<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/533/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Läksyjen tarkistus</title>
<id>https://peda.net/id/e36d05206c6</id>
<updated>2020-03-23T08:54:43+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/e36d05206c6:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Ympäristöopppi Kpl 37 tehtävät 1-3</title>
<id>https://peda.net/id/c6c4412690f</id>
<updated>2020-05-08T09:26:26+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/yk3t12#top" />
<content type="html">1. &lt;br/&gt;&#10;a) Suomi on pohjoisella (N) ja itäisellä (E) pallonpuolikolla.&lt;br/&gt;&#10;b)Pohjois-Amerikka on pohjoisella (N) ja läntisellä (W) pallonpuoliskolla.&lt;br/&gt;&#10;c) Etelä-Amerikka on eteläisellä (S) ja laäntisellä (W) pallonpuoliskolla.&lt;br/&gt;&#10;d) Australia on eteläisellä (S) ja itäisellä (E) pallonpuoliskolla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. &lt;br/&gt;&#10;a) Peking 40 astetta N&lt;br/&gt;&#10;b) Kairo 30 astetta N&lt;br/&gt;&#10;c)Rio de Janeiro 20 astetta S&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. &lt;br/&gt;&#10;a) Amsterdam 5 astetta E&lt;br/&gt;&#10;b) Tokio 140 astetta E&lt;br/&gt;&#10;c) Mexico 100 astetta W&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4 Pietarin sijainti on noin 60 astetta N ja 30 astetta E</content>
<published>2020-05-08T09:25:56+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ympäristöoppi Kpl 36 tehtävät 1-2</title>
<id>https://peda.net/id/c56d6d0890f</id>
<updated>2020-05-08T09:26:44+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/yk3t1#top" />
<content type="html">1. a) Maapallon kierros auringon ympäri kestää yhden vuoden.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. b) Maapallo pyörähtää oman akselinsa ympäri yhdessä vuorokaudessa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Vuodenajat johtuvat siitä, että maapallo kiertää aurinkoa kaltevassa asennossa. Talvella pohjoinen pallonpuolisko on kallellaan pois päin auringosta, jolloin Suomessa saadaan vähemmän auringonvaloa ja on pimeämpää ja kylmempää. Kesällä pohjoinen pallonpuolisko on kallellaan kohti aurinkoa ja valoa saadaan paljon ja on lämpimämpää.</content>
<published>2020-05-08T09:18:45+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Historia kpl 20, teht. 1-4</title>
<id>https://peda.net/id/b80856788f5</id>
<updated>2020-05-06T08:23:29+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/hk2t1#top" />
<content type="html">1. Sotilaita arvostettiin, ja vähintään kymmenen vuotta asepalveluksessa taksi valtion viran.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Insula on monikerroksinen vuokrakerrostalo. Domus on ylellinen yksi tai kaksikerroksinen rikkaiden asumus.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Isä hallitsi koko perhettä ja päätti kaikesta. Kodin suojelushenkiä palvottiin yhdessä. Herättiin ennen auringon noustua. Aamiainen oli usein vain mukillinen vettä. Päivällinen syötiin vasta auringon laskettua. Kaikki kävivät kylpylöissä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. Köyhät ja rikkaat asuivat hyvin erilaisissa rakennuksissa, ja työn ja vapaa-ajan määrässä oli suuria eroja. Köyhien ruuan laatu oli vaatimaton, kun taas rikkaat viettivät runsaita syöminkejä.</content>
<published>2020-05-06T08:23:29+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kpl 19 loppuun (s. 124-125) tehtävät 1-4</title>
<id>https://peda.net/id/846b58848dc</id>
<updated>2020-05-04T09:07:21+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/k1ls1t1#top" />
<content type="html">1. &lt;br/&gt;&#10;a) Plebeiji oli miespuolinen alemman kansanluokan jäsen antiikin Roomassa, esim. käsityöläinen, kauppias tai pienviljelijä.&lt;br/&gt;&#10;b) Patriisi oli arvovaltaisen suvun jäsen.&lt;br/&gt;&#10;c) Orja oli vailla oikeuksia, ja hän oli toisen ihmisen omistuksessa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Koko talous perustui orjatyövoimaan, ja orjia tarvittiin paljon. Niitä saatiin mm. sodista ja kapinoivista kansanryhmistä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Kansalainen oli tasa-arvoinen lain edessä. Kansalaiset saivat käydä kauppaa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. Orjuutta pidettiin luonnollisena, orjia kohdeltiin huonosti, lait olivat ankaria ja kaikilla ei ollut samoja oikeuksia. Avioliitot eri ryhmien välillä olivat kiellettyjä, hallitsijoiden väärinkäsitykset tavallisia ja patriisien valta perustui varallisuuteen</content>
<published>2020-05-04T09:07:21+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Historia kpl 19</title>
<id>https://peda.net/id/94e13088885</id>
