Arvoperusta

2016-10-25T14:13:24+03:00

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvoperustan yleisperiaatteina ovat lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus hyvinvointiin, huolenpitoon ja suojeluun, lapsen mielipiteen huomioon ottaminen sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun vaatimus ja lapsen syrjintäkielto YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen[57], varhaiskasvatuslain[58] ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti[59].

Lapsuuden itseisarvo

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on suojella ja edistää lasten oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Varhaiskasvatus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvosta. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella lapsella on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisönsä jäsenenä.

Ihmisenä kasvaminen

Varhaiskasvatus perustuu elämän, kestävän elämäntavan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Henkilöstö tukee lasten kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Varhaiskasvatuksessa arvostetaan sivistystä, mikä ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia oikein. Henkilöstö ohjaa lapsia toimimaan arvoperustan mukaisesti sekä keskustelemaan arvoista ja ihanteista. Varhaiskasvatuksessa kiusaamista, rasismia tai väkivaltaa ei hyväksytä missään muodossa eikä keneltäkään.

Lapsen oikeudet

Lapsella on oikeus ilmaista itseään, mielipiteitään ja ajatuksiaan sekä tulla ymmärretyksi niillä ilmaisun keinoilla, joita hänellä on. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään opetukseen, huolenpitoon ja kannustavaan palautteeseen. Lapsella on oikeus leikkiä, oppia leikkien ja iloita oppimastaan sekä rakentaa käsitystä itsestään, identiteetistään ja maailmasta omien lähtökohtiensa mukaisesti. Lapsella on oikeus yhteisöllisyyteen ja ryhmään kuulumiseen. Lapsella on oikeus saada tietoa monipuolisesti, käsitellä tunteita ja ristiriitoja sekä kokeilla ja opetella uusia asioita.[60]

Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus

Varhaiskasvatus edistää suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja moninaisuutta. Lapsilla tulee olla mahdollisuus kehittää taitojaan ja tehdä valintoja esimerkiksi sukupuolesta, syntyperästä, kulttuuritaustasta tai muista henkilöön liittyvistä syistä riippumatta. Henkilöstön tulee luoda moninaisuutta kunnioittava ilmapiiri. Varhaiskasvatus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle, joka muotoutuu edelleen lasten, heidän huoltajiensa sekä henkilöstön vuorovaikutuksessa.

Perheiden monimuotoisuus

Ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin ja perheiden erilaisiin kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin sekä kasvatusnäkemyksiin luo edellytyksiä hyvälle kasvatusyhteistyölle[61]. Lasten perheidentiteettiä ja perhesuhteita tuetaan siten, että jokainen lapsi voi kokea oman perheensä arvokkaaksi.

Terveellinen ja kestävä elämäntapa

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on ohjata lapsia terveyttä ja hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin. Lapsille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää tunnetaitojaan ja esteettistä ajatteluaan. Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan ja noudatetaan kestävän elämäntavan periaatteita niin, että sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ja ekologinen ulottuvuus huomioidaan. Varhaiskasvatus luo perustaa ekososiaaliselle sivistykselle niin, että ihminen ymmärtää ekologisen kestävyyden olevan edellytys sosiaaliselle kestävyydelle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle.

[57] YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1989

[58] Varhaiskasvatuslaki 2 a, 2 b, 7 a ja 7 b §

[59] YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2007

[60] YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista 1989

[61] Varhaiskasvatuslaki 2 a § 6. kohta

Varhaiskasvatuksen arvoperusta Jämsässä

2019-03-15T18:27:59+02:00

Varhaiskasvatuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen välttämättömyys ja ohjataan myös lapsia toimimaan sen mukaan. Lelujen, pelien ja materiaalien hankinnoissa käytetään harkintaa ja toiminnassa hyödynnetään kierrätys- ja luonnonmateriaalia. Materiaaleja ja leluja käytetään sekä säilytetään vastuullisesti.

Lapsia ohjataan terveellisiin ja monipuolisiin ruokatottumuksiin sekä hyvinvointia edistäviin elämäntapoihin.

Varhaiskasvatuksen arvoperustana ovat myös Jämsän varhaiskasvatuksen laatukäsikirjan arvot :

Kiireettömyys

Aikuinen luo omalla käytöksellään kiireettömän ilmapiirin, jossa on aikaa kuunnella sekä lasta että vanhempia, huomioida lapsen yksilölliset tarpeet ja pitää lasta sylissä.

Leikki

Leikki on lapsen luontainen tapa toimia ja lapsi oppii leikkiessään. Suunnitelmallista leikkiä käytetään oppimisen menetelmänä.

Turvallisuus

Turvallisuuteen kuuluu sekä fyysinen että psyykkinen turvallisuus. Säännöllinen päivärytmi ja yhteiset säännöt luovat turvallisuutta. Psyykkisen turvallisuuden takaa hyväksyvä, kannustava, lasta kuunteleva ja ymmärtävä ilmapiiri, jossa lapsi saa näyttää kaikki tunteensa, olla oma itsensä ja voi kaikissa tilanteissa kääntyä henkilöstön puoleen luottavaisin mielin.

Välittäminen

Osoitetaan lapselle ilmein, elein ja sanoin, että hän on ainutlaatuinen ja tärkeä. Huolehditaan lapsen perustarpeista, tuetaan lasten osallisuutta ja kaverisuhteiden syntymistä. Lapsesta välittämiseen liittyy myös rajojen asettaminen.

Yhteistyö

Hyvän yhteistyön ytimenä on molemminpuolinen kunnioitus ja avoin keskustelu, johon liittyy ehdoton vaitiolovelvollisuus. Hyvä yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää.

2.4 Arvoperusta

Arvoperusta

Varhaiskasvatuksen arvoperusta Jämsässä