https://peda.net/id/e334d8a1406 2020-12-17T14:32:04+02:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/e3362bf2406 2019-07-29T14:48:46+03:00 Vastaa vihkoosi karjalan kieltä koskeviin kysymyksiin. Etsi tietoa sivustolta <br/> <br/> <a href="http://www.karjalansivistysseura.fi/karjalan-kieli/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">http://www.karjalansivistysseura.fi/karjalan-kieli/<br/> </a><br/> 1. Milloin karjalan kieli on saanut Suomessa vähemmistökielen aseman?<br/> <br/> 2. Mihin kieliryhmään karjalan kieli Uralilaisessa kielikunnassa kuuluu? Mainitse kolme muuta tähän kieliryhmään kuuluvaa kieltä.<br/> <br/> 3. Kuinka paljon karjalaisia on Venäjällä? Moniko heistä osaa karjalan kieltä?<br/> <br/> 4. Mikä virheellinen käsitys karjalan kieleen usein liitetään?<br/> <br/> 5. Lue (ja kuuntele) näyte vienankarjalasta (rullaa alas &gt; Kirjoitetut kielimuodot&gt; näyte vienankarjalasta). Poimi viisi eroa ja yhtäläisyyttä suomen kielen ja karjalan kielen välillä.<br/> <br/> 6. Lue, mitä sanotaan karjalaisesta kulttuurista otsikon Kulttuuri alta (löytyy kohdasta Menu). Poimi tältä sivulta kolme piirrettä, jotka ovat ominaisia karjalaiselle kulttuurille.<br/> <br/> 2020-12-17T14:32:04+02:00 https://peda.net/id/e3381a25406 2018-11-28T16:43:18+02:00 <ul> <li>Tee luokkakaverillesi pistari <b>suomen sukukielistä</b> opettajaltasi saaman monistemateriaalin pohjalta.</li> <li><b>Tee 10 kysymystä.</b></li> <li>Kirjoita kysymykset allekain ja numeroi ne. Jätä riittävästi vastaustilaa!</li> <li><b>Muotoile kysymykset selkeiksi</b>, jotta niihin on helppo vastata.</li> <li><b>Tee järkeviä kysymyksiä</b>. Älä kysy epäoleellisia tai liian yksityiskohtaisia asioita.</li> <li>Tee sellaisia kysymyksiä, joihin pystyt itsekin vastaamaan!</li> <li><b>Tee vaihtelevia kysymyksiä. </b>Älä siis kysy esim. vain ”<em>Kuinka monta vepsän puhujaa maailmassa on?” tai ”Kuinka monta viron puhujaa maailmassa on?</em></li> <li>Tee kysymyksistä sellaisia, että niistä voi jokaisesta antaa <b>yhden pisteen</b>.</li> </ul> <br/> Esim:  <em>Mihin kielikuntaan suomen kieli kuulu? <br/> Montako puhujaa on unkari kielellä?</em><br/> <br/> <ul> <li>Käytä pistarin laatimiseen aikaa <b>1 oppitunnin verran</b>. </li> <li><b>Keskity hyvään käsialaan!</b></li> <li>Laita pistarin loppuun oma nimesi.</li> <li><b>Anna valmis pistari opettajalle tunnin lopussa.</b></li> </ul> <br/> <br/> 2020-12-17T14:32:04+02:00 https://peda.net/id/e3385cac406 2017-09-22T10:34:45+03:00 <p><b>MAAILMAN KIELET JA KIELIKUNNAT: Pohdittavaksi:<br/> <br/> </b></p> <span>1. Mieti maailmalla puhutuimpien kielten TOP10-lista<br/> </span><br/> <span>2. Arvioi, kuinka monta eri kieltä maailmassa on<br/> </span><br/> <span>3. Miksi kielten lukumäärää voi olla lähes mahdotonta laskea?<br/> <br/> 4. Miksi osa kielistä kuolee vääjäämättä?<br/> <br/> 5. Mitä kielen säilyttämisen hyväksi voidaan tehdä?<br/> </span><br/> <span>6. Mistä voidaan päätellä, että kaksi kieltä on sukua toisilleen, esim. englanti ja ruotsi ja suomi ja viro?<br/> </span><br/> <br/> 2020-12-17T14:32:04+02:00 https://peda.net/id/e3389e1b406 2020-09-20T18:41:56+03:00 <p><b>PARITYÖ MAAILMAN KIELISTÄ</b></p> <ul> <li><span>Valitkaa pareittain alla olevista kielistä </span><b>yksi</b><span> ja tehkää siitä tietoisku A4-kokoiselle paperille. Työn voi tehdä koneella tai käsin. Työn voi tehdä ranskalaisin viivoin tai kokonaisin virkkein.