https://peda.net/id/e78a3ece449 2019-03-12T10:00:30+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0fae74dc46f 2019-03-15T10:22:41+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"><b>1)</b><span> Lue juttu ”Pelkoa, inhoa ja väkivaltaa – eli miksi valeuutiset ovat oikeasti vaarallisia”. (Juttuun pääset linkkilistan kautta &gt; skrollaa alas.)</span><br/> <br/> <b>a)</b><span> Miksi Whatsappin kautta leviäviä huhuja on vaikeampi jäljittää kuin esim. Twitterissä tai Facebookissa jaettuja?<br/> </span><span>koska sovellus ei ole avoin, vaan viestejä lähetetään suljetuissa, korkeintaan 256 hengen ryhmissä</span><br/> <b><br/> b)</b><span> Miten verkon avautuminen ja sosiaalisen median käytön jättimäinen kasvu sekä valeuutiset liittyvät toisiinsa?<br/> </span><span>Uusien netinkäyttäjien on erityisen vaikea erottaa totuudenmukaista tietoa sepitteestä.</span><br/> <br/> <b>c)</b><span> Mihin valeuutisten vastaisiin keinoihin Saksan hallitus on aikeissa ryhtyä?<br/> </span><span>Maan hallitus on aikeissa säätää lain, jonka mukaan Saksa voi langettaa </span><a class="ydd-article-link ydd-article-link--standard" href="https://digiday.com/media/germanys-proposed-hate-crime-law/" rel="nofollow ugc noopener">50 miljoonan euron sakon</a><span><span> </span>sosiaalisen median palvelulle, joka ei vuorokauden kuluessa poista haitallisia valeuutisia tai uhkaavaa sisältöä, kuten vihapuhetta.</span><br/> <br/> <b>d)</b><span> Valeuutisointiin liittyy esim. se, että vanha tapahtuma nostetaan uudestaan esiin ja väitetään sitä tuoreeksi. Millaista vahinkoa <br/> tällaisesta toiminnasta aiheutui Saksassa?<br/> Syytettiin vääriä henkilöitä, sillä vanhaa uutista luultiin uudeksi<br/> </span><br/> <b>e)</b><span> Mitä tarkoitetaan disinformaatiolla ja misinformaatiolla?</span><br/> disinformaatio: <span>ahallisesti levitettyä väärää tietoa</span><br/> misinformaatio: <span>tahattomasti levitettyä väärää tietoa</span><br/> <br/> <b>2)</b><span> Aprillipila on satiiria tai parodiaa, jonka tarkoitus on huijata muttei kuitenkaan aiheuttaa vahinkoa. Myös media on osallistunut aprillipilailuun. Useat luotettavat mediaorganisaatiot ovat kuitenkin luopuneet perinteisestä aprillihuijauksesta, sillä ne eivät halua tulla sekoitetuksi valemediaan. Etsikää vuosien varrelta 1.4. julkaistuja aprillijuttukoosteita, ja valitkaa yksi koosteiden jutuista. (Lähteenä voit käyttää linkkilistasta löytyvää vinkkiä.) </span><b>Mistä voi tunnistaa, että juttu on parodiaan tai satiiriin perustuva aprillipila?</b><span> Pohtikaa seuraavia asioita:</span><br/> <br/> <ul> <li>Onko sisällössä jotain yllättävää? Mitä aiheesta on uutisoitu aiemmin?</li> <li>Ne ovat oikeita uutisjuttuja muuten, mutta niihin on lisätty &quot;huijauksia&quot;</li> <li>Ketä jutussa on haastateltu? Onko nimissä jotain outoa?</li> <li><span>johtaja Arvo Valinta-Kukkahattula , tuo ei ole ihmisen oikea nimi</span></li> <li>Millaisin keinoin kirjoittaja yrittää tehdä uutisesta uskottavan oloisen/näköisen?</li> <li>Kirjoittaa sen samalla tavalla kuin normiuutisen</li> <li>Millaisin keinoin kirjoittaja vihjaa, että kyse on aprillipilasta?</li> <li>Hän kertoo asiat ylikorostetusti</li> </ul> <ul> <li>Miten aprillipila eroaa valeuutisesta?</li> <li>Siinä kerrotaan että se on aprillipila</li> </ul> <br/> <br/> </div> </div> 2019-03-15T09:07:57+02:00