https://peda.net/id/e1876ec04bf 2019-03-21T18:17:53+02:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/1b40fb9e4d4 2019-03-23T09:48:54+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-2bc170a2-4d40-11e9-8ec8-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-2bc170a2-4d40-11e9-8ec8-86f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="2bc170a2-4d40-11e9-8ec8-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://opetus.tv/biologia/bi4/aistit/" title="https://opetus.tv/biologia/bi4/aistit/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Aistit lukio</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-20fdac1c-4d40-11e9-b7d2-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-20fdac1c-4d40-11e9-b7d2-4631624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="20fdac1c-4d40-11e9-b7d2-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://opetus.tv/ylakoulu/biologia/ihmisen-biologia/aistit/" title="https://opetus.tv/ylakoulu/biologia/ihmisen-biologia/aistit/ (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Aistit yläkoulu</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2019-03-23T09:48:54+02:00 https://peda.net/id/fe84f6a44d3 2019-03-23T09:48:05+02:00 <ul> <li>Silmän rakenteita: <ul> <li>Pupilli: aukkko, jota kautta valo pääsee silmään</li> <li>Iris: säätelee pupillin kokoa; pimeässä suuri pupilli, valossa pieni</li> <li>Linssi: taittaa silmään tulevaa valoa ja säätelee itseään (omaa paksuuttaan) siten, että voimme katsoa kauas ja lähelle</li> <li>Sädelihas ja ripustin: säätelee linssin muotoa</li> <li>Lasiainen: taittaa valoa</li> <li>Verkkokalvo: aistinsolut eli sauvat ja tapit <ul> <li>Sauvat toimivat hämärässä</li> <li>Tapit aistivat värit</li> </ul> </li> <li>Keskikuoppa: tarkan näkemisen alue, vain tappeja</li> <li>Sokeä täplä: kohta, josta näköhermo lähtee</li> </ul> </li> <li>Kuva muodostuu verkkokalvolle ylösalaisin</li> <li>2 silmää katsoo eteen päin -&gt; kolmiulotteinen näkö <ul> <li>Sekä oikean että vasemman silmän informatiota käsitellään kummallakin puolella isoaivojen lohkoja</li> </ul> </li> </ul> 2019-03-23T09:48:05+02:00 https://peda.net/id/abeacd0c4d3 2019-03-23T09:38:37+02:00 <ul> <li>Korvassa kolme osaa <ul> <li>Ulkokorva: Korvanlehti ja korvakäytävä</li> <li>Välikorva: Tärykalvo ja kuuloluut</li> <li>Sisäkorva: simpukka</li> </ul> </li> <li>Ääni kulkee <ul> <li>korvakäytävää pitkin tärykalvolle aaltoina ilmassa</li> <li>tärykalvo liikuttaa kuuloluita eli varasaa, alasinta ja jalustinta</li> <li>jalustin siirtää tärinän simpukkaan, jossa eteneminen tapahtuu aaltoina nesteessä</li> <li>simpukassa kuuloaistinsolut</li> </ul> </li> <li>Kuuloaistimus tapahtuu aivoissa</li> <li>Ääni mitataan hertseissä: ihminen kulee ääneet välillä 20 - 20 000 hetrsiä</li> </ul> 2019-03-23T09:38:37+02:00 https://peda.net/id/81d1e2a44d3 2019-03-23T09:30:17+02:00 <ul> <li>Sisäkorvassa tasapainoelin</li> <li>3 kaarikäytävää ja 2 rakkulaa, joissa nestettä</li> <li>Neste liikkuu -&gt; aistinsolut reagoivat</li> <li>Aistien tieto kuulo- ja tasapainohermoa pitkin pikkuaivoille</li> </ul> 2019-03-23T09:30:17+02:00 https://peda.net/id/21e5b3ca4d3 2019-03-23T09:27:36+02:00 <ul> <li>Hajusolut hajuepiteelissä nenäontelon katossa</li> <li>Uusiutuvat</li> <li>Peittää limakerros, johon aineet liukenevat ja aistinsolujen reseptoreihin</li> <li>Isoaivojen hajualue liittyy limbiseen järjestelmään ja tunne-elämän alueeseen isoaivoissa -&gt; hajut voivat aiheuttaa voimakkaita tunteita</li> <li>Toimii yhdessä makuaistin kanssa luoden makukokemuksen</li> </ul> 2019-03-23T09:27:36+02:00 https://peda.net/id/12d3b1e84d3 2019-03-23T09:27:11+02:00 <ul> <li>Kielen nystyissä makusilmut</li> <li>Uusiutuvat</li> <li>Tunnistavat liuenneet aineet -&gt; makuaistimus</li> <li>Yksi makusilmu aistii useita makuja, mutta aistii yhden aina paremmin <ul> <li>5 perusmakua: karvas, makea, suolainen, hapan, umami</li> <li>Kielessä aistitaan kaikissa kohdissa kaikkia makuja, mutta teiettyjä makuja enemmän tietyissä kohdissa (makukartta vanhentunut käsite)</li> </ul> </li> </ul> 2019-03-23T09:27:11+02:00