</span></li> </ul> <ul> <li><b>Ei kahta työtä samasta kielestä/kielistä!</b></li> </ul> <ul> <li><span>Halutessanne voitte tehdä työn jostain muustakin kielestä</span></li> </ul> <ul> <li><span>Merkatkaa työn loppuun lähteet</span></li> </ul> <br/> <ul> <li><b>Tarkemmat ohjeet työhön löytyvät oppikirjasta s. 110, t. 4 b</b></li> </ul> <strong><strong><br/> <br/> </strong></strong> <p><span>kiina, hindi, ranska, saksa, bengali, norja, thai, baski, kreikka, englanti, portugali, suomi, jaava, venäjä, turkki, somali, </span>espanja, arabia, lahnda, japani, navajo, ruotsi....<br/> <br/> <br/> </p> <p><span><b>suomen sukukielet</b>:</span> <span>saamelaiskielet, </span> <span>samojedikielet, </span> <span>hanti, </span><span>mansi, </span>viro, karjala, inkeroinen, unkari, udmurtti, komi, vepsä, lyydi, vatja, mari, ersä, moksa<br/> <br/> </p> <strong>Jokin muu kieli? Mikä?<br/> <br/> <br/> </strong> 2020-12-17T14:32:04+02:00 https://peda.net/id/e338df8a406 2018-11-25T14:54:13+02:00 <p><b>SUOMEN KIELEN OMINAISPIIRTEITÄ</b></p> <b><br/> 1) SANAT KOOSTUVAT MORFEEMEISTA</b><br/> <ul> <li><span>Suomen kieli on<b> synteettinen kieli,</b> jossa </span><span>pääte- ja liiteainekset lisätään sanavartalon perään.</span> <b>Morfeemi </b><span>on </span><span>kielen pienin yksikkö, jolla on oma merkitys.</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p>kirja I sto I i I ssa I mme I kin</p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><span>Morfeemien takia </span><span>suomen kielen sanat ovat pitkiä</span><span>:  </span>järkähtämättömyydessäänkin</li> </ul> <br/> <b>2) VOKAALISOINTU</b><br/> <ul> <li><span>Vokaalisointu tarkoittaa sitä, että </span><b><span>suomen kielessä sanoissa voi olla vain etu- tai takavokaaleja </span></b><span>(yhdyssanoja ja vierasperäisiä sanoja sääntö ei koske) Vokaalit i ja e käyvät molempien kanssa.</span></li> </ul> <p><em><span>s</span><span>ää</span><span>nt</span><span>ö</span></em><span> (vain etuvokaaleja)</span></p> <p><em><span>k</span><span>au</span><span>l</span><span>a</span></em><span> (vain takavokaaleja)</span></p> <p><span>Huom! <em>K</em></span><em><span>o</span><span>nd</span><span>u</span><span>kt</span><span>öö</span></em><span><em>ri</em> (vierassana), </span><em><span>yö</span><span>p</span><span>u</span><span>k</span><span>u</span></em><span> (yhdyssana)<br/> <br/> <br/> <b>3) DIFTONGI</b></span></p> <span> = <b>kaksi eri vokaalia samassa tavussa &gt; </b></span><span>k</span><span>au</span><span> - nis, m</span><span>ai</span><span> - se - ma</span><br/> <br/> <br/> <b>4) ÄÄNTEEN PITUUS</b><br/> <br/> <span>(vokaalit tai konsonantit) </span><b>voivat olla pitkiä tai lyhyitä</b><span>. Yhden äänteen ero voi muuttaa sanan merkityksen: t</span><b>u</b><span>li - t</span><b>uu</b><span>li, tu</span><b>l</b><span>i - tu</span><b>ll</b><span>i</span><br/> <br/> <br/> <b>5) ASTEVAIHTELU</b><br/> <br/> <span>Suomen kielessä sanan keskellä äänteet</span><b><span> k</span><span>,</span><span> p</span><span> ja </span><span>t </span></b><span>voivat muuttua (tai kadota):</span><br/> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>ku</span><em><span>kk</span></em><span>a - ku</span><em><span>k</span></em><span>an , jo</span><em><span>k</span></em><span>i - joessa</span></p> <p><span>ko</span><em><span>t</span></em><span>a - ko</span><em><span>d</span></em><span>an, li</span><em><span>pp</span></em><span>u - li</span><em><span>p</span></em><span>un</span></p> <p><span>ty</span><em><span>tt</span></em><span>ö - ty</span><em><span>t</span></em><span>öllä</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Astevaihtelu ei koske lainasanoja: auto - auton<br/> <b><br/> 6) SUOMEN KIELESSÄ SANAN ALUSSA EI VOI OLLA KAHTA TAI USEAMPAA KONSONANTTIA</b><br/> </span></p> <span>Tällaiset sanat ovat lainasanoja &gt; <span>tr</span><span>aktori, </span><span>pr</span><span>ofessori, </span><span>str</span><span>ate</span><span>g</span><span>ia<br/> </span><br/> </span><b><br/> 7) SUOMEN KIELESSÄ SANAT LOPPUVAT VAIN HARVOIN KONSONANTTIIN <br/> <br/> </b><span>Sanan loppuun käyvät vain konsonantit </span><b>n</b><b>, </b><b>l</b><b>,</b> <b>s</b><b>,</b> <b>t</b> <span>ja</span><b> r</b><br/> <p><span>alasi</span><span>n</span><span>, aske</span><span>l</span><span>, mie</span><span>s</span><span>, ohu</span><span>t,</span><span> pienna</span><span>r</span></p> <br/> <b>8) SANAT ÄÄNNETÄÄN KUTEN KIRJOITETAAN</b><strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>t - a - l - o  &gt;  vrt. ‘house’ [haus]<br/> <br/> </span></p> <p><span>Tähän on kuitenkin muutama poikkeus:<br/> <br/> </span></p> <ol> <li><b>äng-äänne</b><span> &gt; ke</span><b>nk</b><span>ä - ke</span><b>ng</b><span>än (ääntyy kurkussa)</span></li> <li><b>loppukahdennus</b><span> &gt; sade</span><b>t</b><span>akki [sade</span><b>tt</b><span>akki’]</span></li> </ol> <p><span> tule tänne [tule</span><b>t t</b><span>änne]</span></p> <span> 3. lue</span><b>p</b><span>a [lue</span><b>pp</b><span>a],minulle</span><b>k</b><span>in [minulle</span><b>kk</b><span>in], nii</span><span>n</span><span>pä [niimpä]</span><br/> <strong><strong><br/> <br/> </strong></strong><br/> <b>JOIDENKIN SANOJEN OIKEINKIRJOITUKSESTA:</b><br/> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span><em>enää</em> (ei: enään), </span> <em><span>kuu</span><span>l</span></em><span><em>ostaa</em> (ei: kuullostaa), </span><em><span>vie</span><span>l</span><span>ä</span></em> (ei: viellä)<em><span> sydä</span><span>n</span><span>, sydä</span><span>m</span><span>en, sydä</span><span>m</span><span>essä,</span><span> sydä</span><span>m</span></em><span><em>ellinen</em> (n-kirjain vain perusmuodossa, taivutusmuodoissa 1 m-kirjain, ei kahta!)</span></p> <p><em><span>sie</span><span>ll</span></em><span><em>ä</em> (ei: siellä),</span> <em><span>eri</span><span>l</span></em><span><em>ainen</em> (ei: erillainen), </span><em><span>ensi</span><span>mm</span><span>äinen</span></em> (ei: ensinmäinen),<em> <span>t</span><span>ä</span><span>ll</span><span>a</span><span>inen</span> </em><span> &lt;</span> <span>tämän lainen (ei: tälläinen), </span><em><span>sekun</span><span>t</span><span>i</span></em> <span> (ei: sekuntti),<em> mita</em></span><em><span>l</span></em><span><em>i</em> (ei. mitalli), <em>meta</em></span><em><span>ll</span></em><span>i (ei: metali)</span></p> <strong><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </strong> 2020-12-17T14:32:04+02:00 https://peda.net/id/e339343b406 2016-01-15T12:38:15+02:00 <p><b>TIETOA KIELESTÄ JA KIELEN MERKITYKSESTÄ</b><span> (lähde HS kuukausiliite elokuu 2015, nro 521)</span></p> <strong><strong><br/> <br/> </strong></strong> <ul> <li><span>Maailman kielistä</span><b> jopa 80% pelätään kuolevan </b><span>vuoteen 2100 mennessä.