5. Puiston nisäkkäitä

Ravintoketju

2017-12-03T08:34:50+02:00

Puistossa tai metsässä energia virtaa ravintoketjussa.

Kasvit yhteyttävät ja tuottavat siten sokeria. Kun heinäsirkka tai perhosen toukka saavat energiaa syömällä kasvia, energia virtaa ravintoketjun läpi. Aineet, kuten typpi ja hivenaineet, palaavat kasvien käyttöön, kun hajottajat hajottavat kuolleet eliöt ja jätökset.

Tutustu ravintoketjuun alla olevan piirroksen numeroiden avulla.

Ravintoketju.

Orava

2017-12-03T08:52:28+02:00

Orava on helppo tuntea pörröisestä hännästä.

Orava on alun perin kuusimetsien asukki. Sen pääruokaa kuusimetsissä ovat kuusen kävyt.

Puistoissa orava on kuin kotonaan. Se on sopeutunut puistoihin erinomaisesti, vaikka kuusia puistoissa ei juuri ole. Puusta toiseen juokseminen on vaarallista, sillä maassa orava on turvaton. Tästä syystä orava loikkii maassa vinhaa vauhtia, välillä ympäristöä tarkastellen.

Kesäisin orava etsii ruuaksi monenlaisia siemeniä, mutta sille kelpaavat myös linnunmunat ja jopa poikaset.

Syksyisin oravat varastoivat suuria määriä tammenterhoja.

Talvisin orava käy syömässä mielellään linturuokinnoilta auringonkukan siemeniä ja maapähkinöitä. Talveksi orava vaihtaa paksumman talviturkin. Väriltään talviturkki on kesäturkkia harmaampi. Korvien karvatupsut ovat pisimmillään talvella.

Oravan selviytyminen talvisesta luonnosta on ihme: oravaa pienemmät nisäkkäät joko horrostavat tai elävät lumi- tai kasvipeitteen alla piilossa.

"Kurre" oppii nopeasti luottamaan ihmiseen, ja monissa puistoissa oravat käyvät hakemassa ruokaa kädestä.

Yle: orava

Rusakko

2015-10-22T17:03:50+03:00

Rusakko on pitkäkorvainen jäniseläin. Rusakko levisi Suomeen vasta sata vuotta sitten. Sadassa vuodessa laji ei ole ehtinyt sopeutua Suomen oloihin niin kuin tällä kauan elänyt metsäjänis. Rusakko ei vaihdakaan valkoista talviturkkia niin kuin jänis.

Rusakon käpälät uppoavat syvälle lumeen, sillä rusakolta puuttuvat metsäjäniksen leveät lumikäpälät. Mutta kaupungin puistoissa ja puutarhoissa rusakko menestyy hyvin. Kaupungin laidoilta rusakko löytää riittävästi suojapaikkoja ja ruokaa, heinää ja ruohoa.

Talvella rusakolla on ruuasta pula. Niinpä se joutuu jyrsimään pensaiden ja hedelmäpuiden kuoria ruuakseen. Tästä syystä omenapuiden rungot suojataan verkoilla.

Kettu

2016-04-09T05:35:24+03:00

Kettu on uusi puistojen asukki. Kettu on oppivainen koiraeläin. Kansansaduissakin kettu on juonikas ja ovela. Kettu oppii käyttämään sille turvallisia kulkureittejä ja ravintokohteita.

Metsissä kettu saalistaa myyriä ja muita pikkunisäkkäitä, mutta kaupunkien puistoissa kettu etsii ruokaa niin roskasäiliöistä kuin linturuokinnoiltakin.

Monissa kaupungeissa on monia hyvinkin kesynoloisia kettuja. Pesänsä kettu kuitenkin tekee metsänsuojiin, muun muassa mäyrän vanhoihin onkaloihin.

Puiston pikkunisäkkäitä

2017-11-27T20:46:17+02:00

Vasemmalta rotta, kotihiiri ja metsähiiri.

Puistossa elää monia pikkunisäkkäitä, joiden havaitseminen on vaikeaa. Kaupungissa rotta ja kotihiiri ovat melko yleisiä jyrsijöitä.

Kotihiiri viihtyy ennemmin rakennusten suojissa, mutta rotat voivat etsiä ruokaa myös puistoista. Kotihiiren ja rotan lisäksi puistoissa voi elää metsähiiriä.

Metsähiiri tunkeutuu kotihiiren tavoin talvea pakoon rakennuksiin. Kun metsähiiri löytää hyvän ravintolähteen, esimerkiksi auringonkukan siemeniä, se voi varastoida niitä esimerkiksi varastossa oleviin saappaisiin.

