2. Niityn ötököitä

Kotilot viihtyvät kostealla niityllä

2016-04-28T12:51:48+03:00

Kotilot ovat nilviäisiä. Kotilot, joilla ei ole kuorta, ovat etanoita.

Kotiloilla ei ole jalkoja, ja ne liikkuvatkin hitaasti. Oletko kuullut sanonnan "hidas kuin etana"?

Koska kotilot eivät pääse karkuun nopeasti juoksemalla, ne puolustautuvat erittämällä limaa tai piiloutumalla kuorensa suojaan. Oletko ottanut joskus limaisen etanan käteesi?

Kotilot syövät kasveja.

Ukkoetana on nilviäinen

2016-01-26T05:58:24+02:00

Lierot viihtyvät koloissaan

2017-11-27T20:34:04+02:00

Lierot ovat pitkiä, maan pinnalla ja sen alla viihtyviä "matoja". Ne syövät kuolleita kasvin osia, kuten maahan pudonneita lehtiä.

Lierot kiskovat kasvin osia koloonsa. Lierot eivät liiku mielellään maan pinnalla valoisaan aikaan, sillä monet linnut pyydystävät niitä.

Kuvan kasteliero liikkuu melko nopeasti, vaikka sillä ei ole jalkoja. Lierolla ei ole aivoja, mutta se tunnustelee ympäristöään tuntoaistien avulla.

Hämähäkeillä on kahdeksan jalkaa

2016-04-09T05:16:57+03:00

Hämähäkit sekoitetaan usein hyönteisiin, vaikka ne kuuluvatkin hämähäkkieläimiin. Erona hyönteisiin hämähäkeillä on kahdeksan jalkaa, kun taas hyönteisillä jalkoja on kuusi.

Hämähäkit syövät toisia eläimiä, eli ne ovat petoja.

Monet hämähäkit saalistavat hyönteisiä verkolla. Hämähäkki kutoo verkon lankamaisesta seitistä. Seitti on tahmeaa, ja saalis tarttuu siihen. Hämähäkki itse astelee varovasti rakentamiaan kulkusiltoja pitkin. Kulkusillat hämähäkki valmistaa seitistä, joka ei ole tahmeaa.

Hämähäkinseitti on terästäkin lujempaa. Vain harva hämähäkin seittiin takertunut hyönteinen pääsee irti. Hämähäkki kietoo saaliinsa rihmalla ja ruiskuttaa saaliin kehoon myrkkyä, joka tappaa saaliin.

Hämähäkki imee saaliinsa kuivaksi ja irrottaa jäänteet verkosta. Useimmiten se joutuu kuitenkin rakentamaan joka päivä uuden verkon.

Puutiainen imee verta

2017-11-27T20:34:55+02:00

Punkit kuuluvat hämähäkkieläimiin. Ne ovat kooltaan pieniä, ja niitä kaikkia ei oikein erota paljaalla silmällä. Suomessa tunnetuin punkkilaji on puutiainen, joka imee verta ihmisestäkin.

Puutiainen odottaa heinikossa tai pensaikossa uhrikseen sopivaa lämminveristä eläintä – ihminenkin käy.

Se pudottautuu ohikulkijan vaatteisiin. Sitten se ryömii iholle etsien kohtaa jossa iho on ohutta, kuten kainaloon.

Puutiainen kiinnittyy ihoon vahvoilla leuoillaan ja alkaa imeä verta. Se tarvitsee verta elääkseen ja lisääntyäkseen. Kun puutiainen on imenyt itsenä täyteen, sen maha on pyöristynyt pallomaiseksi.

Punkin puremaa kannattaa välttää, sillä osa puutiaisista levittää borrelioosi-nimistä tautia sekä aivokuumetta. Parhaiten voit suojautua punkin puremalta heinikossa kulkiessasi kumisaappailla ja pitkillä housuilla. Aikaisemmin punkit levittivät borrelioosia vain saaristossa, mutta nykyään tautia esiintyy aina Kemin korkeudelle saakka.

Jos pureman ympärille nousee punoittava alue, on syytä mennä lääkäriin. Mahdollinen borrelioosi-tartunta hoidetaan antibioottilääkkeellä. Aivokuumeeseen ei ole lääkettä, mutta sen ehkäisyyn on saatavana rokote.

Luontoretken jälkeen kannattaa tehdä punkkisyyni eli tarkistaa iho punkkien varalta.

Kuvia hämähäkkieläimistä

2018-03-13T11:24:45+02:00

: Lukki. Huomaa jaloissa olevat punaiset pisteet. Ne ovat pieniä punkkeja, jota ovat lukin loisia.
: Niityllä elää paljon hämähäkkejä. Osa saalistaa verkon avulla, osa pyydystää saaliin juoksemalla.
: Puutiainen imee verta. Puutiainen tarttuu niityllä esimerkiksi koiraan ja imee verta. Puutiainen voi levittää tauteja. Tästä syystä puutiaisia pitää varoa. Puutiainen kuuluu hämähäkkieläimiin.