</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><b>Koulua ja englannin kieltä </b><span>pidetään suurimpina uhkina kielten katoamiselle!</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><span>Suurin osa maailman ihmisistä on </span><b>vähintään kaksikielisiä.</b></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><span>Valtakieliä puhuva huomaa kielen merkityksen parhaiten vieraassa maassa. Kun ei voi käyttää äidinkieltään, tuntee usein olonsa ulkopuoliseksi, jopa tyhmäksi.</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><span>Kieleen sisältyy valtava määrä niiden käyttäjien </span><b>arvoja, tapoja, tarpeita ja historiaa.</b></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><b>Ihmisissä elää suurena illuusio, että kieliä voi osata oikein tai väärin</b><span>. Kieltä oli eniten silloin, kun ihmiset olivat metsästäjä-keräilijöitä. </span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><b>On hullua, että kaikkien pitäisi hallita yksi ja sama kielijärjestelmä.</b><span> Tämä vaatimus tuhoaa paikallisia vain suullisina eläviä murteita ja kieliä.</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><span>Kielten katoamisen myötä </span><b>kulttuurit yhdenmukaistuvat </b><span>&gt; joka viikko katoaa yksi tai kaksi kieltä</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><span>Kieli on</span><b> ajatusten ja kulttuurin alusta</b></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><b>Vähemmistöt ovat yleensä monikielisempiä</b><span> kuin valtaväestö</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span> &gt; on mieletön ristiriita, että esim. maahanmuuttajia pidetään usein kielitaidottomina, vaikka he luonnostaan saattavat osata jopa viittä kieltä!</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><b>Valtaosa maailman kielistä elää vain puhuttuna</b><span>. Suurimmalla osalla kielistä ei ole kirjakieltä ollenkaan. </span><b>Kieliä siis puhutaan enemmän kuin kirjoitetaan</b><span>, eli monikielisyys tulee puhumisen, ei kirjoittamisen kautta.</span></li> </ul> <p><span>Helsingissä reksiteröityjä äidinkieliä (1.1. 2015 - listalla ei mainita saamea, suomea ja ruotsia)</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>venäjä</span> <span>(16 592)</span></p> <p><span>viro</span> <span>(11 665)</span></p> <p><span>somali</span> <span>(7 961)</span></p> <p><span>englanti</span> <span>(5 537)</span></p> <p><span>arabia</span> <span>(4 248)</span></p> <p><span>kiina</span> <span>(2 463)</span></p> <p><span>kurdi</span> <span>(2 745)</span></p> <p><span>espanja</span> <span>(2 463)</span></p> <p><span>farsi (persia) (1 818)</span></p> <p><span>saksa (1 732)</span></p> <p><span>vietnam</span> <span>(1 665)</span></p> <strong><br/> <span>Helsingistä löytyy myös myös kieliä, joita puhuu vain muutama tai jopa yksi ihminen. Näitä ovat mm. komi (2), grönlanti (1), jaava (1), iiri (3) </span></strong> 2020-12-17T14:32:04+02:00