a/oppiaineet/musiikki2/kansanmusiikki/kanteleen-tarina#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kanteleen synty</title>
<id>https://peda.net/id/f5a3e9c8d</id>
<updated>2016-02-18T08:59:36+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/loviisa.makitalo/4-a/oppiaineet/musiikki2/kansanmusiikki/kanteleen-tarina/ks#top" />
<content type="html">&lt;img class=&quot;shrinkToFit&quot; src=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/45/V%C3%A4in%C3%A4m%C3%B6isen_soitto1.jpg&quot; alt=&quot;https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/45/V%C3%A4in%C3%A4m%C3%B6isen_soitto1.jpg&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;R. W. Ekman: Väinämöisen soitto (1866)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;b&gt;Väinämöinen&lt;/b&gt;&lt;/h3&gt;&#10;Väinämöinen on yksi Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan, päähenkilöistä. &lt;br/&gt;&#10;Hän oli vanha ja viisas mies, runonlaulaja ja suuri tietäjä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; &lt;em&gt;&amp;quot;Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen.&amp;quot;&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kalanluinen kannel&lt;/h3&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sis_kappale_vali&quot;&gt;Nyt oli Väinämöisellä ihmeellinen kalansaalis: jättiläishauen pää. Sitä pysähdyttiin rannalle ihmettelemään. Kaikki kerääntyivät Väinämöisen ympärille, kun hän halkaisi hauen ja paloitteli sen. Tytöt keittivät mainion keiton koko joukolle. Mutta rantakalliolle jäi vielä valtavia luita. Niitä Väinämöinen nyt tutki miettiessään: mitä saisi hauen leukaluusta? Sitten hän keksi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sis_kappale_vali&quot;&gt;Kalanluinen kannel, soiton ja ilon tekijä! Niin teki Väinämöinen ensimmäisen kanteleen, kopan hauen leukaluusta ja naulat hauen hampaista. Kanteleen kielet kiskaistiin hiiden ruunalta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;sis_kappale_vali&quot;&gt;Nyt oli kannel valmis. Kaikki sitä ihmettelivät, nuoret, vanhat ja pikkulapset.&lt;br/&gt;&#10; ”Kokeilkaa sormianne”, Väinämöinen kehotti. Häntä nauratti.&lt;br/&gt;&#10; Soittajien sormet notkuivat. Vanhat väänsivät niin että pää vapisi. Oli kuin olisi romua rämistänyt: jouhet parkuivat, ääni kaikui karkeana, ja soitto sorisi julmasti.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p class=&quot;teht_txt vari_harmaa vali_10&quot;&gt;Lähde: Suomen lasten Kalevala. Kertonut Kirsti Mäkinen. Otava 2002.&lt;/p&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;http://kokoelmat.fng.fi/app?action=image&amp;amp;iid=X0261600&amp;amp;profile=topicartworkbignew&quot;/&gt;&lt;br/&gt;&#10;Akseli Gallen-Kallela: Suuri hauki (1904)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://isk.ejuttu.fi/videojuttu/kanteleen-synty&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Animaatio kanteleen synnystä&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2016-02-18T08:43:46+02:00</published>
</entry>


</feed>