https://peda.net/id/e44128424 2026-09-23T14:36:31+03:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/bdb820e2b5e71 2026-09-21T21:10:35+03:00 Koulun opetuskieli on suomi tai ruotsi ja joissakin tapauksissa saame, romani tai viittomakieli.<br/> Opetuksessa voidaan perusopetuslain mukaan käyttää koulun varsinaisen opetuskielen lisäksi<br/> myös muuta kieltä, jos arvioidaan, että se ei vaaranna oppilaiden mahdollisuutta seurata opetusta.<br/> Erillisessä opetusryhmässä tai koulussa opetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla<br/> kielellä291<br/> .<br/> Perusopetuslain mukainen opetuskieli292 määrittelee, millä kielellä äidinkielen ja kirjallisuuden<br/> opetus annetaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän ja A1­kielen oppimäärän tunnit<br/> voidaan kuitenkin tarvittaessa yhdistää valtioneuvoston asetuksen mukaisesti293. Yhdistetystä<br/> tuntimäärästä on tällöin vähintään puolet opetettava koulun varsinaisella opetuskielellä.<br/> Kodin ja koulun yhteistyön turvaamiseksi huoltajille tarkoitettu tiedotus ja keskeiset asiakirjat tulee<br/> olla saatavana koulun perusopetuslain mukaisella opetuskielellä sekä tarpeen mukaan myös<br/> koulun muulla tai muilla opetuskielillä.<br/> Opetus voidaan toteuttaa laajamittaisena kaksikielisenä opetuksena, joka voidaan jakaa<br/> kotimaisten kielten varhaiseen täydelliseen kielikylpyyn ja muuhun laajamittaiseen kaksikieliseen<br/> opetukseen. Sitä voidaan antaa myös suppeampana kaksikielisenä opetuksena, josta käytetään<br/> tässä nimitystä kielirikasteinen opetus. Joskus kaksikielistä opetusta toteutetaan muilla kuin<br/> kotimaisilla kielillä kielikylvyn tapaan. Tällainen opetus, samoin kuin mahdolliset kestoltaan<br/> lyhyemmät kielikylpyohjelmat katsotaan tässä kuuluvaksi muun kaksikielisen opetuksen piiriin. 2026-09-21T21:10:35+03:00 https://peda.net/id/e44753ac4 2015-01-30T22:24:24+02:00 Perusopetuksen paikallinen opetussuunnitelma voi olla järjestäjäkohtainen tai yksikkökohtainen tai näiden yhdistelmä opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Erityiseen maailmankatsomukseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva paikallinen opetussuunnitelma voi olla omaleimainen opetuksen järjestämisluvan ja valtioneuvoston asetuksen määrittämissä rajoissa. Opetussuunnitelma ei voi olla ristiriidassa perusopetuslain ja -asetusten, tavoitteita ja tuntijakoa koskevan valtioneuvoston asetuksen tai perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa. <br/> <br/> Opetuksen järjestäjän tulee päättää ja kuvata opetussuunnitelmassa sen lisäksi mitä tämän perusteasiakirjan muissa luvuissa määrätään<br/> - Erityiseen maailmakatsomukseen perustuva opetuksen osalta <br/> <ul> <li>mitkä ovat erityiseen maailmankatsomukseen perustuvat, perusopetuksen arvoperustaa sekä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä täydentävät näkökulmat</li> <li>miten nämä näkökulmat näkyvät toimintakulttuurissa ja työskentelytavoissa</li> <li>miten ko. maailmankatsomukseen perustuvia arvoja, tietoja, taitoja ja valmiuksia painottavaa opetusta toteutetaan läpäisyperiaatteella eri oppiaineiden ja oppimiskokonaisuuksien opetuksessa.</li> </ul> - Erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen osalta <br/> <ul> <li>mitkä ovat erityiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvat näissä opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä perusopetuksen pedagogisia linjauksia täydentävät pedagogiset periaatteet ja ratkaisut</li> <li>miten nämä näkyvät toimintakulttuurissa ja työskentelytavoissa sekä eri oppiaineiden ja oppimiskokonaisuuksien opetuksessa.</li> </ul> 2015-08-19T08:33:47+03:00