17. Seksuaalisuus LUE KOKEESEEN 3

Kysy seksistä!

2022-10-26T05:56:34+03:00

Padlet-sivulla voit esittää kysymyksiä seksistä ja seksuaalisuudesta niistä asioista, jotka sinua ovat pohdituttaneet. Tutustu kuitenkin myös annettuihin linkkisivustoihin - voit löytää vastauksen sieltäkin!

Linkkejä

2023-11-20T10:24:33+02:00

Väestöliiton sivut nuorille

Nuorilla on paljon kysymyksiä seksistä ja seksuaalisuudesta. Väestöliiton Hyvä kysymys -sivuilla on moniin kysymyksiin vastauksia. Tutustu sivuihin, jos sinua mietityttää vaikkapa murrosikä, omien sukupuolielinten toiminta, seksi, kuukautiset, ehkäisy, seksuaalisuus, sukupuoli, seksitaudit, seksuaaliväkivalta ja tunteet ja ihmissuhteet. Löydät sivuilta vastauksia kysymyksiisi.

Tämän sivun alareunassa on paljon kysymyksiä seksistä ja seksuaalisuudesta, ja linkeistä pääset lukemaan vastauksia.

Mitä ovat seksuaalioikeudet?
Video

Seksuaaliset oikeudet ovat osa ihmisoikeuksia - lisämateriaali. Klikkaa alasivut auki, niiltä löydät tietoa jokaisen ihmisen seksuaalioikeuksista.

Nykyisin keskustellaan paljon ihmisten sukupuolesta ja seksuaalisuudesta, ja niiden moninaisuudesta. Mitä tarkoittaa sukupuolten moninaisuus? Entä seksuaalinen moninaisuus? Tsekkaa linkeistä.

Sara Forsberg kertoo olevansa intersukupuolinen. Artikkeli

Luvun sisällys

2018-03-18T08:20:31+02:00

17.1 Seksuaalisuus eliökunnassa - miksi seksi on niin iso juttu?

17.2 Sukupuolet
17.3 Sukusolujen synty
17.4 Sukupuolen määräytyminen

17.5 Seksuaalisuuden kehittyminen

17.6 Miehen sukupuolielimet ja sukusolut
17.7 Naisen sukupuolielimet ja sukusolut
17.8 Kuukautiskierto

17.9 Mitä kaikkea seksuaalisuus on?
17.10 Yhdyntä
17.11 Videoita

17.1 Seksuaalisuus eliökunnassa – miksi seksi on niin iso juttu?

2017-03-03T17:13:51+02:00

Lisääntyminen on eliökunnan säilymisen ehto. Tästä syystä seksuaalisuus on voimakas vietti. Ihmisillä läpi vuoden kestävä seksuaalinen aktiivisuus on keskeinen parisidettä voimistava tekijä. Muilla nisäkkäillä on vuoden kuluessa tietyt lisääntymisajankohdat.

Eri nisäkäslajien naarailla on erilainen kiimakierto. Eräillä lajeilla naaraat ovat kiimassa vain kerran vuodessa, osalla monta kertaa vuodessa.

Lisääntymisen onnistuminen riippuu muun muassa elinoloista ja kumppanin valinnasta, joihin ihmisellä vaikuttavat biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset seikat.

17.2 Sukupuolet

2017-03-03T17:14:18+02:00

Seksuaalisuuden biologia on itse asiassa 4,5 miljardia vuotta pitkä tarina. Eläinten sukupuolisuus kehittyi noin 600 miljoonaa vuotta sitten. Suvullisesti lisääntyvillä eläimillä on kaksi sukupuolta: naaras ja koiras.

Yleensä sukupuolet voidaan erottaa toisistaan sukuelinten ja muodon, koon, värityksen tai käyttäytymisen perusteella. Sukupuoli määräytyy eräillä eläinlajeilla ympäristön vaikutuksesta. Esimerkiksi vesikirppujen munista kehittyy hyvissä olosuhteissa naaraita. Ravinnonpuutteen tai veden kylmenemisen vuoksi osasta munia kehittyy koiraita.

Monilla matelijoilla (kilpikonnat, liskot, alligaattorit ja krokotiilit) sukupuoli määräytyy munien haudontalämpötilan perusteella. Lämpötilalla on näillä eläimillä sama tehtävä kuin sukupuolihormoneilla XY-järjestelmässä eli järjestelmässä, jossa sukupuolikromosomit määräävät sukupuolen.

