Virpominen

Virpoloruja

2021-03-24T14:20:06+02:00

Virpoloruja on monenlaisia. Tähän on valittu muutamia Joensuun Kalevalaisten Naisten kirjasta: Virpoperinne ja virpoloruja sekä joitakin oma perheeni virpoperinteestä.

Virvon varvon,
tuoreeks terveeks,
Jeesuksen Kristuksen
Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi.
Jumala sinua siunatkoon!

Virvon varvon vitsasella,
tällä pajun oksasella,
tuoreheksi,
terveheksi,
siunaukseksi.

Virvoitan varvoitan,
vanhan kuoren kirvoitan,
rikkautta, rakkautta,
terveyttä,
tulevaks vuueks,
ihan uueks,
Jumala sinua siunatkoon!

Virvon varvon vitsasella,
tällä pajun oksasella,
Jeesuksen Kristuksen
Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi.

Virvon varvon vitsasella,
koitan kevätpajusella,
onnea oksalla tällä,
terveyttä toivottelen,
siunausta siivittelen.

Virvon varvon vitsasella,
pajusella piiskaelen,
korealla kopsuttelen,
värikkäällä väännättelen.
Isännälle pitkä ikä,
emännälle perä levii,
tyttärelle punaset posket,
pojalle hyvä hevonen.

Mie se virvon viisahasti,
taputtelen taitavasti,
rikkahaksi, rakkahaksi,
ison talon emännäksi / isännäksi / omistajaksi.

Virvon varvon vitsasella,
raitasella rapsuttelen.
En mie mittään palkkaa vaaji,
enkä velkakirjaa laaji.
Jumala sinua siunatkoon!

Virpovitsat

2023-04-02T14:41:23+03:00

Siunatulla virpovitsalla viedään siunaus ja hyvän toivotus rakkaille läheisille tai tutuille.

Virpominen tapahtuu palmusunnuntain aamuna.

Tässä virvotaan kirkon pihalla ennen liturgiaa.

Virpovitsat tehdään pajunoksista.

Sellainen pajunoksa, jossa on paljon pajunkissoja, on paras.

Usein oksa on kaksi tai kolmihaarainen.

Kaksihaarainen muistuttaa Jeesuksen kahdesta luonnosta: ihminen ja Jumala.

Kolmihaarainen Jumalan kolmesta persoonasta: Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Kukkia voi olla kolme tai niin monta, kuin omaa silmää miellyttää.

Kukat voi tehdä kreppipaperista, silkkipaperista tai jostain muusta kauniista.

Valmiit oksat viedään kirkkoon siunattavaksi Lasaruksen lauantain vigiliaan.

Seuraavana aamuna, palmusunnuntaina virvotaan.

Virpominen

2021-03-23T21:18:16+02:00

On tapana virpoa läheisiä ja tuttuja.

Tavallisesti tuntemattomia ei virvota.

Virpoja ei pukeudu naamiaisasuun, vaan hän laittaa päälleen siistit vaatteet.

Joensuussa partiolippukunta Karjalan Korvenkävijät virpovat palmusunnuntain aamuna kirkkoon tulijoita.

Virpominen on siunauksen ja kaiken hyvän toivottamista.

Kaiken ikäiset voivat virpoa.

Virpominen tapahtuu näin:
- kysy lupa: "Saako virpoa?"
- jos saat luvan, aloita virpominen
- koskettele hellästi virpovitsalla virvottavaa
- sano samalla loru / siunaus
- mieti itsellesi sopivat sanat, niin ne tulevat sydämestä
- anna lopuksi vitsa virvottavalle lahjaksi

Useinmiten virpojalle annetaan virpopalkka.

Palkka annetaan joko heti tai jäädään "viikoks velkaa".
Silloin palkka annetaan viikon kuluttua palmusunnuntaista eli pääsiäisenä.

Palkka voi olla suklaamuna tai rahaa, usein kolikko.

Virpopalkkoja kodissa pääsiäisaamuna.

Virpomisen historiaa

2023-04-02T14:42:58+03:00

Virpomisen taustalla on raamatunkertomus palmusunnuntaista. (Matt. 21:1–11, 15–17)

Ensimmäisenä palmusunnuntaina Jeesus ratsasti aasin varsalla Jerusalemiin.
Ihmiset huusivat: "Hoosianna" ja levittivät tielle palmunoksia ja vaatteita.
He ottivat Jeesuksen vastaan kuin kuninkaan.