<updated>2020-04-27T09:44:45+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/historia-kpl-19#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;1. Selitä mitä tarkoittaa&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;em&gt;a) senaatti&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;Senaatti valvoi, että kansankokouksen päätökset olivat laillisia, se valvoi virkamiseten toimintaa, johti taloutta, vastasi sotaväenotosta ja armeijan huollosta. Senaattiin pääsivät vain tiettyjen sukujen edustajat.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;em&gt;b) kansankokous&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;Kansankokous koostui asekuntoisista miehistä. Kansankokous valitsi valtion tärkeimmät virkamiehet, päättivät laeista, sodasta ja rauhasta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;em&gt;c)konsuli&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;Konsuleita oli kaksi ja he olivat valtion korkkeimmat virkamiehet. Heidät valittiin vaaleilla.</content>
<published>2020-04-27T09:44:45+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Historia kpl 18</title>
<id>https://peda.net/id/a36ba5ca840</id>
<updated>2020-04-21T21:55:15+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/historia-kpl-18#top" />
<content type="html">1. Mitä olivat provinssit?&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Italian ulkopuolisia roomalaisten valloittamia alueita.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Miksi provinssit olivat tärkeitä roomalaisille?&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Provinssit olivat tärkeitä kaupankäynnin ja talouden takia. Provinsseista tuotiin paljon eri tuotteita Roomaan.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Mitkä asiat helpottivat kaupankäyntiä Rooman valtakunnassa?&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Kaupankäyntiä helpottivat yhteinen raha ja yhtenäiset mitat.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. Mitä hyötyä hyvästä tieverkosta oli Roomalle?&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Hyvä tieverkosto mahdollisti nopeamman tavaroiden, kaupankäynnin ja tiedon kulun. Tieverkostolla oli myös sotilaallista merkitystä, sillä maan hallitseminen.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. Etsi tekstistä esimerkkejä roomalaisista keksinnöistä, jotka helpottivat käytännön elämää.&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;-akvedukti eli vesijohtojärjestelmä (puhdas vesi, kylpylät)&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;– arkkitehtuuri ja betoni (suuremmat rakennukset)&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;– tieverkosto (tiedon, tavaroidenja sotilaiden liikkuminen)&lt;/strong&gt;</content>
<published>2020-04-21T21:55:15+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ympäristöoppi kpl 34</title>
<id>https://peda.net/id/9ac84bae839</id>
<updated>2020-04-21T09:22:20+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/yk32#top" />
<content type="html">&lt;em&gt;1. Miten eri lintulajit hyödyntävät havupuita?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Havupuiden oksat antavat pikkulinnuille suojaa petolinnuilta. Osa linnuista tekee kaarnan koloihin ja oksien haaroihin ruokavarastoja. Havupuiden siemenet ja neulaset ovat joidenkin lintujen ravintoa.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;br/&gt;&#10;2. Miksi on tärkeää lopettaa lintujen säännöllinen ruokintakeväällä?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Linnut eivät hae oikeaa ravintoa luonnosta, jos ruokintaa ei lopeta keväällä.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;3. Miten erotat sini- ja talitiaisen toisistaan?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Sinitiaisen pää, selkä ja siivet ovat siniset ja silmän yli menee musta raita. Talitiasen päälaki on musta ja siivet vihertävät.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;em&gt;&lt;br/&gt;&#10;4.Miksi talviruokintapaikoille on tärkeää laittaa monipuolista ravintoa (siemeniä, pähkinöitä, talipalloja)?&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Kaikki linnut eivätsyö samaa ravintoa. Mitä monipuolisempaa ravintoa ruokintapaikalle laittaa, sitä useampia eri lintulajeja siellä käy.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;</content>
<published>2020-04-21T09:16:14+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Uskonto 14.4. Islam</title>
<id>https://peda.net/id/7c8fe868839</id>
<updated>2020-04-21T09:15:24+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/uskonto-14-4-islam#top" />
<content type="html">1. Miten islam syntyi?&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;-Islam syntyi Muhammadin toiminnan seurauksena.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;2. Miksi profeetta Muhammad on tärkeä muslimeille?&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;-Hän toimi Jumalan profeettana, saarnasi ja toimi muslimien johtajana.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;3. Miten Koraani on syntynyt?&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;-Muhammadin kuoleman jälkeen hänen opetuksensa kerättiin yhteen kirjaan, josta muodostui Koraani.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2020-04-21T09:15:24+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Historia kpl 17</title>
