https://peda.net/id/e02963ef406 2020-12-17T14:32:04+02:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/e02a9e00406 2015-10-08T11:46:10+03:00 <table class="module m2937620 type_image" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Tasapainoaisti</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent"> <table class="imagemodule_center"><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="imagemodule_image_center"><img src="http://www.peda.net/img/portal/imagemodule/8f4fbbb2f6fb98355c3ec3c605418fbb.jpg" alt="Tasapainoaisti"/></td> </tr> </tbody> </table> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m2915116 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Biologia tehtäviä: kpl 15 Aistit</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">Ihon tehtävät:<br/> 1) Suojaa säteilyltä, kemiallisilta aineilta, iskuilta ja mikrobeilta.<br/> 2) Erittää hikeä ja talia suojaksi.<br/> 3) Aistii kosketusta, painetta, kylmää, lämpöä ja kipua.<br/> 4) Säätelee lämpötilaa supistamalla ja laajentamalla hiussuonia.<br/> <br/> 2. Hajuaistimus syntyy kun hengitysilman mukana joutuu molekyylejä nenäonteloon ja ne ärsyttävät hajuaistinsoluja, joista lähtee hermoimpulssi aivojen aistinalueelle.<br/> <br/> 4. Makuaistimus syntyy maku- ja hajuaistin yhteistyönä. (Makusolut ärtyvät ruokaan liuenneista makuaineista ja hajusolut kuten kohdassa 3.)<br/> <br/> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m2901349 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Aivot</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">Isoaivot käsittelevät aisteista tulevia viestejä ja säätelevät lihasten liikkeitä. Isoaivot huolehtivat myös ajattelemisesta, ymmärtämisestä, muistamisesta ja puheen tuottamisesta.<br/> <br/> Pikkuaivot osallistuvat lihasliikkeiden säätelyyn.<br/> Aivorunko<br/> Keskiaivoissa ja aivosillassa on aivojen osia yhdistäviä hermoratoja.<br/> Ydinjatke säätelee muun muassa hengitystä, sydämen sykettä ja verenpainetta.<br/> Aivolisäke säätelee muiden umpirauhasten toimintaa.<br/> Selkäydin välittää viestit ääreishermostosta aivoihin ja käskyt aivoista toimiviin elimiin</td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m2087169 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Ihoaistit, makuaisti ja hajuaisti</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">- Ihmisellä monia aistimia. Tärkeimmät ovat tunto-, kuulo-, haju-, maku-, lihas- sekä tasapaino- ja liikeaisti<br/> - Iho on ihmisen laajin aistielin, ja siinä on monia eri aistimia<br/> - Kipuaistimet ärtyvät voimakkaasta paineesta, korkeasta lämpötilasta tai tulehduksista syntyneistä kemiallisista aineista<br/> - Makuaistimet ärtyvät sylkeen liuenneista kemiallisista aineista.<br/> - Hajuaisti tarkkaileee hengitysilman laatua ja on mukana makujen muodostumisessa.</td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m2081956 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Munuaiset</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">- Munuaiset, keuhkot, ja iho ovat erityselimiä<br/> - Munuaiset ovat kuona-aineiden erityksen tärkeimmät elimet. Ne poistavat virtsa-aineen verestä<br/> - Munuaisten läpi virtaa vuorokaudessa yli 1500 litraa puhdistettavaa verta<br/> - Tästä verestä munuaiset suodattavat kuona-aineet ja erittävät ne virtsana<br/> - Virtsa sisältää vettä, suoloja ja virtsa-ainetta<br/> - Virtsa kulkeutuu munuaisista virtsanjohtimia pitkin virtsarakkoon<br/> - Munuaiset säätelevät myös veden ja suolojen pitoisuuksia</td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m2056364 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Sydän</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">-Sydän on verta verisuonistossa kierrättävä lihaspumppu.<br/> -Sähköimpulssi, joka leviää koko sydänlihakseen, saa sydämen supistumaan.<br/> -Sydämestä poispäin verta vievät verisuonet ovat valtimoita ja sydämeen verta tuovat suonet laskimoita.<br/> -Valtimoiden seinät ovat paksut ja kimmoisat. Laskimot ovat ohut- ja velttoseinäisiä.