<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>leonusan ja sakun rojekti</title>
<id>https://peda.net/id/e22533fcd89</id>
<updated>2017-01-12T09:30:07+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/e22533fcd89:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>kirjakielen historia</title>
<id>https://peda.net/id/14779fbcf1e</id>
<updated>2017-02-13T15:05:23+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/kh#top" />
<content type="html">yksi Venäjän kuuluisimmista kirjailioista oli Aleksander sergeivich pushkin     &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; &lt;img class=&quot;irc_mi&quot; src=&quot;http://www.pushkins-poems.com/Images/pushkin4.JPG&quot; alt=&quot;Kuvahaun tulos haulle pushkin&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: onload=&quot;google.aft&amp;&amp;google.aft(this)&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: style=&quot;margin-top: 0px;&quot;--&gt; Aleksander Puskin 1799-1837         &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;yksi kuuluisimmista puskinin töistä oli evgenii anegin  ja puskini uraa on tässä ------&amp;gt;    Vuonna 1831, aikana jolloin puskinin kirjallinen vaikutus kasvoi hän tapasi toisen venäläisen varhaisen kirjailijan nikolai gogolin luettuaan Gogolin vuosien 1831–1832 novellit Dikankan iltoja  Puškin tuki häntä kriittisesti ja esitti joitain Gogolin kuuluisimpia novelleja vuonna 1836 perustamassaan lehdessä Aikalainen. Puskin ja hänen vaimonsa Natalja Gontsarova tulivat säännöllisiksi vieraiksi hovipiireissä. Pitkällisen empimisen jälkeen Natalja hyväksyi Puskinin kosinnan huhtikuussa 1830 saadessaan takeet ettei tsaristisella hallinnolla ollut aikomuksia vainota vapaamielistä runoilijaa  he kihlautuivat virallisesti 6 toukokuuta 1830 ja lähettivät hääkutsut häitä siirrettiin vuodella puhjenneen koleraepidemian ja muiden vaikeuksien vuoksi. Avioliitto solmittiin 18. helmikuuta 1831 vanhaa lukua Isossa taivaaseenastumisen kirkossa Moskovan Bolsaja Nikitskaja kadulla. Kun tsaari myönsi Puskinille alimman hovivirkanimikkeen  runoilija raivostui  koska koki tsaarin yrittävän nöyryyttää häntä antamalla ymmärtää  että Pusdkin oli hyväksytty hoviin ei hänen omien ansioidensa vuoksi  vaan että hänen vaimonsa jolla oli monia ihailijoita tsaari mukaan lukien voisi osallistua hovin tanssiaisiin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2017-02-13T15:05:23+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Venäjän kansallis laulu</title>
<id>https://peda.net/id/0ac3fe0af1e</id>
<updated>2017-02-13T15:19:26+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vkl#top" />
<content type="html">&lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/h7bwrp1cXhQ?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://youtu.be/h7bwrp1cXhQ&quot; title=&quot;https://youtu.be/h7bwrp1cXhQ&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://youtu.be/h7bwrp1cXhQ&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2017-02-13T15:19:26+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Venäjän yleistieto</title>
<id>https://peda.net/id/e3909492d89</id>
<updated>2017-01-30T09:22:22+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vy#top" />
<content type="html">Venäjän väkiluku on &lt;span&gt;142 355 415 asukasta ja pinta-ala on 17 100 000 km².&lt;br/&gt;&#10; Suomi mahtuu Venäjään 50 kertaa! valtiomuoto ja hallitsija Venäjällä on &lt;a href=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vy/rasssa-png#top&quot; title=&quot;rasssa.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vy/rasssa-png:file/photo/8dc996c5bb43f40907bac43bd7b351b3c1af26e6/rasssa.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;rasssa.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;ja venäjän presidentti on Vladimir Vladimirovich PUTIN &lt;a href=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vy/putin-0-jpg#top&quot; title=&quot;putin.0.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vy/putin-0-jpg:file/photo/cabb99a0dd457a4dbac0c2a5f8ab55b4d5f39341/putin.0.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;putin.0.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vy/pudin-jpg#top&quot; title=&quot;pudin.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vy/pudin-jpg:file/photo/59250b9310f6762483509affec613926db3a8fe7/pudin.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;pudin.