<id>https://peda.net/id/4b1c50247e8</id>
<updated>2020-04-14T22:01:05+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/historia-kpl-17#top" />
<content type="html">Miksi Rooman perustamis paikka oli hyvä?&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Tiber-joen suulla oli hyvä kauppapaikka. Laakso oli kukkuloiden suojelema.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. Mitä tarkoittaa Rooman imperiumi?&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Rooman imperiumi tarkoittaa Rooman valtakuntaa. Rooma oli suuri ja vahva valtio.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. Miksi Roomasta tuli mahtava imperiumi?&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Rooma alisti Italian niemimaan kansat sekä kukisti Karthagon ja Kreikan. Rooman armeija oli tehokas, ja sillä oli paljon hyviä sotapäälliköitä.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. Miten roomalaiset hallitsivat valtavaa valtakuntaansa?&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Roomalaiset hallitsivat sotilasleirien avulla. Valloitettuja kansoja hallittiin ”hajota ja hallitse” -menetelmällä.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. Mitä vaikutteita roomalaiset omaksuivat&lt;br/&gt;&#10;a) etruskeilta&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Etruskeilta omaksuttiin holvikaari, gladiaattoritaistelut, toga ja Rooma-sana.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;b) kreikkalaisilta&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Kreikkalaisilta omaksuttiin koulutus, jumalat, arkkitehtuuri, temppelityylit, kirjallisuus ja tieteet.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;c) Aleksanteri Suuren valtakunnasta?&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Aleksanteri Suuren valtakunnasta omaksuttiin itämaiset uskonnot ja itsevaltius.&lt;/strong&gt;</content>
<published>2020-04-14T22:01:05+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Historia: Antiikin Rooma s. 108-111</title>
<id>https://peda.net/id/dadbb3fc77d</id>
<updated>2020-04-06T09:35:49+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/hars1l#top" />
<content type="html">1. &lt;span&gt;Miksi Hannibal päätti hyökätä Roomaan pohjoisesta?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Roomalaisilla oli parempi laivasto, joten sotaretki Välimeren poikki ei ollut mahdollinen. Alppien ylitys oli roomalaisille täysi yllätys.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. &lt;span&gt;Cannaen taistelussa roomalaisia oli enemmän kuin karthagolaisia. Miksi karthagolaiset kuitenkin voittivat taistelun?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Hannibalin sotilaiden taktinen taistelumuodostelma oli roomalaisille tuhoisa. Karthagolaisten onnistui saartaa roomalaiset.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;3. &lt;span&gt;&amp;quot;Osaat kyllä voittaa, oi mahtava Hannibal, mutta et osaa käyttää voittoja hyödyksi.&amp;quot; Miksi Lause kuvaa Hannibalia hyvin?&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Hannibal ei pystynyt hyödyntämään yllätyshyökkäysten antamaa etua, ja sotaretket pitkittyivät.&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. Etsi tekstistä kohtia, jotka kuvaavat, kuinka julmaa sota oli. Kirjoita kohdat lyhyesti.&#10;&lt;div class=&quot;question-title-box&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;question31-title&quot; class=&quot;office-form-question-title&quot; aria-level=&quot;2&quot;&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Esim. Yhdessä taistelussa kuoli 50 000 roomalaista. Kuolleilta leikattiin sormet, jotta kultasormukset saatiin sotasaaliiksi.&lt;/strong&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;5. &lt;span&gt;Miten Hannibalin olisi pitänyt toimia voittaakkseen Rooman?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Hannibalin olisi pitänyt valloittaa pääkaupunki Rooma ja saada Italian niemimaan eri kansat kääntymää roomalaisia vastaan.&lt;/strong&gt;</content>
<published>2020-04-06T09:35:49+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ympäristöoppi kpl 31</title>
<id>https://peda.net/id/ec42ecdc743</id>
<updated>2020-04-01T20:38:05+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/yk3#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Ymppä:&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;1. Vertaa sivun 131 kasvillisuuskarttaa ja sivun 126 ilmastoaluekarttaa. Kerro, mitkä ilmasto- ja kasvillisuusalueet sijoittuvat kartoilla samoille alueille.&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Samoille alueille keskenään sijoittuvat kylmä ilmasto ja tundra, mannerilmasto ja havumetsä sekä talvisateiden ilmasto (välimeren ilmasto) ja välimeren kasvillisuus (nahkealehtinen kasvillisuus).&lt;/strong&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Piirrä ja täydennä kasvillisuusaluetaulukko vihkoosi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;center medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/yk3/kt2#top&quot; title=&quot;Kasvillisuusalueet tarkistus.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/yk3/kt2:file/photo/39f013fdfa847a48666bde8a4b956b310f0b2919/Kasvillisuusalueet%20tarkistus.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Kasvillisuusalueet tarkistus.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-04-01T20:26:29+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Historia kpl 16, tehtävät 1-4  s.105  tarkistus-</title>
