https://peda.net/id/e3273edb406 2020-12-17T14:32:04+02:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/e32d2703406 2016-01-14T16:29:15+02:00 <p><b>VIRKE, LAUSE, PILKKU</b></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ol> <li><b><span>Mikä on </span><span>virke</span><span>?</span></b></li> </ol> <ul> <li><span>Virke muodostuu yhdestä tai useammasta lauseesta</span></li> <li><span>Virke alkaa isolla alkukirjaimella ja loppuu päättövälimerkkiin (. ? !)</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span class="editor underline">Matti ei saanut unta</span><b>,</b> <span class="editor underline">koska jännitti koetta</span><span>. = VIRKE</span></p> <p><span> lause</span> <span>(PL)</span> <span>lause (SL)</span></p> <p><span> <br/> <br/> </span><b>PÄÄLAUSE = PL</b></p> <p><span>&gt; Päälause <b>voi yksin muodostaa virkkeen</b></span></p> <p><span>&gt; Päälause on “boss” eli <span class="editor underline">määrää aina virkkeen päättövälimerkin</span> &gt; </span><b><span>Oletko varma</span></b><span>, että osaat tämän?<br/> </span></p> <strong><strong>&gt; Huomaa, että päälause kysyy, siksi päättövälimerkki on kysymysmerkki<br/> <br/> </strong></strong> <p><b>Sivulause tarvitsee aina päälauseen!</b><span> Se ei pärjää yksin :’( </span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Matti tuijotti kattoa</span><b>,</b><span class="editor underline"> vaikka hänen olisi pitänyt nukkua.</span></p> <p><em><span>päälause sivulause<br/> <br/> </span></em></p> <p><span>HUOM! </span><span>Pää-ja sivulauseen väliin tulee </span><b>aina </b><span>pilkku!<br/> <br/> <br/> </span><b>SIVULAUSEEN LAJIT:</b></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Sivulause alkaa aina jollain sanalla, josta sen tunnistaa sivulauseeksi. Erilaisia sivulausetyyppejä on kolme:<br/> <br/> </span><span>a) </span><b>Konjunktiolause (</b><span>alkaa alistuskonjunktiolla: </span><b><em>että, jotta, koska, kun, kunnes, jos, vaikka, kuin</em></b><span>..)</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Matti ei saanut unta, </span><span class="editor underline">koska jännitti koetta </span><span>(KL).</span></p> <b><br/> b) Relatiivilause </b><span>(alkaa relatiivipronominilla</span> <b><em>joka</em></b><span> tai </span><b><em>mikä</em></b><span>)</span><br/> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Matti ei saanut unta, </span><span class="editor underline">mikä </span><span><span class="editor underline">ärsytti häntä</span> (RL).</span></p> <b><br/> c) Kysyvä sivulause</b><span> (= </span><b>epäsuora kysymyslause</b><span>, alkaa jollain kysymyssanalla tai verbin kysyvällä muodolla) </span><br/> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Matti mietti yöllä, </span><span class="editor underline">olisiko</span><span><span class="editor underline"> parasta vain nousta sängystä</span> (KS).</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><b><span>Huom! Sivulause voi olla myös ennen päälausetta:</span></b></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span class="editor underline">Vaikka Matti ei saanut unta</span><b>,</b><span> hän yritti olla hermoilematta.</span></p> <p><b> (SL) (PL)<br/> <br/> <br/> </b></p> <p><b>Milloin ei pilkkua?</b></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><span>Pilkku</span><span> ei tule kahden päälauseen väliin, <b>jos niillä on jotain yhteistä</b></span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Matti päätti nousta ylös</span><span> (PL)</span> <b>ja</b> <span>lukea seuraavan päivän kokeeseen </span><span>(PL). (Matti tekijä molemmissa lauseissa)</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><span>Päälauseet yhdistetään aina rinnastuskonjunktiolla (</span><span>ja, sekä, sekä-että, -kä, eli, tai, vai, mutta, vaan, sillä</span><span>)</span></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>HUOM! Pilkku tulee, <b>jos päälauseilla ei ole