1. Kesäinen kukkameri

Niityllä kukat kukkivat

2017-12-03T08:13:52+02:00

Niitty on avoin alue, jossa luonnon kasvit saavat kasvaa vapaasti. Niityllä ei kasva puita eikä pensaita. Tämän ansiosta pienemmät kasvit saavat valoa. Niitty onkin parhaimmillaan oikea kukkameri.

Suomessa on enää harvoja isoja niittyjä. Niitä löytää parhaiten maaseudulta, usein pienten kallioiden vierestä.

Niittykasveja voi löytää lähes kaikkialta – esimerkiksi ojien ja puistojen reunat voivat olla niittykasveille hyviä ympäristöjä.

Koska niityllä on paljon kasveja ja eläimiä, se on hyvä elokuinen tutkimuskohde!

Kuva: Kesäinen niitty. Korkea, valkokukkainen kasvi on koiranputki. Keltainen kukka on leinikki

Kasvin rakenne

2016-04-09T05:15:07+03:00

Kasvissa on neljä pääosaa:

juuret (joilla kasvi ottaa vettä maasta)
varsi (jolla kasvi kasvaa ylöspäin)
lehdet (joilla kasvi yhteyttää)
kukka (jolla kasvi lisääntyy).

Versoksi kutsutaan kasvin maanpäällisiä osia. Nuppu on vielä aukeamaton kukka.

Kasvit tunnistetaan varren pituuden, lehtien muodon ja määrän sekä erityisesti kukkien rakenteen ja värin perusteella.

Niityn kukkakasvit

2017-12-03T08:15:01+02:00

Suurin osa niityn kukkakasveista kukkii.

Kasvit houkuttelevat värikkäillä kukilla hyönteisiä pölyttämään eli siirtämään siitepölyä kukasta toiseen.

Valokuvassa on kaunis kissankello.

Joutomaat

2017-12-03T08:15:39+02:00

Joutomaat ovat taajamien reunoilla olevia avoimia alueita, joihin ihminen kuljettaa erilaisia asioita, kuten lunta talvella, hiekkaa kesällä jne.

Joutomaat voivat olla kasvillisuudeltaan rikkaita alueita.

Pujo on yksi joutomaiden yleisimpiä lajeja (kuva). Pujo voi kasvaa jopa kahden metrin korkuiseksi.

Pujo tuottaa paljon siitepölyä, joten se on siitepölyallergikoille hankala kasvi. Monin paikoin pujot pyritäänkin kitkemään pois.

Ylen video (Osa 7, pituus 14 min) joutomaasta

Niityn kukkia (huomaa kuvan yläkulman i-kirjain)

2018-03-13T11:24:04+02:00

: Ahomansikka kukkii kesällä. Mansikat ovat valmiit loppukesästä. Ahomansikan marjat ovat pieniä mutta maukkaita!
: Harakankellon tunnistaa kapeista lehdistä ja kapeasta, violetista kellokukasta. Se voi kasvaa jopa metrin mittaiseksi.
: Hiirenvirna voi kasvaa jopa metrin korkuiseksi. Sen tunnistaa sinertävistä kukista ja pienistä lehdistä. Hiirenvirna on hernekasvi. Hiirenvirna kukkii kesä-elokuussa.
: Kannusruoholla on komea keltainen kukka. Sitä viljelläänkin myös puutarhoissa.
: Keltamataralla on keltainen kukka. Sen kapeat lehdet ovat usein kahdeksan lehden muodostelmina.
: Keto-orvokki on matala niittyjen kasvi. Sen kukassa on viisi terälehteä, joista kaksi on sinertäviä ja kolme vaaleampia, kellertäviä.
: Kirjopillike on puolen metrin korkuinen kasvi. Sen kukat ovat huulimaiset. Kukan voi irrottaa ja sillä voi leikkiä pilliä! Se ei vaan valitettavasti soi.
: Kukkakasveja, mm. valkokukkainen siankärsämö, keskellä lilakukkaisia ahdekaunokkeja. Oikealla alhaalla puna-apila.
: Lupiini on vieraslaji Amerikasta, eli se ei kuulu Suomen alkuperäiseen luontoon.
: Maitohorsma on varjoisten niittyjen ja hakkuuaukeiden laji.
: Mesiangervo on lähes metrinkorkuinen kookas kasvi.
: Mäkitervakko on tahmeavartinen punakukkainen kasvi.
: Niittyleinikki on yleinen keltakukkainen niittyjen kasvi. Se on myrkyllinen, joten laitumien hevoset ja lehmät jättävät sen syömättä.
: Niittynätkelmä on keltakukkainen hernekasvi. Kukassa on hopeatäplä-perhonen.
: Nokkosella on polttavat lehdet. Sen kukinto on vaatimaton. Nokkosen lehdistä voi tehdä mm. keittoja.
: Ojakellukalla on isot, kauniit, nuokkuvat kukat. Se kukkii jo kesällä, joten elokuussa ojakellukoilla on pystyjä, pallomaisia hedelmiä.
: Peltosaunio on helppo tunnistaa tillimäisistä lehdistä ja valko-keltaisesta kukasta. Peltosaunio tuoksuu voimakkaalle.
: Siankärsämöllä on valkea kukka. Se tuoksuu voimakkaalle.
: Valkokukkaisia koiranputkia ja keltakukkaisia keltamataroita. Taustalla mm. harakankelloja.

Moreenia-luontokeskuksen kasvisto

2017-11-27T20:30:13+02:00

Lisätietoa niityn kasveista

2018-03-13T11:24:20+02:00

: Hiirenvirna on palko- eli hernekasvi.
: Niityn kukista voi tehdä kauniita kukka-asetelmia.
: Vaikka nokkosen lehdet polttavat koskettaessa, niistä voi valmistaa maukasta teetä.
: Niittyleinikki valtaa usein niityt. Hevoset ja lehmät eivät syö niittyleinikkejä, sillä ne ovat myrkyllisiä.
: Hevonen koiranputkien valtaamalla niityllä. Hevoset ja lehmät estävät niityn heinittymisen.

Tiivistelmä

2016-02-23T05:17:40+02:00

Niitty on avoin alue, jossa luonnon kasvit saavat kasvaa vapaasti.
Monilla niityn kasveilla on kauniita kukkia, joilla ne houkuttelevat hyönteisiä.

Navigointi

2016-01-26T06:11:51+02:00

Sisällys Luvun sisällys Hakemisto Tehtävät