Kun ylipapit ja fariseukset näkivät tuon, he paheksuivat.
Silloin Jeesus sanoi: 'Lasten ja imeväisten suusta sinä olet hankkinut kiitoksesi'

Tätä esimerkkiä seuraten noin 300-luvulla Jerusalemissa alettiin palmusunnuntaisin kulkea kulkueessa pyhäköstä toiseen palmunoksia heiluttaen.

Noin 500-luvulta lähtien tapa oli levinnyt keski-Eurooppaan katolisen kirkon keskuuteen ja sieltä kaunis tapa siirtyi yhä pohjoisemmaksi.

Ortodoksisessa Karjalassa tuli tavaksi etsiä kevään ensimerkkejä, pajunoksia pajunkissoineen ja tuoda niitä siunattavaksi kirkkoon. Siunatut oksat vietiin kotiin, koristeltiin ja niillä virvottiin läheisiä ja naapureita.

Annettiin virpopalkkoja: leipää, jauhoja, munia, heiniä karjalle, erityisiä leivonnaisia virpokakkaroita, vaatteitakin tai vaatekangasta saatettiin antaa. Virpominen antoi mahdollisuuden auttaa ja ilahduttaa.

Siunatut oksat pantiin tsuppuun, ikoninurkkaan ikonin taakse pääsiäsiajaksi. Helatorstain jälkeen oksat hävitettiin polttamalla.

Myös karjaeläimiä oli tapana virpoa. Keväällä karja saatettiin ajaa ulos navetasta virpovitsalla ja jättää oksa ovenpieleen siunausta tuottamaan.

Evakkojen myötä virpomisen perinne levisi laajemmin Suomeen.

Länsi-Suomessa ja etenkin pohjanmaalla eli ja elää perinne pikkunoidista, trulleista. Nämä liikkuvat perinteisesti pihoilla lankalauantaina, suurena lauantaina. Silloin Kristus on tuonelassa, haudassa ja kansanperinteen mukaan pahan voimat, myös noidat pääsivät vapaana mellastamaan. Pahoja voimia karkottamaan poltettiin pohjanmaalla pahan hajuisia, savuttavia pääsiäiskokkoja pääsiäisyötä vasten, lauantai-iltana. Nykyään trullit kiertävät nokipannuineen ja luutineen karkinkeruussa ja kokkoja poltetaan perinteen vuoksi.

Perinne elää ja sekoittuu. Joissakin paikoissa pikkunoidat kiertävät ovelta ovelle virpovitsat käsissään. Jotkut pukeutuvat noidan kissaksi ja jotkut velhoksi. Mielenkiintoisella tavalla hyvä ja paha liittyvät toisiinsa. Taitaa hyvä voittaa! Ortodoksisessa perinteessä virvotaan siistit vaatteet päällä.

Nykyään virpominen on ainakin ortodoksisilla seuduilla ja ortodoksien keskuudessa muuallakin tavallista. Pyhäpukuiset lapset virpovat vanhempiaan ja kummejaan, aikuiset ystäviään ja lapsiaan.

Kouluissa tehdään virpovitsoja ja papisto kiertää toimittamassa virpovitsojen siunauksia.

Monissa seurakunnissa on Lasaruksenlauantaina virpovitsatalkoita ja koristellut vitsat siunataan talkoiden lopuksi tai illan vigiliassa. Vigilian jälkeen monissa seurakunnissa myös annetaan siunattuja oksia koteihin vietäväksi. Kirkko koristellaan siunatuilla oksilla.

Palmusunnuntain aamuna varhain käydään virpomassa. Erilaiset perinnepiirit ja esimerkiksi partiolaiset virpovat vaikkapa vanhainkodeissa ja kirkonmäellä.

Kotona siunatut ja virvotut oksat laitetaan ikonin taakse ja virpojia muistetaan virpopalkoilla.

Virpominen on elävä perinne!

Virpovitsojen siunaaminen etänä keväällä 2021, Joensuun ortodoksinen srk

2021-03-24T14:23:09+02:00

Isä Aleksander ja Aleksi-kanttori toimittavat n. 13 min rukouspalveluksen.

Pääsiäismuna

2021-03-23T21:44:54+02:00

Useinmiten nykyään virpoja saa palkakseen pääsiäismunan. Pääsiäismuna on vanha ylösnousemuksen symboli.

Palmusunnuntain ja Lasaruksenlauantain sivu

2021-03-24T14:28:19+02:00

Palmusunnuntai ja Lasaruksen lauantai