mitään yhteistä</b>:</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Matti tiskasi astioita</span><span>, </span><b>mutta </b><span>Maija päätti imuroida</span><span>. (Eri tekijät lauseissa, tekevät eri asioita)</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><span>Pilkku ei tule kahden sivulauseen väliin, <b>jos niitä yhdistää jokin </b></span><b><span>rinnastuskonjunktio</span></b></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>Matti päätti nousta ylös</span><span>, v</span><span>aikka oli keskiyö</span> <b><span>ja</span></b> <span><em>vaikka</em> häntä väsytti.</span></p> 2020-12-17T14:32:04+02:00 https://peda.net/id/e32d70d8406 2016-01-15T18:39:42+02:00 <p><b>YHDYSSANASÄÄNTÖJÄ:</b></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <ul> <li><b>Milloin sanat kirjoitetaan yhteen?</b></li> </ul> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><b>&gt;</b><span> Kun kaksi sanaa muodostaa </span><span>uuden käsitteen</span><span>.</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>palo + auto = palo</span><b>auto</b></p> <p><em><span> (määriteosa + perusosa)</span></em></p> <strong><strong><br/> <br/> </strong></strong> <p><b>YHTEEN kirjoitetaan myös mm: </b></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>❤ </span><b>-inen loppuiset sanat</b><span> &gt; punatukka</span><b>inen</b><b>, </b><span>viimeviikko</span><b>inen</b><span>, jokapäivä</span><b>inen</b> <b> </b><span> (Huom! joka päivä, viime viikko)</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>❤ </span><b>värit</b><span> &gt; vaaleanvihreä, kirkkaankeltainen</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>❤ </span><b>sanat, joiden määriteosa yksin ei tarkoita mitään</b><span> &gt; </span><em><span>pilkko</span></em><span>pimeä, </span><em><span>supi</span></em><span>suomalainen, </span><em><span>typö</span></em><span>tyhjä</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>❤ </span><b>tekijännimet/teonnimet </b><span>&gt; äidinkielenopettaja, kuulantyöntö</span></p> <b><br/> <br/> <br/> ERIKSEEN ELI SANALIITOKSI kirjoitetaan</b><span>:</span><br/> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>❤ </span><b>kielten nimet</b><span> &gt; suomen kieli, saksan kieli</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>❤ </span><b>“pikkusanat”</b><span> kirjoitetaan erikseen &gt; joka päivä, sen vuoksi, aina kun jne… HUOM! jokapäivä</span><b>inen</b></p> <b><br/> <br/> <br/> YHDYSMERKKIÄ</b><span> käytetään:</span><br/> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>❤ </span><b>Kun määriteosa loppuu ja perusosa alkaa samalla vokaalilla</b><span> &gt; linj</span><b>a-a</b><span>uto, aam</span><b>u-u</b><span>inti HUOM! kevä</span><b>tt</b><span>akki, yl</span><b>äa</b><span>ste</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>❤ </span><b>Erisnimi erotetaan yhdysmerkillä yleisnimestä</b><span> &gt; Maija-serkku, Italian-matka</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>❤️</span><b> Yhdyssanan toinen osa on vierasperäinen sana </b><span>&gt; extreme-laji</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>❤ </span><b>numero, kirjain, lyhenne tms. erotetaan yhdysmerkillä </b><span>&gt; 13-kiloinen, 12-vuotias (mutta 12 vuotta vanha) , A-luokka, @-merkki, EU-maat</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>❤ </span><b>Yhdyssanan alku- tai loppuosa jätetään toistamatta, koska se on sama kuin toisella yhdyssanalla</b><span> &gt; luku- ja kirjoitustaito</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>❤️ </span><b>Yhdyssanan osat ovat samanarvoiset </b><span>&gt; parturi-kampaaja, englantilais-suomalainen</span></p> <strong><strong><br/> </strong></strong> <p><span>❤️ </span><b>Yhdyssanan määriteosa on sanaliitto </b><span>&gt; </span></p> <p><span>Harry Potter -romaani</span></p> <strong><br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </strong> 2020-12-17T14:32:04+02:00