Osteri-simpukat ovat kaksineuvoisia, mutta niiden koiras- ja naaraspuoliset sukuelimet eivät kehity samanaikaisesti. Tavallisesti nuoret yksilöt ovat koiraita. Vanhemmiten ne muuttuvat naaraiksi. Monilla kotiloilla on samanlainen elämänkierto.

Nisäkkäillä ja linnuilla sukupuoli määräytyy perinnöllisesti eli yksilön saamat kromosomit määräävät sukupuolen.

17.3 Sukusolujen synty

2017-12-10T13:40:31+02:00

Sukusolut eli siittiöt ja munasolut, syntyvät kantasoluistaan meioosin eri vaiheiden tuloksena. Siittiöt syntyvät kiveksissä ja munasolut munasarjoissa.

Meioosin tuloksena syntyy kaksi solua, joiden kromosomiluku on 23 eli puolet kantasolun kromosomiluvusta (kuvan vaihe I).

Kun nämä kaksi solua jakautuvat niin, että kromosomiluku ei puolitu, meioosin lopputuloksena on neljä sukusolua, joiden kromosomiluku on 23 (kuvan vaihe II).

Siittiösolujen syntyessä kaikki neljä ovat elinkelpoisia. Munasolujen kohdalla neljästä vain yksi kehittyy ja kolme muuta ovat poistosoluja, jotka surkastuvat pois. Yhteen elinkelpoiseen munasoluun tulee paljon vararavintoa, joka on tarpeen mahdollisen alkionkehityksen vaiheissa.

Kuvassa on esitetty sukusolujen synty.

2n on hedelmöityneen munasolun ja tavallisten solujen kromosomimäärä (ihmisellä 46). Kirjain n kuvaa yhtä kromosomisarjaa, ihmisellä 23 kromosomia.
Alkusukusolu (ylin solu) jakaantuu munasarjassa tai kiveksessä kahdeksi soluksi. Samalla kromosomiluku puolittuu (2n → n, eli 46 kromosomia jakautuu kahteen soluun).
Solut jakaantuvat edelleen kahdeksi soluksi. Tuloksena on neljä sukusolua.

17.4 Sukupuolen määräytyminen

2017-11-15T06:23:53+02:00

Ihmisen tavallisissa soluissa on 46 kromosomia, joista kaksi on sukupuolikromosomeja. Miehellä ne ovat XY ja naisella XX. Sukupuoli määräytyy hedelmöityksessä.

Siittiöitä on kahdenlaisia. Joka toisessa siittiössä on X-sukupuolikromosomi ja joka toisessa Y-sukupuolikromosomi.

Jos X-siittiö hedelmöittää munasolun, kehittyy tyttö.

Jos Y-siittiö hedelmöittää, kehittyy poika.

Tytön kromosomisto on siis 44+XX ja pojan 44+XY.

Sukupuolielinten kehittyminen alkaa sikiöllä vähitellen.

Seksuaalisuuden biologiset ja psyykkiset kehitysvaiheet

Seksuaalisuus kehittyy melko hyvin tunnetussa järjestyksessä vaikkakin jokaisella hieman omassa aikataulussa. Kaikilla vaiheilla ja niiden "onnistuneella läpikäynnillä" on oma osuutensa aikuisen seksuaalisuuden kehittymisessä. Näiden kehitysvaiheiden lisäksi tietysti ihmisen seksuaalisuuden kehittymiseen vaikuttavat koko ajan hänen elinympäristöstään ja kulttuuristaan saamansa vaikutteet.

17.5 Seksuaalisuuden kehittyminen

2017-11-15T06:24:57+02:00

Sikiöaikana sukupuoliominaisuudet kehittyvät geenien ja hormonien ohjaamina. Tytöt ja pojat ovat aluksi hyvin samanlaisia.

Heti syntymän jälkeen on tärkeä seksuaalisuuden kehityksen vaihe, jota säätelevät hormonit. Esimerkiksi rotan poikasen sukupuoli saadaan vaihtumaan, kun syntymän jälkeen annetaan vastakkaisen sukupuolen hormoneja.