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Venäjän historia&lt;/b&gt;&lt;span&gt; omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan&lt;/span&gt;&lt;span&gt; mukaa kun eräät slaavilaiset ja suomalais ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi rurikin&lt;/span&gt;&lt;span&gt; ruhtinaakseen. Rurik asettui Novgorodiin&lt;/span&gt;&lt;span&gt; ja novgorodilaiset nimittivät maataan &lt;/span&gt;&lt;em&gt;Russkaja zemljaksi&lt;/em&gt;&lt;span&gt; Venäjän maaks tämän tarun todellisuuspohja oli kuitenkin hyvin epäselvä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt; Skandinaaviset viikingit joita bysanttilaiset kutsuivat varjageiksi, yhdistivät ryöstelyn ja kaupan ja alkoivat retkeillä Baltiasta Mustallemerelle ja Kaspianmerelle johtavilla vesireiteillä. Jokien varrella asuneet slaavit palkkasivat varjageja usein suojelijokseen. ´-´Vanhimpien kronikoiden mukaan Rurik-nimisestä varjagista tuli Novgorodin ruhtinas n. vuonna 860. Todellisuudessa hänen hallintopaikkanaan saattoi olla Laatokanlinna Novgorodin kaupunki perustettiin nykyarkeologian mukaa aikasintaa noin 930.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; &lt;/span&gt;&#10;&lt;p&gt;Daniel Aleksandrovits Akeksanteri Nevskin nuorin poika perusti Moskovan kaupungin pohjalle Moskovan ruhtinaskunna joka myöhemmi yhisti Venäjän Moskovan nousua edesauttoi edullinen sijainti jokien suhteen ja metsien ja suoalueiden tarjoama suoja, mutta päätekijä oli sen yhteistyö mongolivaltiaiden kanssa. Mongolit nimittivät Moskovan hallitsijat suuriruhtinaiksi ja antoivat näille oikeuen kerätä veroa muilta ruhtinaskunnilta. Myöhemmin ruhtinaskunnan etuoikeuksia yhä lisättiin tekemällä siitä Venäjän ortodoksisen kirkon keskus.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kirkon johtaja metropoliitta muutti hoveinee Kiovast Vladimirin kautta Moskovaan vuonna 1299.&lt;/p&gt;&#10;Venäjä alkoi jo 1500-luvulla laajentaa alueitaan itään Siperoaan&lt;span&gt; 1600-luvun puoliväliin mennessä Venäjän siirtokuntia oli perustettu jo Tsuktsien&lt;/span&gt;&lt;span&gt; sekä Amurjonen&lt;/span&gt;&lt;span&gt; ja Tyynen valtameren rannoille saakka. Vuonna 1648 venäläiset tutkimusmatkailijat näkivät ensimmäistä kertaa Aasian ja Pohjois-Amerikan toisistaan erottavan beringinsalmen&lt;/span&gt; &lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; Venäjän valuutta on rubla: &lt;a href=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vy/rub-jpg#top&quot; title=&quot;rub.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vy/rub-jpg:file/photo/e206b69c0fd37b5742aa8364826b50ed7eac0aed/rub.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;rub.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;em&gt;&lt;span&gt; vaakuna on&lt;/span&gt;&lt;/em&gt;&lt;/b&gt;:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; &lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vy/vaaguna-jpg#top&quot; title=&quot;vaaguna.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vy/vaaguna-jpg:file/photo/8bbcd5f8e27d62e77ae9904b6947f8073a4b31dc/vaaguna.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;vaaguna.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10; ja lippu näkuyykin jo taustalla</content>
<published>2017-01-12T09:36:54+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>maantietoa</title>
<id>https://peda.net/id/8fa14d94d8a</id>
<updated>2017-01-26T19:41:57+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/maantietoa#top" />
<content type="html">venäjän kartta aasian puolelta&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/maantietoa/siperia-kartta-png#top&quot; title=&quot;siperia-kartta.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/maantietoa/siperia-kartta-png:file/photo/eb99de40fc58ecee4a1afc446afa1a4d676cc825/siperia-kartta.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;siperia-kartta.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; Venääjän naapurivaltiot ovat Viro,Latvia,Valko-Venäjä,Ukraina,Georgia,Ajerbaijan,Kazakstan,Mongolia,Kiina,Pohjois-Korea, Japani,Suomi ja Norja.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; Venäjä sijaitsee Pohjois-Aasiassa.</content>
<published>2017-01-12T10:53:17+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Elinkeinot ja luonnonvarat</title>
<id>https://peda.net/id/0cdf906cdc8</id>
<updated>2017-01-23T09:17:00+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/ejl#top" />
<content type="html">Venäjän talous:&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/ejl/img_0261-png#top&quot; title=&quot;IMG_0261.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/ejl/img_0261-png:file/photo/4c6e1baef1e8dd053514539d07a445f2f2dee0f4/IMG_0261.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_0261.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; Venäjän luonnonvarat ovat öljy,maakaasu,kaasu,kulta,rauta,timantit,kupari ja kuumatlähteet&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; Venäjän elinkeinot ovat öljy,maakaasu,karja ja turismi.</content>
<published>2017-01-17T09:10:39+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Muuta</title>