<br/> -Aineet vaihtuvat kudoksissa hiussuonten seinämien läpi.<br/> -Keuhkokierto alkaa sydämen oikeasta kammiosta, joka pumppaa veren keuhkoihin hapettumaan. Sieltä veri palaa sydämen vasempaan eteiseen.<br/> -Iso verenkierto alkaa sydämen vasemmasta kammiosta, joka pumppaa veren aorttaan ja seiltä edelleen elimistöön. Veri palaa kierroltaan sydämen oikeaan eteiseen.</td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m2051416 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Keuhkot</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">-Hengitykseen kuuluvat ilman virtaaminen keuhkoihin, hapen siirtyminen keuhkorakkuloista vereen, hapen kulkeutuminen verenkierrossa kudokdiin ja sen käyttö soluissa, hiilidioksidin kuljetus veressä ja poisto keuhkoista¨'<br/> - Sisäänhengityksessä keuhkorakkuloiden hiussuoniin siirtyy ilmssta happea. Hiilidioksidia poistuu samallahiussuonista keuhkorakkuloihin<br/> - Hengitys kiihtyy lihaskuormituksen aikana hapentarpeen kasvaessa ja hiilidioksidin määrän lisääntyessä veressä<br/> - Hengitys on automaattinen tapahtuma, jota säätelee aivoissa oleva hengityskeskus<br/> - Hengitysteitä ovat nenä, nielu, kurkunpää, henkitorvi ja keuhkoputket<br/> - Hengityelimistön sairauksia: nuha, flunssa l. nuhakuume, keuhkoputkentulehdus, keuhkokuume, astma, tuberkuloosi, jne<br/> <br/> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m2041516 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Ruoka sulaa lopullisesti ohutsuolessa</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">- Entsyymit hajottavat ravintoaineet kemiallisesti<br/> - Ohutsuolessa hajoavat hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat. Kaikkien ravintoaineiden osat imeytyvät verenkiertoon ohutsuolessa<br/> - Haiman erite sisältää kaikkien ravintoaineiden hajotukseen osallistuvia entsyymejä<br/> - Maksa on ruumiin keskuslaboratorio, jossa valmistuu ja hajoaa monia aineita. Maksa erittää myös sappea, joka osallistuu rasvojen hajotukseen<br/> <br/> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m2041519 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Maksan tehtävät</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">- Myrkkyaineiden hajottaminen<br/> - Vanhojen punasolujen hajottaminen<br/> - Veren sokerin säätely<br/> - Sokerin varastointi<br/> - Nestesäiliö<br/> - Vitamiinien varastointi<br/> - Virtsaaineen muodostaminen<br/> - Sapen muodostaminen<br/> - Veren hyytymiseen vaikuttavien aineiden valmistaminen<br/> <br/> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m2030137 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Ruuansulatus</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">- Ruuansulatuskanava on suusta alkava ja peräaukkoon loppuva, koko ruumiin läpi kulkeva putki<br/> - Ruoka pureskellaan suussa ja siihen sekoittuva sylki tekee ruuasta juoksevaa ja liukasta<br/> - Maha on ruuan varasto- ja esikäsittelypaikka<br/> - Ohutsuoli on pitkä ja sen poimuinen pinta on hyvin laaja<br/> - Paksusuoleen kertyy ruuanjätteitä ja runsaasti bakteereita<br/> - Vain vesi, sokeri, kivennäissuolat ja vitamiinit imeytyvät ruuansulatuskanavassa sellaisenaan<br/> - Ulosteessa, joka poistuu peräsuolesta, on vettä, sulamattomia kuituja sekä eläviä ja kuolleita bakteereja<br/> - Ruuansulatuskanavan osat ovat: suuontelo, nielu, ruokatorvi, maha, ohutsuoli, paksusuoli ja peräsuoli<br/> <br/> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m1505410 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Ihmisen aistit</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">1) Hajuaisti<br/> 2) Tuntoaisti<br/> 3) Näköaisti<br/> 4) Kuuloaisti<br/> 5) Makuaisti<br/> <br/> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m789009 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Luuston tehtävät</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">1) On ihmisen tukiranka. Luut liittyvät toisiinsa saumoilla, rustolla ja nikamilla.<br/> <br/> 2) Määrää yhdessä lihaksiston kanssa ihmisen ruumiin muodon.<br/> <br/> 3) Suojaa sisäelimiä.