Oraalisen vaiheen (lapsi noin 1-vuotias) aikana lapsi oppii kokemaan mielihyvän tunteen suussa imemisen aikana. Tämä ajanjakso on tärkeä kausi myöhemmälle seksuaalisuuden kehittymiselle.
Anaalinen kausi 2–3-vuotiaalla lapsella on myös seksuaalisuuden kehittymisen kannalta tärkeä vaihe. Tällöin mielihyvän tunne liittyy peräaukon hallintaan.
Sukupuolitietoisuus kehittyy 4–6-vuotiaana. Saatat itse muistaa oivalluksen omasta lapsuudestasi. Tähän ikävaiheeseen kuuluvat lääkärileikit ja unelmat mennä äidin tai isän kanssa naimisiin.
Hiljaisvaiheessa alaluokilla 7–11-vuotiaana sukupuoliasiat eivät paljon kiinnosta, vaan uusien asioiden oppiminen kiinnostaa eniten.
Varhaismurrosiässä 12–14-vuotiaana herää kiinnostus seksuaalisuuteen. Se melkein täyttää ajatukset. Ulkoiset sukupuoliominaisuudet kehittyvät ja vartalo aikuistuu. Tässä vaiheessa monilla tytöillä alkavat kuukautiset ja pojilla lisääntyvät yölliset siemensyöksyt ja päivälläkin siitin jäykistyy yllättävissäkin tilanteissa.
Varsinaisena murrosikänä pidetään suurin piirtein yläkoulun vaihetta (ikävuodet 14–16). Silloin nuori kehittää omaa tyyliään, ystävien merkitys kasvaa ja seurustelukin saattaa kiinnostaa.
Itsenäistymisaikana pidetään ikävuosia murrosiän jälkeen. Vasta 25-vuotiaan katsotaan olevan psyykkisesti itsenäinen aikuinen.

Murrosiässä kehittyvät toissijaiset sukupuoliominaisuudet.

Seksuaalisuuden kehittyminen tapahtuu jokaisen yksilöllisen aikataulun mukaan. Alla olevassa kuvassa on kolme tyttöä ja poikaa, jotka ovat kaikki lähes samanikäisiä, mutta kehittyvät kukin omaa tahtiaan.

17.6 Miehen sukupuolielimet ja sukusolut

2017-11-15T06:25:40+02:00

Miehen sukupuolielimet ovat siitin eli penis, kivekset, lisäkivekset, siemenjohtimet, eturauhanen ja rakkularauhaset.

Siemenjohtimet liittyvät tiehyenä eturauhasen sisällä virtsaputkeen. Siittimen eli peniksen päätä, terskaa, peittää esinahka ihopoimuina.

Sukupuolisen kiihotuksen myötä mies saa erektion, jolloin siitin jäykistyy ja koko kasvaa paisuvaiskudoksen täyttyessä verellä. Kiihotuksen lauetessa siemensyöksyssä virtsaputkesta purkautuu spermaa eli siemennestettä 2–6 millilitraa. Suurin osa siemennesteestä on eturauhasen ja rakkularauhasen erittämää nestettä. Siittiösolujen eli siittiöiden määrä on 100 miljoonaa millilitrassa.

Siittiöt syntyvät kiveksissä ja varastoituvat lisäkiveksiin. Vatsaonteloon verrattuna elimistön ulkopuolella on siittiöiden syntymiseen tarvittava muutamaa astetta alempi lämpötila.

Siittiösolut ovat 0,06 millimetrin pituisia. Solun pääosassa sijaitsee tuma (jossa on ns. haploidi eli yksinkertainen (n) perimä). Keskikappaleen mitokondrioista vapautuu energiaa liikkumiseen. Häntä auttaa liikkumisessa.

Siittiö on kolmiosainen. Pääosassa on akrosomi ja haploidi perimä. Akrosomi on kärkikappale, joka auttaa siittiötä tunkeutumaan munasoluun. Keskiosassa on mitokondrioita, jotka tuottavat energiaa hännän liikkeelle.

17.7 Naisen sukupuolielimet ja sukusolut

2017-03-03T17:17:57+02:00

Naisen sukupuolielimet ovat häpyhuulet, emätin, klitoris eli häpykieli, kohtu, munanjohtimet ja munasarjat eli munarauhaset. Häpyhuulet suojaavat emättimen aukon lisäksi myös virtsaputkea. Klitoris on emättimen yläpuolella oleva pieni tuntoherkkä "pieni kukkula".

Munasarjoja on kaksi, ja ne sijaitsevat vatsaontelon alaosassa. Munasarjoissa on hormonituotantoa ja lisäksi siellä syntyy munasoluja kuukautiskierron aikana.

Munanjohtimet alkavat munasarjojen läheltä, ja ohuet putket johtavat kohtuun. Päärynänmuotoisessa kohdussa on paksu lihasseinämä. Kohdun lisäksi venymisominaisuutta on myös emättimessä, joka joustavan kudoksen ansiosta venyy yhdynnässä ja synnytyksessä.