<id>https://peda.net/id/da1f70a871e</id>
<updated>2020-03-29T20:43:51+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/hk1t1st#top" />
<content type="html">&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;1.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;Kreikkalaiset temppelit oli rakennettu tyypillisesti&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;marmorista&lt;/strong&gt;. Temppelit seisoivat&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;jalustan&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;päällä ja niihin noustiin portaita pitkin. Temppeleissä oli suuria&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;pylväitä&lt;/strong&gt;. Pylväät kannattelivat&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;palkistoja&lt;/strong&gt;. Ylinnä oli taidokkailla patsailla koristeltu&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;strong&gt;päätykolmio&lt;/strong&gt;.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;ol start=&quot;2&quot;&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;&lt;/strong&gt;Filosofia tarkoittaa tiedon rakastamista. Tiede alkaa ihmettelystä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;ol start=&quot;3&quot;&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;&lt;/strong&gt;Vauras Ateena saattoi tukea kulttuuria. Merkittävimmät filosofit olivat ateenalaisia.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;ol start=&quot;4&quot;&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;strong&gt;4.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/strong&gt;Kreikkalaisilla oli aikaa harrastaaja kehittää itseään, koska orjat tekivät pääosan töistä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;</content>
<published>2020-03-29T20:43:51+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Ympäristöoppi kpl 29</title>
<id>https://peda.net/id/7a5ea5346da</id>
<updated>2020-03-24T09:46:39+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/yk2l#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Ympäristöoppi: Kpl 29 s. 122-125&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Kerro, millaiset asiat vaikuttavat siihen, että johonkin syntyy tiheää asutusta.&lt;/b&gt; &lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Ihmiset kerääntyvät asumaan alueille, missä ilmasto on sopivan lämmin viljelylle ja maaperä ravinteikasta. Maaperän rikkaudet, kuten rauta, kivihiili, öljy ja maakaasu ovat luoneet paljon työpaikkoja.&lt;/strong&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Miksi suurimmat kaupungit ovat syntyneet merien, järvien tai jokien rannoille?&lt;/b&gt; &lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Vesireitit mahdollistavat hyvät kulkuyhteydet, joita pitkin tavarat ja ihmiset liikkuvat muuaalle.&lt;/strong&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Kerro, mikä on metropoli. Mainitse Euroopan metropoleja.&lt;/b&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt; Metropoli on kaupunki, jossa on yli miljoona asukasta. Niitä ovat esim Moskova, Lontoo, Pariisi, Berliini, Rooma ja Pietari.&lt;/strong&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Siirtomaa-aikaan Eurooppalaiset maat omistivat maa-alueita muualla maailmassa. Miten sen ajan vaikutus näkyy nykyään?&lt;/b&gt; &lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Siirtomaa-aikoina englannin ja espanjan kielet levisivät muualle maailmaan ja siksi niitä puhutaan nykyään useissa maissa.&lt;/strong&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;b&gt;Kerro syitä, jotka saavat ihmisiä muista maista lähtemään maahanmuuttajiksi Eurooppaan.&lt;/b&gt; &lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Työpaikat, opiskelu ja korkeampi elintaso Euroopassa tuo Eurooppaan maahanmuuttajia. Nälänhätä ja sodat saavat ihmiset lähtemään pakolaisiksi Eurooppaan.&lt;/strong&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;</content>
<published>2020-03-24T09:45:48+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Historia: Kpl 16, s. 98-101</title>
<id>https://peda.net/id/02f478dc6e6</id>
<updated>2020-03-25T09:43:55+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/hk1s9l#top" />