Heinäsirkat ja hepokatit sirisevät

2017-12-03T08:18:25+02:00

Heinäsirkat ja hepokatit ovat vihreitä, melko isoja hyönteisiä. Niillä on voimakkaat takajalat, joiden avulla ne voivat hypätä kokoonsa nähden pitkiä loikkia.

Heinäsirkan ja hepokatin huomaa koiraiden sirinästä. Ääni syntyy, kun koiras hankaa takajalkojen reisiä siipiä vasten. Sirinän tarkoitus on houkutella naaraita. Jokaisella lajilla on erilainen sirinä.

Heinäsirkalla on lyhyet tuntosarvet, hepokatilla pitkät.

Yle: heinäsirkat

Heinäsirkka ja hepokatti.

Kovakuoriaisilla on kovat peitinsiivet

2017-12-03T08:21:33+02:00

Kovakuoriaisen tunnistaa tummista, kovista peitinsiivistä. Niiden alla on ohuet lenninsiivet, jotka ovat peitinsiipien suojassa, kun kovakuoriainen ei lennä.

Niityllä voi nähdä monenlaisia kovakuoriaisia.

Turkkiloilla on kaksi oranssia juovaa selässään (ylin kuva). Turkkilot syövät kuolleita eläimiä.

Kukkajäärät ovat värikkäitä, pitkänomaisia kovakuoriaisia (keskellä). Niillä on pitkät tuntosarvet. Kukkajäärät syövät mielellään kukista siitepölyä.

Maakiitäjäiset ovat yleisväriltään tummia, nopeita juoksijoita (alin kuva). Ne saalistavat muita hyönteisiä juosten.

Leppäkerttu on kaikkein tutuin kovakuoriainen. Yleisimmillä lajeilla on punaisissa peitinsiivissä seitsemän pistettä. Lajin nimi onkin seitsenpistepirkko.

Leppäkertusta on tunnettu lastenlaulu:

"Lennä, lennä, leppäkerttu,
ison kiven juureen.

Lennä leikkikedon kautta
unipuuhun suureen."

Kovakuoriaisia

2018-03-13T11:25:17+02:00

: Seitsenpistepirkko on leppäkerttu ja kovakuoriainen. Leppäkertut saalistavat mm. kirvoja.
: Leppäkerttu lähtee lentoon. Kalvomaiset lenninsiivet levittäytyvät peitinsiipien suojasta.
: Kukkajäärillä on pitkät tuntosarvet.
: Maakiitäjäinen on kovakuoriainen.
: Turkkilo on kovakuoriainen. Se syö kuolleita eläimiä. Turkkilon tuntee kahdesta oranssista juovasta.

Perhosia

2016-01-26T05:58:50+02:00

Niityllä voi nähdä monenlaisia perhosia.

Päiväperhosilla on värikkäät siivet. Jos tutkit päiväperhosta lähempää, huomaat nuppipäiset tuntosarvet.

Yöperhosia ovat muun muassa yökköset, kiitäjät ja mittarit. Päivän yökköset viettävät piilossa. Ne etsivät kukista mettä yön pimeydessä.

Yöperhosia voi houkutella tutkittavaksi lampun avulla.

Kuvassa on matarakiitäjä.

Perhosia

2018-03-13T11:25:35+02:00

: Kaaliperhonen on iso, vaalea perhonen. Sen mustat kuviot ovat selvärajaiset, jonka perusteella sen erottaa lanttuperhosesta.
: Lanttuperhonen on vaalea perhonen, jolla on mustaa siivenkärjissä.
: Neitoperhonen on kaunis perhonen. Sen tunnistaa mm. valesilmistä.
: Nokkosperhonen talvehtii aikuisena. Tästä syystä niitä voi nähdä lentämässä jo aikaisin keväällä.
: Ohdakeperhosen siipien taustaväri on oranssinkeltainen, jota koristavat mustat ja valkoiset täplät. Ohdakeperhosia vaeltaa loppukesäisin Suomeen.
: Sitruunaperhosen koiras on keltainen kuin sitruuna. Sitruunaperhonen talvehtii aikuisena.
: Suruvaippa viihtyy metsäisillä seuduilla. Syksyllä lentävät suruvaipat talvehtivat aikuisina.

Tiivistelmä

2016-01-26T05:57:16+02:00

Kotilot ovat selkärangattomia eläimiä. Ne kuuluvat nilviäisiin.
Hämähäkeillä on kahdeksan jalkaa.
Kovakuoriaiset ja perhoset ovat hyönteisiä. Niillä on kuusi jalkaa.

Navigointi

2016-01-26T06:13:20+02:00

Sisällys Luvun sisällys Hakemisto Tehtävät