4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat

2016-04-19T14:01:10+03:00

4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä,

joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut

ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja

yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta[33] sekä vahvistaa arjen taitoja. Oppimisympäristöt

kannustavat vuovaikutukseen ja osallistumiseen sekä edistävät yhteisöllistä tiedon

rakentamista ja myönteistä opiskeluilmapiiriä.

Oppimisympäristöjen kehittämisessä pyritään pedagogisesti monipuolisiin ja opiskelijan tarpeisiin vastaaviin kokonaisuuksiin. Oppimisympäristöjen tulee tukea aikaisempiin kokemuksiin perustuvaa tietopohjaa ja auttaa opiskelijaa löytämään tehokkaita tapoja täydentää ja kehittää osaamistaan sekä muuttaa tarvittaessa käsityksiään tai toimintamallejaan. Oppimisympäristöjen avulla luodaan mahdollisuuksia joustaviin yksilöllisiin ja yhteisöllisiin opiskelumahdollisuuksiin, luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista.

Oppimisympäristöjä kehitettäessä otetaan huomioon tiedot ja taidot, joita aikuisopiskelijoille on karttunut työssä, perhe-elämässä ja vapaa-aikana. Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä parannetaan mahdollisuuksia opiskelijoiden henkilökohtaisten opintopolkujen toteuttamiseen.

Suomen kielen (S2) oppimisessa koko kohdekielinen ympäristö tukee kielitaidon kehittymistä.

Aikuisen kokemuksia arjen erilaisista kielenkäyttötilanteista - sosiaaliset verkostot,

harrastukset, asioimiskontaktit - hyödynnetään opiskelussa. Opiskelijaa kannustetaan koulun

ulkopuolisten sekä myös erilaisten digitaalisten ja interaktiivisten oppimisympäristöjen

käyttöön kielitaidon vankentamiseksi.

Tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon

mahdollisuuksien mukaan tilojen ja kalusteiden muunneltavuus, hyvät ergonomiset, esteettiset,

esteettömät ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys,

järjestys ja siisteys. Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan opiskelijoiden käyttöön niin, että ne tukevat myös omatoimista opiskelua. Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäristöä. Kirjastot, liikunta- taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä.

Työelämän, järjestöjen ja eri alojen asiantuntijoiden kanssa tehdään yhteistyötä tavoitteellisesti

verkostoituen. Kulttuurisesti monimuotoisissa oppimisympäristöissä toimiminen tukee

opiskelijoiden omaa kulttuuri-identiteettiä sekä vahvistaa osallisuutta, integroitumista suomalaiseen

yhteiskuntaan ja työllistymisen mahdollisuuksia.

Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä, jolloin ne edistävät opiskelijoiden

fyysistä ja henkistä terveyttä ja hyvinvointia. Vastuullinen työskentely ja hyvä työrauha sekä

ystävällinen ja kiireetön ilmapiiri tukevat oppimista ja turvallisuutta. Turvallista ja vastuullista

työskentelyä harjoitellaan myös digitaalisissa oppimisympäristöissä. Olosuhteet suunnitellaan

sellaisiksi, että toiminta on kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista.

Opiskelijoita ohjataan käyttämään myös omia tieto- ja viestintäteknologisia laitteitaan oppimisen

tukena.

Työtavat

Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä

opiskelijoiden tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen vaihtelu tukee ja

ohjaa koko opetusryhmän ja jokaisen opiskelijan oppimista. Työtapojen ja arviointimenetelmien

monipuolisuus antaa opiskelijoille mahdollisuuden osoittaa osaamistaan eri tavoin.

Opetuksessa pyritään korjaamaan sukupuolittuneita asenteita ja käytänteitä myös työtapojen

valinnalla.

Aiemmin hankitun osaamisen hyödyntäminen ja käytännönläheisyys ovat olennaisia piirteitä

aikuisten opetuksessa. Uusiin työ- ja opiskelumenetelmiin harjaantuminen on keskeinen

osa opiskelua ja opiskelijaa rohkaistaan kokeilemaan erilaisia opiskelutapoja. Opetuksessa

käytetään havainnollisia, arkielämän tilanteisiin liittyviä, kokeellisia ja elämyksellisiä työtapoja.

Tiedonaloille ominaisten työtapojen käyttö edistää sekä jäsentyneiden tietorakenteiden

muodostumista että taitojen omaksumista. Taiteellista ilmaisua, luovuudenharjoituksia

ja omaa tekemistä yhdistetään joustavasti opetukseen.

Eriyttämisessä kiinnitetään huomiota opiskelun laajuuteen ja syvyyteen, työskentelyn rytmiin

ja etenemiseen sekä erilaisiin oppimistapoihin. Eriyttämisen lähtökohta ovat opiskelijoiden

tarpeet sekä mahdollisuus itse suunnitella opiskelua, valita erilaisia työskentelytapoja

ja tarvittaessa myös edetä yksilöllisesti. Opiskelijoita ohjataan löytämään itselleen parhaiten

soveltuvia työskentelytapoja. Eriyttämällä voidaan tukea opiskelijan itsetuntoa ja motivaatiota.

Eriyttämisellä voidaan ennaltaehkäistä tuen tarpeen syntymistä.

Aikuisten perusopetuksessa opetus on kielitietoista. Erilaisten tekstien lukemisen, ymmärtämisen,

tulkitsemisen ja tuottamisen taidot ovat keskeisiä. Kielitietoiset työtavat edellyttävät

opettajien yhteistyötä ja yhteistä ymmärrystä kielen merkityksestä oppimiselle. Suomen kielen

(S2) ja muiden oppiaineiden opetusta voidaan järjestää osittain samanaikaisopetuksena,

mikä vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa ja kielitaidon kehittymistä. Tällöin tulee varmistaa,

että molempien oppiaineiden tai kurssien tavoitteet ja keskeiset sisällöt toteutuvat.

Tässä keinoja ovat esimerkiksi opiskelijan itsenäinen työskentely, etätehtävät ja projektityöt.

Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne

• virittävät opiskelijan halun oppia ja ottaa vastuuta oppimisestaan sekä lisäävät opiskelijan

luottamusta itseensä oppijana

• hyödyntävät aikuisen elämänkokemuksia sekä harjaannuttavat osaamista, josta on

opiskelijalle hyötyä ja iloa

• tukevat opiskelijoiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa yhteisöllistä

oppimista, edistävät sosiaalista joustavuutta ja kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä

sekä vastuun kantamista itsestä ja toisista

• rohkaisevat opiskelijoita monipuolisiin vuorovaikutustilanteisiin opetuskielellä ja

muilla kielillä sekä rikastavat heidän sanavarastoaan ja ilmaisutaitojaan

• kehittävät tiedon hankkimisen, tuottamisen ja soveltamisen sekä tiedon luotettavuuden

arvioimisen taitoja

• auttavat opiskelijaa tiedostamaan ja arvioimaan omaa oppimistaan, aktivoivat työskentelemään

tavoitteellisesti sekä kehittävät ja monipuolistavat opiskelijan oppimisstrategioita

ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa

• mahdollistavat tarpeellisten tietojen ja taitojen oppimisen jatko-opintoja ja työelämää

varten

• harjaannuttavat osallistumiseen, vaikuttamiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen

[33 ]Valtioneuvoston asetus (422/2012) 4 §