<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Palautettavat tehtävät</title>
<id>https://peda.net/id/e65a34dcf0c</id>
<updated>2025-04-01T10:21:29+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/e65a34dcf0c:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/biologia/bi5-bioteknologia/palautettava-essee#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Tehtävät</title>
<id>https://peda.net/id/f0f484baf0c</id>
<updated>2026-04-15T09:24:37+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/biologia/bi5-bioteknologia/palautettava-essee/essee#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Tehtävä 1. &lt;/b&gt; Valitse oikea vaihtoehto.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;1. Prokaryootteja ovat&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;a) Bakteerit ja arkeonit&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;b) Bakteerit ja sienet&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;c) Arkeonit ja yksisoluiset levät&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;d) Arkeonit ja kromalveolaatit&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;2. Sienikunnassa&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;a) kaikki eliöt ovat yksisoluisia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;b) kaikki eliöt ovat monisoluisia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;c) osa on mikrobeja ja osa ei.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;d) ei löydy lainkaan mikrobeja.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;3. Ekskavaatteissa&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;a) kaikki eliöt ovat yksisoluisia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;b) kaikki eliöt ovat monisoluisia.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;c) osa on mikrobeja ja osa ei.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;d) ei löydy lainkaan mikrobeja.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;4. Malarialoisia kuuluu&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;a) ekskavaatteihin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;b) kromalveolaatteihin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;c) ameboihin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;d) glaukofyytteihin.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;5. Mikä seuraavista ei ole oikein?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;a) Kaikissa bakteereissa on soluhengityskalvosto ja yhteyttämiskalvosto&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;b) Suurimmalla osalla bakteereista on soluseinä, joka koostuu mureiinista.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;c) Kaikilla bakteereilla on perimä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;d) Osalla bakteereista on siimoja, joiden avulla ne liikkuvat.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;6. Mikä seuraavista on oikein?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;a) Bakteerit lisääntyvät suvullisesti.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;b) Puhdasviljelmässä on useita erilaisia bakteereita, joita kasvatetaan puhtaissa oloissa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;c) Bakteerit voivat olla muun muassa mutualistisessa suhteessa toisen eliön kanssa tai loissuhteessa toisen eliön kanssa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;d) Gramnegatiivisella bakteerilla ei ole ulkokalvoa.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;7. Mikä seuraavista on väärin?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;a) Ihmiskehossa elää runsaasti bakteereja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;b) Ihmisen iholla on sekä bakteereja että arkeoneja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;c) Nautojen elimistössä elää bakteerja, jotka saavat aikaan metaanikaasua. Niiden nimi on metanogeeni.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;d) Syanobakteerit ovat yhteyttäviä bakteereja ja osa syanobakteereista voi tuottaa myrkyllisiä yhdisteitä ja olla haitaksi eliöille.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;8. Mikä seuraavista väittämistä on väärin?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;a) Bakteerin operonissa on vain eksoneita.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;b) Geenimutaatiot eivät näy heti bakteerin ilmiasussa, koska bakteeri on haploidinen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;c) Viherhiukkasen ja mitokondrion endosymbioottisesta alkuperästä todisteena ovat niiden sisältämät rengasmaiset DNA:t.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;d) Tumalliset eliöt ovat paremmin turvassa geenimutaatioiden haitoilta, koska niillä on myös geenien ulkopuolisia alueita DNA:ssa.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tehtävä 2.&lt;/b&gt; Virusten lisääntyminen (20p)&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt;a) Selitä, miksi viruksisa ei kutsuta eliöiksi. (4p)&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;b) Vertaile vaipallisen DNA-viruksen ja vaipattoman RNA-viruksen lisääntymistä. (8p)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;c) Selitä, miten voi syntyä uusia viruksia? (8p)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;d) Tarkastele alla olevaa kuvaajaa. Selitä, miksi virustartuntojen määrä kääntyy laskuun. (8p)&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/biologia/bi5-bioteknologia/palautettava-essee/essee/virustartuntojen-maara.png3#top&quot; title=&quot;Virustartuntojen määrä.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/biologia/bi5-bioteknologia/palautettava-essee/essee/virustartuntojen-maara.png3:file/photo/da0b5ce03fd5c0f43ebc119736435d5a28f97c69/Virustartuntojen%20m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Virustartuntojen määrä.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Tehtävä 3 PCR. (28p)&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt;a) Selitä, miten PCR-tekniikka toimii. (6p)&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;b) Mitä tapahtuu, jos alukkeessa on eri emäsjärjestys kuin kopioitavassa DNA.ssa? (2p)&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;c) Milloin DNA:n monistaminen PCR-tekniikalla on parempi ratkaisu kuin DNA:n monistaminen bakteerissa? (6p)&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;d) Mitä hyötyä qPCR-tekniikasta on? (6p)&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;e) Mitä haasteita liittyy PCR-tekniikan käyttöön? (8p)&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;Tehtävä 4.&lt;/b&gt; Geeninsiirto (29p)&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;a) Selitä, mitä tarkoitetaan geeninsiirtovektorilla. Anna kaksi esimerkkiä vektoreista. (5p)&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span&gt;b) Vertaile plasmidivektoria ja virusvektoria geeninsiirrossa. (10p)&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;span&gt;c) Tutkija haluaa tuottaa ihmisen insuliinia bakteerisolussa. Selitä, miten geenin siirtäminen tapahtuu? (14p)&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Palautus 20.5.2024 klo 23.59 mennessä. Myöhästyneistä palautuksista seuraa arvosanan lasku.&lt;/strong&gt;</content>
<published>2024-04-02T10:30:55+03:00</published>
</entry>


</feed>