<id>https://peda.net/id/a60ba8f6e13</id>
<updated>2017-01-26T20:27:12+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/muuta#top" />
<content type="html">Esim. Venäläinen ajokulttuuri;)))))))))))))). &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/VzKR3NdjsTw?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://youtu.be/VzKR3NdjsTw&quot; title=&quot;https://youtu.be/VzKR3NdjsTw&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://youtu.be/VzKR3NdjsTw&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; Historiaa:Venäjä alkoik jo 1500 luvulla laajentaa alueitaan itään Siperiaan. 1600-luvun puolivälin mennessä Venäjän siirtokuntia oli perustettu jo tsuksien niemimaalla sekä Amurjoen ja Tyynen valtameren rannoille saakka.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2017-01-23T09:43:36+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Venäjän ilmasto ja kasvillisuus.</title>
<id>https://peda.net/id/6a2f4e96dc8</id>
<updated>2017-01-26T19:50:08+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vijk#top" />
<content type="html">Siperian halki kulkee taigavyöhyke joka on maailman laajin yhtenäinen metsäalue valtalajeina ovat erilaiset havupuut kuten Länsi-Siperian taigalla siperiansembra Pinus sibirica ja siperianlehtikuusi Larix sibirica sekä Itä-siperian taigalla dahurianlehtikuusi Larix gmelinii siperiankuusi Picea obovat siperianpihta Abies sibirica ja siperiansembra lehtipuista tavallisimpia ovat koivut. Pohjoisemmaksi menessä lehtikuusten suhteellinen osuus kasvaa kunnes ikiroudan alueella ne jää ainoiksi puulajeiksi lähemmäs jäämerta menessä kasvillisuus muuttuu arktiseksi tundraksi vastaavasti tundra-alueilta etelämmäs menessä kasvillisuus vaihtuu heinäaroksi vuoristoilla on karua tundramaista vuoristokasvillisuutta;) monilla korkeilla ja pohjoisilla vuorilla ei oo kasvillisuutta lainkaa Erityisesti Länsi-siperiassa on runsaasti myös suokasvillisuut. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; Esim. Tässä on Siperian yleisin kasvi-----------------------------) &lt;a href=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vijk/img_0259-png#top&quot; title=&quot;IMG_0259.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vijk/img_0259-png:file/photo/3becc43153fcbc3dc8d90500ee3bd97ed26675b9/IMG_0259.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_0259.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Venäjän ilmaston muotoutumisen taustalla on useempia tekijöitä esim. Maan valtava koko sekä monien alueiden etäsyys merestä tarkoittavat että dominoivana ilmastotyyppinä on mannerilmasto joka vallitsee sekä Euroopan että Aasian puoleisella Venäjällä lukuu ottamatta tundraalueita ja maan kaakkoisnurkkaa etelän vuoret estävät lämpimie ilmamassojen tulon Intian valtamereltä ja lännen ja pohjosen arot tekevät maan avoimeks arktise alueen ja Atlantin vaikutuksille.&lt;br/&gt;&#10; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; Tässä on ilmasto diagrammi vuodelta(2015)&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vijk/img_0260-png#top&quot; title=&quot;IMG_0260.PNG&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vijk/img_0260-png:file/photo/3514d6d2a452261e590e8c1f247c2621b3dc93ab/IMG_0260.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;IMG_0260.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10; &lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/7BhXh2jH6ss?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://youtu.be/7BhXh2jH6ss&quot; title=&quot;https://youtu.be/7BhXh2jH6ss&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://youtu.be/7BhXh2jH6ss&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2017-01-17T08:44:37+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Väestö kulttuuri ja kieli</title>
<id>https://peda.net/id/389c1f88e13</id>
<updated>2017-01-26T19:40:41+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vkjk#top" />
<content type="html">Venäjän kieli (ру́сский язы́к) ruskii yazik.&lt;br/&gt;&#10;Virallisen kielet ovat - Kazakstan, Kirgisia, Valko-Venäjä.&lt;br/&gt;&#10;   &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;venäjän kulttuuri on erinlaista se on sitä että esim.  jos tilaat hotellista parkkipaikan jossain hallissa niin sitä ei välttämättä anneta  mutta muuten ihmiset auttavat toisiaan esim. jos bussi on jäänyt jumiin niin ihmiset tulee työntää sitä.</content>
<published>2017-01-23T09:19:04+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>vertaispalaute</title>
<id>https://peda.net/id/c5c205f2e46</id>
<updated>2017-01-27T09:32:35+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/sakari.eskelinen%40edu.jns.fi/ljsr/vertaispalaute3#top" />
<content type="html"></content>
<published>2017-01-27T09:32:35+02:00</published>
</entry>


</feed>