https://peda.net/id/e5d86ed471f 2026-01-06T18:53:06+02:00 https://peda.net/:static/538/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/1fe69756cf6 2025-12-02T12:53:24+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-2aab9358-cf6d-11f0-b357-428e09909083"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-2aab9358-cf6d-11f0-b357-428e09909083 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="2aab9358-cf6d-11f0-b357-428e09909083"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://humanbenchmark.com/tests/reactiontime" title="https://humanbenchmark.com/tests/reactiontime (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Reaktioaikatesti</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2025-12-02T12:53:24+02:00 https://peda.net/id/e5d8f03571f 2021-01-25T22:40:40+02:00 <a href="https://www.youtube.com/watch?v=0uzprKt0joM&amp;feature=youtu.be" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank">Hermosto</a> 2025-08-05T16:04:49+03:00 https://peda.net/id/e5ebaff971f 2018-03-18T08:18:05+02:00 <span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22c/hermosolu/luvun-sis%C3%A4llys/b#top" title="bi_9_hermosolu_shutterstock_133426835.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22c/hermosolu/luvun-sis%C3%A4llys/b:file/photo/0b4c21ad33df341b4c71d5452f3bdfe903f854eb/bi_9_hermosolu_shutterstock_133426835.jpg" alt="" title="Hermosolussa on monia tuojahaarakkeita. Näin hermosolut muodostavat verkoston." class="inline" loading="lazy"/></a></span>12.1 Hermosolun rakenne<br/> <br/> 12.2 Hermot<br/> <br/> 12.3 Hermosolun toiminta<br/> <br/> 12.4 Hermosolut muodostavat aivoissa verkostoja 2025-08-05T16:04:49+03:00 https://peda.net/id/e5ecc94571f 2017-12-10T13:17:41+02:00 <p><b><span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22c/hermosolu/hermosolun-rakenne/b#top" title="hermosolu_shutterstock_51713209.png"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22c/hermosolu/hermosolun-rakenne/b:file/photo/b63e77ca0e9771b7a6e843767f720abee373a515/hermosolu_shutterstock_51713209.png" alt="" title="Hermosolun rakenne." class="inline" loading="lazy"/></a></span>Hermosolujen</b> tehtävänä on <b>aistia</b> ja <b>välittää</b> nopeasti tietoa. Hermosolussa tieto liikkuu nopeasti sähköisenä impulssina.</p> <p>Hermosolun <b>solukeskuksessa </b>ovat tuma ja muut tärkeät soluelimet. Solukeskukseen yhtyy useita <b>tuojahaarakkeita</b>, mutta sieltä lähtee vain yksi <b>viejähaarake</b>. <br/> <br/> Ihmisen pisin hermosolu yltää selkäytimestä raajojen kärkiin. Viejähaarakkeen päässä on useita hermopäätteitä. Hermopäätteiden avulla hermosolu on yhteydessä muihin soluihin, kuten lihaksiin.</p> <p>Jos hermopääte on kahden hermosolun välillä, sitä kutsutaan <b>synapsi</b>ksi. Hermopäätteessä on välittäjäaineita, joiden avulla hermoimpulssi voi siirtyä kemiallisesti seuraavaan soluun.</p> <p>Osassa hermosoluja on viejähaarakkeen suojana <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Myeliini" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">myeliinituppi</a>. Tuppi suojaa viejähaaraketta ja nopeuttaa siinä kulkevaa impulssia. <br/> <br/> <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/MS-tauti" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">MS-taudissa</a> myeliinituppi vaurioituu, jolloin hermosolujen toiminta häiriintyy. Sairastuneella on esimerkiksi näkö- ja tuntohäiriöitä ja lihasheikkoutta.</p> <p>Hermosolut uusiutuvat huonosti aikuisella ihmisellä. Ympäröivät hermosolut voivat kuitenkin ottaa vaurioituneen hermosolun tehtävät.</p> <a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22c/hermosolu/hermosolun-rakenne/b2#top" title="hermosolu_ms-tauti_shutterstock_93206032.png"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22c/hermosolu/hermosolun-rakenne/b2:file/photo/bfc8fccfd2954dfbeb46490cb503a83211114550/hermosolu_ms-tauti_shutterstock_93206032.png" alt="" title="MS-taudissa heromosolujen myeliinitupet vaurioituvat." class="inline" loading="lazy"/></a> 2025-08-05T16:04:49+03:00 https://peda.net/id/e5efd8e771f 2017-03-03T17:00:12+02:00 <p>Aivoista ja selkäytimestä haarautuu useita suuria hermoja. <b>Hermot</b> koostuvat hermosolujen <b>viejähaarakkeista</b> ja näitä tukevista tukisoluista.