Näitä kaikkia kolmea pikkunisäkästä yhdistävät seuraavat asiat:

isot silmät (näkevät hyvin hämärässä),
isot korvat (tarkka kuulo),
hyviä kiipeämään. Pitkä häntä auttaa kiipeämisessä.
Ne lisääntyvät nuorena ja saavat paljon poikasia kerralla.

Rotta on sopeutunut elämään ihmisten luomassa ympäristössä. Monissa kaupungeissa elää isoja rottayhdyskuntia, mutta ihmiset eivät niistä tiedä mitään, sillä rotat viettävät piilottelevaa elämää viemäreissä ja suojaisissa koloissa. Hämärän turvin rotat lähtevät etsimään ruokaa. Ruuaksi kelpaavat niin kasvikset kuin lihanpalasetkin.

Rottaa pidetään vahinkoeläimenä. Se pystyy tekemään uusia kulkureittejä vahvoilla hampaillaan, eikä edes betoni pysäytä rottia. Rotat aiheuttavatkin monenlaisia vahinkoja rakennuksille. Maatiloilla rotat syövät viljaa suuria määriä. Rottien tiedetään levittävän myös monia tauteja. Keskiaikana vaivanneen mustan surman aiheuttava bakteeri levisi rotissa elävien kirppujen välityksellä.

Pidätkö sinä rotasta? Jos et pidä, niin miksi et?

Siili

2017-12-03T08:49:04+02:00

Siili on levinneisyydeltään eteläinen laji. Suomessa siili menestyy vain ihmisasutuksen tuntumassa. Siili onkin puistojen ja puutarhojen tyypillinen nisäkäs.

Siili etsii puutarhojen pihoilta lieroja, etanoita ja isoja hyönteisiä. Talven siili viettää talvihorroksessa esimerkiksi lehtikasassa, joka usein sijaitsee sille erikseen rakennetussa puukehikossa. Siili herää horroksestaan viimeistään toukokuun alussa.

Koska siili ei pysty kiipeämään petoja karkuun puuhun niin kuin orava tai juoksemaan nopeasti karkuun kuin rusakko, siili turvautuu piikkien antamaan suojaan. Vaaran uhatessa siili menee kerälle, jolloin tuhannet terävät ja kestävät piikit suojaavat sitä.

Yle: siili

Lepakot

2017-12-03T08:51:00+02:00

Lepakot ovat lentäviä nisäkkäitä. Niitä elää kaupunkien puistoissa, mutta harva niitä on nähnyt! Parhaimmat mahdollisuudet nähdä lepakoita on loppukesän hämärtyvinä iltoina, kun lepakot lähtevät saalistamaan hyönteisiä.

Lepakot suunnistavat ja saalistavat käyttämällä kaikuluotausta. Ne lähettävät ylikorkeita ääniä, jotka heijastuvat esimerkiksi isosta hyönteisestä tai rakennuksesta kaiun tavoin takaisin. Ihmiskorva ei erota lepakon ääniä, mutta niitä voi kuulla sitä varten tehdyllä laitteella.

Lepakot viettävät talven talvihorroksessa suojaisessa paikassa. Esimerkiksi valokuvan pohjanlepakko etsii talvehtimispaikakseen luolan tai maakellarin. Osa suomalaisista lepakoista muuttaa talvehtimaan etelämmäksi.

Yle: lepakot

Kaniini

2016-04-09T05:37:08+03:00

Kaniini on onnistunut sopeutumaan Helsingin puistoihin.

Kaniini elää yhdyskunnissa. Se pakenee petoja laajaan koloverkostoonsa.

Kaniini on rusakkoa paljon pienempi. Siksi se pystyykin piiloutumaan hyvin puutarhojen pensaiden suojiin.

Kaniini syö melko valikoimatta kasveja, ja se onkin aiheuttanut Helsingin puistoissa suuria tuhoja.

Huuhkajat ovat alkaneet saalistaa kaniineja Helsingin yössä.

Kuvia puiston nisäkkäistä

2018-03-13T11:28:20+02:00

: Kettu menestyy myös kaupungissa!
: Rusakko.
: Kaniini on Helsingin seudun uusi nisäkäs
: Orava.
: Rotta on suuri ja sillä on paksu, suomuinen häntä.
: Metsähiirellä on suuret korvat.
: Kotihiiren erottaa rotasta pienemmän koon ja ohuemman hännän perusteella.
: Siili.
: Pohjanlepakko horrostamassa luolassa.

Tiivistelmä

2016-03-04T13:33:27+02:00

Orava, rusakko ja kaniini ovat nisäkkäitä, jotka syövät kasveja tai niiden osia.
Kettu on kaikkiruokainen. Se voi tutkia öisin esimerkiksi puistojen roskasäiliöitä ruuan toivossa.
Siili ja lepakot syövät hyönteisiä.

Navigointi

2016-03-08T12:18:38+02:00

Sisällys Luvun sisällys Hakemisto Tehtävät