Tytöillä on syntyessään munasarjoissa alkumunasoluja, joista sukukypsyyskauden aikana kehittyy noin 500 munasolua. Jokaisen kuukautiskierron puolivälissä valmiiksi kehittyneen ja irtoavan munasolun mukaan lähtee munasarjasta munarakkulan soluja. Munasolu on läpimitaltaan noin 0,1 millimetriä. Ihmisen suurimpiin soluihin kuuluvana sen voi juuri ja juuri erottaa paljain silmin. Suurta kokoa selittää vararavinnon määrä.

17.8 Kuukautiskierto

2017-03-03T17:19:06+02:00

Vastasyntyneellä tytöllä on munasarjoissaan tuhansia munasolujen esisoluja. 30–35 vuotta kestävän sukukypsyyskauden aikana näistä ehtii kypsyä noin 400 munasolua. Normaalisti kypsyy yksi munasolu kerran kuukaudessa vuorotellen kummastakin munasarjasta. Munasoluja ei kypsy eikä irtoa raskauden aikana, ja muita syitä irtoamattomuuteen ovat mm. sairaudet, ehkäisypillereiden käyttö sekä yhtä lailla voimakkaat stressit kuin suuret positiiviset ilonaiheetkin.

Ensimmäiset kuukautiset tulevat keskimäärin 11–13-vuotiaana puberteetin hormonitoiminnan edetessä. Tässä vaiheessa tytöllä on kuukautiskierron toiminnan kannalta kehossaan tarpeeksi massaa, keskimäärin 47 kilon verran. Yleistä on, että alkuvaiheessa kuukautiset ovat varsin epäsäännölliset ja voivat jäädä poiskin joksikin aikaa.

Kuukautiskierto kestää noin 28 vuorokautta ja lasketaan alkavaksi kuukautisvuodon ensimmäisestä päivästä.

Keskimäärin:

1.–4. päivinä kuukautisvuodossa suuri osa kohdun limakalvosta rappeutuu ja poistuu tarpeettomana.
5. päivänä munasarjan munarakkulassa alkaa kypsyä uusi munasolu. Tähän vaikuttaa aivolisäkkeestä erittyvä hormoni.
5.–14. päivinä munarakkula kasvaa ja tuottaa estrogeenia, joka aiheuttaa kohdun limakalvon uusiutumisen.
14. päivänä tapahtuu ovulaatio eli puhjenneesta munarakkulasta irtoaa munasolu, joka kulkeutuu munanjohtimeen. Munarakkulan puhkeamisen saa aikaan aivolisäkkeestä erittyvä toinen hormoni (LH).
15.–20. päivinä munarakkulan arpi muodostuu keltarauhaseksi, joka erittää progesteronia. Tämä paksuntaa edelleen kohdun limakalvoa.
21.–28. päivinä keltarauhanen surkastuu, jos hedelmöitystä ei ole tapahtunut. Alentunut progesteronin tuotanto käynnistää limakalvon rappeutumisen.

Kuukautiset loppuvat 45–55 vuoden iässä. Kierto muuttuu aluksi epäsäännölliseksi, ja vähitellen kuukautiset loppuvat kokonaan. Nimitys vaihdevuodet tuleekin juuri pari vuotta kestävästä muutosvaiheesta. Muutokset ovat hyvin yksilöllisiä elimistön hakeutuessa uuteen tasapainotilaan hormonitoiminnan muuttuessa.

17.9 Mitä kaikkea seksuaalisuus on?

2017-03-03T17:20:46+02:00

Seksuaalisuus on biologiaa, psykologiaa ja kulttuurin muovaamaa.

Biologinen seksuaalisuus

Kehittyy itsestään geenien ja hormonien ohjaamana. Jokainen kehittyy omaan tahtiinsa tiettyjen vaiheiden kautta.
Siihen kuuluvat sukupuolielinten rakenne ja toiminta, murrosiän monen muutokset kehossa sekä seksuaalifantasiat ja -unet, kiihottuminen, yhdyntä jne.

Järki ja tunne eli psykologinen seksuaalisuus

Vaatii kypsymistä ja itsetuntemusta. Siihen liittyvät luottamus, avoimuus, hellyys, rakkaus, vastuu sekä pettymyksen sietäminen.
Seksuaalinen aktiivisuus vaihtelee eri ihmisillä ja eri elämän vaiheissa.
Järjellä opitaan, ymmärretään ja omaksutaan tietoa eri tavoin.
Tunnetaitojen karttuessa koetaan, tunnistetaan, tiedostetaan ja opetellaan hallitsemaan erilaisia tunteita.

Kulttuuri säätelee kummankin sukupuolen käyttäytymistä ja seksuaalista viestintää.