</p> <p>Moni viejähaarake ja niitä ympäröivät tukisolut muodostavat hermosolukimpun. Hermosolukimput puolestaan liittyvät yhteen yhä paksummiksi hermoiksi, joita sidekudos ympäröi.</p> <p>Koska hermosolut ovat eläviä, ne tarvitsevat toimiakseen happea ja ravintoaineita. Siksi hermossa on myös verisuonia.</p> <a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22c/hermosolu/hermo/h#top" title="hermot_shutterstock_98133089.png"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22c/hermosolu/hermo/h:file/photo/33d89e2bfa4169f5e2469329cdd43abd44cb63b3/hermot_shutterstock_98133089.png" alt="" title="Hermo koostuu usean hermosolun viejähaarakkeesta, niiden mahdollisesta myeliinitupesta sekä koko rakennetta tukevasta sidekudoksesta." class="inline" loading="lazy"/></a> 2025-08-05T16:04:49+03:00 https://peda.net/id/e5f0f84b71f 2017-12-10T13:08:54+02:00 <p>Hermojen tehtävänä on kuljettaa viestejä ympäri kehoa mahdollisimman nopeasti ja tarkasti sähköisten <b>impulssien</b> avulla. Hermosolu ärtyy erilaisista ärsykkeistä. Esimerkiksi silmän aistinsolut ärtyvät valosta ja tuntoaistisolut painalluksesta. <br/> <br/> Ärsyke saa aikaan hermosolussa sähköisen impulssin, joka liikkuu pitkin hermosolua yli 100 metriä sekunnissa. Kun impulssi saapuu <b>hermopäätteeseen</b>, vapautuu välittäjäainetta. Välittäjäaine siirtää ärsykkeen kemiallisesti seuraavaan soluun.<br/> <br/> </p> <p><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22c/hermosolu/hermosolun-toiminta/b#top" title="SYNAPSI.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22c/hermosolu/hermosolun-toiminta/b:file/photo/324c20347c13b169fe809a57000496289415a61b/SYNAPSI.jpg" alt="" title="Synapsin toiminta. Synapsi on kahden hermosolun (viejähaarakkeen ja toisen hermosolun tuojahaarakkeen) yhtymäkohta. Synapsissa tieto siirtyy toiseen soluun välittäjäaineiden välityksellä." class="inline" loading="lazy"/></a></p> <p>Kahden hermosolun välillä olevaa hermopäätettä kutsutaan <b>synapsiksi</b>. Kun sähköinen impulssi saapuu viejähaarakkeen päässä oleviin synapseihin, synapsirakoon vapautuu <b>välittäjäainetta</b>. Välittäjäaine siirtää impulssin seuraavan hermosolun tuojahaarakkeeseen, jonka reseptorit ottavat vastaan välittäjäaineen. Syntyy uusi ärsyke minkä seurauksena hermoimpulssi jatkaa matkaansa seuraavassa hermosolussa. <br/> <br/> Monet särkylääkkeet ja puudutusaineet estävät hermoimpulssin siirtymisen synapsin yli. Tällöin esimerkiksi kipua tuottava ärsyke kyllä syntyy, mutta tieto siitä ei pääse aivoihin asti emmekä siis tunne kipua.</p> 2025-08-05T16:04:49+03:00 https://peda.net/id/e5f212e171f 2017-12-10T13:15:21+02:00 <p><span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22c/hermosolu/hmmav/homtnhmv#top" title="shutterstock_521619988_hermosolu_By adike.shutterstock_521619988_hermosolu_By adike_levea.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22c/hermosolu/hmmav/homtnhmv:file/photo/131d898bf46c6bad4ac6b42c43c8d918c644bdc7/shutterstock_521619988_hermosolu_By%20adike.shutterstock_521619988_hermosolu_By%20adike_levea.jpg" alt="" title="Hermosolussa on monia tuojahaarakkeita. Näin hermosolut muodostavat verkoston." class="inline" loading="lazy"/></a></span>Hermosolussa on monia tuojahaarakkeita. Tämän ansiosta hermosolujen haarakkeet muodostavat verkoston.</p> <p>Kun opitaan jokin asia pysyvästi, aivoissa syntyy uusia hermosoluyhteyksiä.<br/> <br/> Kuvassa on tietokoneanimaatio hermosolujen verkostosta. Etualalla on hermosolun viejähaarake ja sen takana tuojahaarakkeita.<br/> <br/> <br/> </p> 2025-08-05T16:04:49+03:00 https://peda.net/id/e5f3356f71f 2019-01-27T20:37:22+02:00 <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/e7ef63d371f" target="_blank"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-hakemisto.png"/> <span>Termit</span></a> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/e5d976be71f" target="_blank"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-tehtavat.png"/> <span>Tehtävät</span></a> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/e5e9904971f" target="_blank"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-luku-sisallys.png"/> <span>Tiivistelmä</span> </a> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/e5d86ed471f&#10;"> <img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-luvun-alkuun.png"/> <span>Luvun alkuun</span> </a> 2025-08-05T16:04:49+03:00