<content type="html">&lt;span&gt;Lue huolella s. 98-101 ja tee seuraavat tehtävät.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;1. Tee ajatuskarttamuistiinpanot kretikkalaisetsa teatterista (s. 98-99). Kerro esim teatteripaikasta, näyttelijöistä, esitystyypeistä, näytelmäkirjailijoista ja tunnetuista näytelmistä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Teatteri&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt; -Rakennettiin usein rinteeseen&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt; -katsojat saattoivat kuulla kuiskauksenkin&lt;br/&gt;&#10;-Näyttelijät miehiä&lt;br/&gt;&#10;-käyttivät naamareita ja roolivaatteita&lt;br/&gt;&#10;-Näytelmätyypit&lt;br/&gt;&#10; -Tragediat eli murhenäytelmät&lt;br/&gt;&#10; -Komediat eli humoristiset näytelmät&lt;br/&gt;&#10;-Kuuluisia näytelmäkirjailijoita&lt;br/&gt;&#10; -Aristofanes&lt;br/&gt;&#10;-Sofokles&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;2. Mitä tyypilliset kreikkalaiset patsaat kuvasivat? &lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;Patsaat kuvasivat usein jumalia, sotapäälliköitä ja olympiakisojen voittajia.&lt;/strong&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;&lt;br/&gt;&#10;3. Millaisessa tilanteessa patsaat usein kuvattiin? Miksi?&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Patsaat kuvattiin liikkeessä, esim. juoksevassa asennossa. Sillä tavallla niistä saatiin elävän näköisiä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;4.Temppeleiden päätykolmioissa oli upeita kuvia. Mitä ne saattoivat kuvata?&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Päätykolmiossa saattoi olla kuvia Jumalista.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;5. Kreikkalaistyylisiä pylväitä käytetään edelleen monissa suurissa ja hienoissa rakennuksissa. Googlaa Suomen eduskuntataloa ja selvitä vertaamalla kirjan s. 100 kuvaan, mikä pylvästä siinä on käytetty.&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Eduskuntatalon pylvään päät ovat koristeellisia eli pylvästyyppi on korinttilainen pylväs.&lt;/strong&gt;&lt;/span&gt;</content>
<published>2020-03-25T08:36:51+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Historia Kpl 15</title>
<id>https://peda.net/id/85e021826c6</id>
<updated>2020-03-23T08:53:15+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/vaajakoskenkoulu/luokkien-sivut/6b/ltl/luonnos#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Historia:&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Lue kpl 15. s. 94-97. Kirjoita vastaukset &lt;/span&gt;&lt;b&gt;kokonaisin virkkein vihkoon&lt;/b&gt;&lt;span&gt; alla oleviin tehtäviin.&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;Tee kirjan vihkotehtävät&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;b&gt;1, 3 ja 5.&lt;/b&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kerro kansankokouksista (ketkä saivat osallistua, milloin pidettiin, mitä siellä tehtiin, miten tehtiin päätökset).&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mikä oli viidensadanneuvosto? Miksi se oli Ateenan kansalaisille tärkeä?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Minkälaisia eroja oli antiikin demokratiassa verrattuna Suomen demokratiaan?&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;Vastaukset:&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;1. Kirjan tehtävät:&lt;br/&gt;&#10; 1. a) &lt;em&gt;Politiikka tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista.&lt;/em&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;/strong&gt;  b) &lt;em&gt;Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa, eli enemmistö päättää yhteisistä asioista.&lt;/em&gt;  &lt;br/&gt;&#10; 3.&lt;em&gt; Ateenan kansalaisena pidettiin miestä, jonka isä oli syntynyt Ateenassa.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10; 5. &lt;em&gt;Valta kuuluu kansalle ja kansalaiset osallsituvat päätösten tekoon.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;2. &lt;em&gt;Kansankokouksiin saivat osallistua kaikki yli 20-vuotiaat syntyperäiset ateenalaiset miehet. Niissä keskusteltiin kaupankäynnistä, olympiavoittajien palkitsemisesta, sodankäynnistä ja rauhantekemisestä. Kokouksia oli lähes joka viikko ja osallistujia jopa 10 000. Kokouksen lopuksi äänestettiin ja eniten ääniä saanot ehdotus voitti.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;3.&lt;em&gt; Viidensadan neuvosto valvoi, että kansankokouksen päätöksiä noudatettiin. Siihen arvottiin jäsenet kaikista kaupunginosista, jolloin köyhilläkin ateenalaisilla oli mahdollista osallistua. Neuvoston johtaja arvottiin uudestaan joka päivä.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;4. &lt;em&gt;Antiikin demokaratiassa naiset, muualta muuttaneet tai alle 20-vuotiaat eivät saaneet osallistua päätöksen tekoon. Suomessa kaikki 18-vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset (ja kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset) saavat osallistua päätöksentekoon äänestämällä.&lt;/em&gt;</content>
<published>2020-03-22T20:32:45+02:00</published>
</entry>


</feed>