<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/547/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>KERTAUS</title>
<id>https://peda.net/id/e42066ea4df</id>
<updated>2026-05-12T13:54:03+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/e42066ea4df:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/atte-kolis/9-fysiikka/7ac-n-e-kirja2/kertaus#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Värähdysliike</title>
<id>https://peda.net/id/1a40e88a4df</id>
<updated>2026-05-13T08:43:11+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/atte-kolis/9-fysiikka/7ac-n-e-kirja2/kertaus/varahdysliike#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Säännöllistä edestakaista liikettä sanotaan värähdysliikkeeksi ja värähtelevää kappaletta värähtelijäksi.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Yksi kokonainen värähdys on tapahtunut, kun kappale palaa takaisin lähtöpisteeseensä.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Yhteen värähdykseen kulunutta aikaa sanotaan värähdysajaksi.&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;Taajuus kuvaa värähdysten lukumäärää yhdessä sekunnissa. Taajuuden tunnus on f ja yksikkö hertsi (Hz)&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2026-05-12T13:55:34+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Aaltoliike</title>
<id>https://peda.net/id/d4e739144df</id>
<updated>2026-05-12T14:03:59+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/atte-kolis/9-fysiikka/7ac-n-e-kirja2/kertaus/aaltoliike#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;&lt;b&gt;värähdysliike&lt;/b&gt;: säännöllinen edestakainen liike on värähdysliikettä&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;värähtelijä&lt;/b&gt;&lt;span&gt;: värähdysliikettä tekevä kappale&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;värähdysaika&lt;/b&gt;&lt;span&gt;: yhteen värähdykseen kulunut aika&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;taajuus&lt;/b&gt;&lt;span&gt;: yksikkö hertsi, 1 Hz. Kuvaa värähdysten lukumäärää yhdessä sekunnissa. Lasketaan jakamalla luku 1 yhteen vrähdykseen kuluneella ajalla&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;hertsi&lt;/b&gt;&lt;span&gt;: taajuuden yksikkö, 1 Hz. Kuvaa värähdysten lukumäärää yhdessä sekunnissa&lt;/span&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2026-05-12T14:00:47+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Äänen syntyminen ja kuuleminen</title>
<id>https://peda.net/id/1b0f87204df</id>
<updated>2026-05-13T08:48:52+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/atte-kolis/9-fysiikka/7ac-n-e-kirja2/kertaus/aanen-syntyminen-ja-kuuleminen#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Äänen muodostumiseen tarvitaan aina värähtelijä. &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Värähtelijänä voi toimia kieli, kalvo tai ilmapatsas.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ääni tarvitsee aina väliaineen edetäkseen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Vastaanotin mahdollistaa äänen kuulemisen. &lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Ihminen kuulee 20 - 20 000 hertsin taajuisia ääniä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ääni voi matala(taajuista) tai korkea(taajuista). &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ihmisen kuulokyky heikkenee iän myötä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Äänen voimakkuus mitataan desibeleissä (dB).&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kuulovaurion alarajana on 80-85 dB, mikäli altistumisaika on pitkä. &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kipukynnyksen raja on 120-125 dB.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2026-05-12T14:02:45+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Äänen ominaisuuksia</title>
<id>https://peda.net/id/28fd18de4df</id>
<updated>2026-05-13T11:41:21+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/forssa/perusopetus/akvarelli/oppiaineet/fysiikka/atte-kolis/9-fysiikka/7ac-n-e-kirja2/kertaus/aanen-ominaisuuksia#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kaiku = äänen heijastumista sopivasta pinnasta. Kaiku havaitaan esimerkiksi metsissä, louhoksilla, veden äärellä tai alikulkutunneleissa. &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Resonanssi = kaksi kappaletta värähtelee samalla taajudella. Taajuutta kutsutaan kappaleen ominaistaajuudeksi. &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Melu = riittävän kovaa, häiritsevää tai epämiellyttävää ääntä, mikä vaikuttaa ihmiseen. Melu on jokaisen omakohtainen kokemus. &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Dopplerin ilmiö = liikkuvan äänilähteen aiheuttama ilmiö. Kohdetta kohti tuleva ääni tuntuu kovemmalta kuin kohteesta poistuva ääni. Esimerkiksi formula-autot tai hälytysajoneuvot. &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Infraäänet = matalia, alle 20 Hz taajuisia ääniä. Osa eläimistä hyödyntää infraääniä kommunikointiin ja liikkumiseen. &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ultraäänet = korkeita, yli 20 000 Hz taajuisia ääniä. Käytetään esimerkiksi lääketieteessä ja kaikuluotauksessa. &lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2026-05-12T14:03:09+03:00</published>
</entry>


</feed>