https://peda.net/id/e045f6cf406 2020-12-17T14:32:04+02:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/e046330c406 2017-10-30T11:37:56+02:00 Kemian koe: Kirja s. 4-35. Kemiaa opiskelemaan, Laboratoriotyöskentely ja työturvallisuus, Puhdas aine ja seos, Aineosien erottaminen. Kokeeseen tulevat asiat kerrottu etukäteen tarkasti, joten kokeeseen valmistautumisen pitäisi olla sangen ongelmatonta. Kokeeseen on kuitenkin syytä valmistautua kotona annettujen ohjeiden mukaisesti. Oppilaita on kehotettu merkitsemään kirjaan tarkasti kokeeseen tulevat asiat. Tällä kertaa itse koeetta ei anneta etukäteen kotiin. 2020-12-17T14:32:04+02:00 https://peda.net/id/e0467949406 2017-03-22T14:22:29+02:00 <a href="https://dreambroker.com/channel/lm4l97ix/gl5bteyb" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://dreambroker.com/channel/lm4l97ix/gl5bteyb</a><br/> <br/> <table> <tbody> <tr> <td> <p><strong>Kemia kpl 3. Puhdas aine ja seos s.22-25.</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>1. </strong><strong>Miten aineet voidaan jakaa?</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>2. </strong><strong>Kumpaa sokeri on ja miksi?</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>3. </strong><strong>Miksi vesijohtovesi ei ole?</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>4. </strong><strong>Mitä vesijohtovedelle voidaan tehdä, että se saadaan sellaiseksi?</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>5. </strong><strong>Mitkä ovat puhtaiden aineiden kolme olomuotoa?</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>6. </strong><strong>Mitä tarkkoja puhtailla aineilla on?</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>7. </strong><strong>Mistä seoksilla riippuu nämä pisteet?</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>8. </strong><strong>Mikä on veden kemiallinen nimi?</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>9. </strong><strong>Millaisia seokset voivat olla?</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>10. </strong><strong>Millaisia liuokset ovat?</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>11. </strong><strong>Mistä liuos muodostuu?</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>12. </strong><strong>Mikä on kaasuseoksista tutuin ja mistä se koostuu?</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>13. </strong><strong>Mistä ruostumaton teräs muodostuu?</strong></p> </td> </tr> <tr> <td> <p><strong>14. </strong><strong>Mistä pronssi muodostuu?</strong></p> </td> </tr> </tbody> </table> <p> </p> <br/> <br/> <br/> 2020-12-17T14:32:04+02:00 https://peda.net/id/e046c2ec406 2015-10-13T12:21:35+03:00 <b><b></b></b> <table class="module m1932478 type_image" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Vety</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent"> <table class="imagemodule_center"><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="imagemodule_image_center"><img src="http://www.peda.net/img/portal/imagemodule/a869022f241901cb731c6a2204af189a.jpg" alt="Kemia: Vety"/></td> </tr> </tbody> </table> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m1987118 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Kemia: tutkimustyö vaarallisista alkuaineista:</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">Myrkyllisiä alkuaineita<br/> <br/> <br/> * Arseeni Pinja<br/> * Lyijy<br/> * Elohopea<br/> * Beryllium (pöly) Olli<br/> * Plutonium Pauli-Olavi<br/> * Bromi<br/> * Uraani Paavo<br/> * Polonium-210 Kimmo<br/> * Tallium<br/> <br/> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m1987117 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Teksti</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent"> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m1952613 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Alkuaineet :Tehtäviä 6-9K</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">1) Mistä aineet rakentuvat?<br/> 2) Millainen on alkuaineen rakenne?<br/> 3) Kuinka paljon alkuaineita on?<br/> 4) Kuinka montaa niistä tavataan luonnossa?<br/> 5) Mitä voidaan sanoa suurimmasta osasta maailman aineita?<br/> 6) Minkä mukaan atomilajit saavat nimensä<br/> 7) Mitä voidaan sanoa eri alkuaineiden rakenteesta ja ominaisuuksista?<br/> 8) Mikä on rakenteeltaan yksinkertaisin atomilaji?<br/> 9) Mikä on luonnossa tavattavista atomilajeista raskain ja monimutkaisin?<br/> 10) Mihin kolmeen luokkaan alkuaineet jaetaan?<br/> 11) Luettele metallin ominaisuuksia.<br/> 12) Luettele metalleja.<br/> 13) Luettele epämetallien ominaisuuksia?<br/> 14) Luettele puolimetallien aiheita?<br/> <br/> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m1655840 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Seoksen aineosat voidaan erottaa toisistaan</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">Suodattaminen: pienikokoiset aineosat menevät huokoisen suodatiimen läpi, isommat aineosaset eivät<br/> <br/> Uuttaminen: Seoksen jokin aineosa saadaan erilleen liuottamalla se pois seoksesta<br/> <br/> Haihduttamimen: Saadaan kiimteä aine esiin lämmön avulla haihduttamalla<br/> <br/> Kiteyttäminen: Liukenemisen vastakkainen ilmiö. Jos jäähtyminen tapahtuu hitaasti muodostuu kristallimaisia , säännöllisiä kiteitä.<br/> <br/> Tislaus: Perustuu aineiden erilaisiin kiehumispisteisiin. kun ainetta kiehutetaan, siitä höyrystyy ensinksi se aine, jonka kiehumispiste on alhaisin.<br/> <br/> Kromatografia: Siinä tutkittavan seoksen aineosat tarttuvat kaasu- ja nestekerroksiin eri tavoilla</td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m1638296 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Puhdas aine ja seos</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">Puhtaat aineet on kauttaaltaan samaa ainetta: esim sokeri<br/> <br/> Seoksiin on liuennut muita aineita. Esim, jos vesijohtovesi tislataan saadaan puhdasta ainetta.<br/> <br/> Puhtailla aineilla on kolme olomuotoa: kiinteä, neste ja kaasu<br/> <br/> Puhtailla aineilla on tarkat sulamis- ja kiehumispisteet. Seoksilla sulamis- ja kiehumispisteet riippuvat seoksissa olevien aineiden määrästä.<br/> <br/> Useimmat luonnon aineet ovat seoksia. Seos voi olla homogeeninen eli tasakoosteinen tai heterogeeninen eli sekakoosteinen. Liuos on kauttaaltaan samanlaista nestemäistä ainetta. Se on siis homogeeninen seos.</td> </tr> </tbody> </table> 2020-12-17T14:32:04+02:00