Seksuaalisuus näyttää ja sitä toteutetaan eri tavalla eri kulttuureissa ja alakulttuureissa.
Esimerkiksi ”millainen pukeutuminen on eroottista?” tai "miten sopii ilmaista kiinnostuksensa toiseen sukupuoleen?”

Etiikka pohtii hyvän ja pahan, sopivan ja sopimattoman rajoja

Arvoista johtuvat asenteet ja yhteisön moraalisäännöt.
Pohdintaa ja arviointia siitä, milloin on sopivaa aloittaa seksisuhde.
Mitä mieltä olet sukupuolineutraalista avioliittolaista?

Milloin on sopiva aika ekalle kerralle?

2018-12-03T06:07:40+02:00

Tutki kuvaa suomalaisten nuorten yhdyntäiästä ja pohdi kysymyksiä. Indikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden, jotka ovat olleet yhdynnässä ainakin kerran.

a) Mitä tuloksista voi päätellä?
b) Mitä tuloksista ei voi päätellä?
c) Miten luotettaviksi arvelet kuvan tiedot? Millä perusteella?
d) Mitä kaikkea kuuluu seksuaalisuuden toteuttamiseen?
Vastaa kommentoimalla.

Kuvan lähde: Kouluterveystutkimus (vuosi 2017).

17.10 Yhdyntä

2017-03-03T17:22:03+02:00

Yhdyntä (coitus)
Yhdyntä, rakastelu, naiminen ja niin edelleen – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Heteroseksuaalisessa yhdynnässä miehen siitin on yleensä naisen emättimessä. Parhaassa tapauksessa kumpikin saa orgasmin. Yhdyntään edetään yleensä vaiheittain, hitaasti kiiruhtaen harvoin suin päin. Monet naiset ovat halukkaimmillaan kuukautiskierron keskivaiheilla ovulaation eli munasolun irtoamisen aikaan. Tällöin raskaaksi tulemisen mahdollisuuskin on suurimmillaan.

Kiihottumisvaiheessa pari yleensä hyväilee toisiaan
Kiihottumisen edellytyksenä on yleensä molemmin puolinen hyväksyvä katsekontakti, yleensä myös juttelu ja koskettaminen sekä halu, rauhallinen tilanne ja paikka. Kiihotuttaessa sydämen syke kiihtyy, verenpaine kohoaa ja verisuonet turpoavat ja siksi posket alkavat punoittaa. Miehen siittimen paisuvaiskudokset täyttyvät verellä ja penis kovettuu erektioon. Terskan päästä saattaa tulla hiukan limaa. Naisella vastaavasti emätin ja häpyhuulet kostuvat liukkaiksi. Häpyhuulet ja häpykieli eli klitoris myös turpoavat ja kovettuvat jonkin verran. Nännitkin yleensä kovettuvat. Näin häpyhuulet ja emätin avautuvat ottamaan vastaan jäykän peniksen ja yhdyntä voi alkaa.

Tasannevaiheessa rytmiset liikkeet lisäävät kiihotusta
Rakastelu eri asennoissa vaikuttaa mielihyvän tuntemuksiin kummallakin sukupuolella. Ennen orgasmia voi olla pitkäkin ei niin kiihkeä vaihe.

Laukeaminen eli orgasmi on yhdynnän huipentuma
Hengitys ja sydämen syke kiihtyvät. Miehen peniksestä suihkuaa n. 20 millilitraa siemennestettä (siemensyöksy eli ejakulaatio) ja naisen lantionpohjan lihakset ja kohtu supistelevat, joskus pitkäänkin orgasmin jälkeen.

Suuri mielihyvän tunne ja rentous valtaa yleensä molemmat, varsinkin jos molemmat ovat rakastelua halunneet ja mahdollisesta ehkäisystä on huolehdittu. Verenkiertoon tulvahtaa endorfiineja. Yhdynnän tarkoitus on vahvistaa parisuhdetta ja mahdollistaa siittiöiden pääsy naisen elimistöön.

Laukeaminen ja yhdyntä voidaan toteuttaa monin tavoin
Penis voidaan työntää peräaukkoon (anaaliyhdyntä) tai suuhun. Laukeaminen voi tapahtua myös käsin hyväilemällä.

Ehkäisy (Väestöliitto)

17.11 Videoita

2016-12-27T14:56:35+02:00

YLE: Tää on seksii!

Opetus.tv:n videot (sukuelimet, sukupuolihormonit ja kuukautiskierto)

Navigointi

2019-01-27T20:40:19+02:00

Termit Tehtävät Tiivistelmä Luvun alkuun