<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/532/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Australia</title>
<id>https://peda.net/id/e0b8c71e30b</id>
<updated>2017-05-04T13:53:16+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/e0b8c71e30b:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/iiro%20salkinoja/kasvunkansio/biologia2/australia#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Teksti</title>
<id>https://peda.net/id/2652b6b230b</id>
<updated>2017-05-04T14:26:27+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/iiro%20salkinoja/kasvunkansio/biologia2/australia/nimet%C3%B6n-2652#top" />
<content type="html">Australia on manner ja valtio. Sen nimi tulee sanasta australi lat mikä tarkoittaa eteläinen &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/iiro%20salkinoja/kasvunkansio/biologia2/australia/nimet%C3%B6n-2652/a#top&quot; title=&quot;australian-kartta.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/iiro%20salkinoja/kasvunkansio/biologia2/australia/nimet%C3%B6n-2652/a:file/photo/c01edce497330fb263251c8e115350e24b0984f5/australian-kartta.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;australian-kartta.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Australian pinta-ala on 7,7,miljoonaa neljökilometriä ja asukasluku 23 miljoonaa &lt;br/&gt;&#10;Australia itsenäistyi 1900 luvulla mutta Iso Britannia kuningatar Elishabet on edelleen valtion muodllonen hallitsia Englanti on Australian virallinen kieli&lt;br/&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Ilmasto ja kasvillisuus&lt;/b&gt; &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Australia on kokonaa eteläisellä pallon puoliskolla. Tämän vuoksi joulu-tammikuu ovat lämpimimmät kuukaudet Australian pohjoisosa on lähellä päiväntasaajaa Siksi siellä kasvaa sademetsiä Suurin osa mantereesta on savannia &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Eläimistö&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;Australiassa on paljon eläin lajeja ,joita ei tavata muualla.Pussi eläimen ovat nisäkkäitä joilla onsikion kasvttamisat varten pussit. Tunnetuimpia ovat kenguru ,koalat ja vompar erkoisin on vesinokka eläin joka on muniva vesinokka eläin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;irc_mi&quot; src=&quot;http://www.tunturisusi.com/kengurut/valkoinenkenguru.jpg&quot; alt=&quot;Kuvahaun tulos&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: onload=&quot;google.aft&amp;&amp;google.aft(this)&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10; kenguru&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img class=&quot;irc_mi&quot; src=&quot;https://pakkotoisto.com/attachments/kkvompattijuttump_503_ul-jpg.99057/&quot; alt=&quot;Aiheeseen liittyvä kuva&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: onload=&quot;google.aft&amp;&amp;google.aft(this)&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;vompatti&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/iiro%20salkinoja/kasvunkansio/biologia2/australia/nimet%C3%B6n-2652/vesinokkael%C3%A4in-jpg#top&quot; title=&quot;Vesinokkaeläin.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/iiro%20salkinoja/kasvunkansio/biologia2/australia/nimet%C3%B6n-2652/vesinokkael%C3%A4in-jpg:file/photo/1a7a262fcac63d36186173141398de9d98eefee6/Vesinokkael%C3%A4in.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Vesinokkaeläin.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;vesinokkaeläin&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2017-05-04T14:02:22+03:00</published>
</entry>


</feed>