<br/> <br/> 4) Luuytimessä valmistuu verisoluja, kuvassa punaisella merkityissä<br/> kohdissa.<br/> <br/> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m789004 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Ihminen on biologinen kokonaisuus</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">1) Ihmisessä on monia elimistöjä,kuten ruuansulatus-,hengitys-ja<br/> verenkiertoelimistö.<br/> <br/> 2) Yksittäisiä elimiä ovat mm.sydän,silmä,aivot ja keuhkot.<br/> <br/> 3) Kukin elimistö rakentuu eri elimistä,jotka toimivat saman<br/> tapahtuman,esimerkiksi ruuansulatuksen hoitamiseksi.<br/> <br/> 4) Elimistöt toimivat yhdessä ja ne ovat riippuvaisia toisistaan.<br/> <br/> 5) Ruumiimme sopeutuu monenlaisiin muutoksiin.<br/> <br/> 6) Elimistömme muuttuu koko elämän ajan.<br/> <br/> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m784973 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Solun osat</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">Solun osat: tuma, soluseinä, solulima ja solukelmu.<br/> <br/> Tuma on solu tärkein osa. Se ohjaa solun toimintaa.<br/> <br/> Solut lisääntyvät jakautumalla.<br/> <br/> Kaikki ihmisruumiin osat ovat syntyneet erilaistumalla hedelmöittyneestä munasolusta.<br/> <br/> Kudokset jaetaan neljäksi pääryhmäksi: pintakudos, tukikudos,<br/> lihaskudos ja hermokudos.<br/> <br/> Eri kudosten solut ovat erilaisia, mutta kaikissa soluissa on kuitenkin<br/> sama perusrakenne.<br/> <br/> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m525878 type_image" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Hormonit mind map</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent"> <table class="imagemodule_center"><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="imagemodule_image_center"><img src="http://www.peda.net/img/portal/imagemodule/bb2f069c2cc139446ed1bab2d7c31740.jpg" alt="Hormonit mind map"/></td> </tr> </tbody> </table> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m525870 type_image" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Hermosolu</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent"> <table class="imagemodule_center"><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="imagemodule_image_center"><img src="http://www.peda.net/img/portal/imagemodule/01d8a5c576b116304538760b3a0237f0.jpg" alt="Hermosolu"/></td> </tr> </tbody> </table> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m528704 type_image" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Aivot mind map</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent"> <table class="imagemodule_center"><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="imagemodule_image_center"><img src="http://www.peda.net/img/portal/imagemodule/3064c7f13a207128a1dca4b358af6a48.jpg" alt="Aivot mind map"/></td> </tr> </tbody> </table> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m2086563 type_text" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Aivot</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent">- Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon.<br/> - Keskushermostoon kuuluvat aivot ja selkäydin<br/> - Isoaivojen pinnassa, aivokuoressa, on aistinalueita, jotka ottavat vastaan ja käsittelevät aistimista tulevia viestejä<br/> - Isoaivojen liikealue lähettää lihaksille toimintakäskyjä<br/> - Aivoissa voidaan erottaa isoaivot, pikkuaivot ja aivorunko, joilla kaikilla on oma tehtävä<br/> - Pikkuaivot hoitavat lihasten toiminnan säätelyn<br/> - Selkäydin on aivoihin menevien ja aivoista tulevien impulssien välityspaikka. Se toimii myös refleksikeskuksena<br/> - Hermosto on elimistön toimintojen ja tietojenkäsittelyn järjestelmä</td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m528919 type_image" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Korva mind map</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent"> <table class="imagemodule_center"><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="imagemodule_image_center"><img src="http://www.peda.net/img/portal/imagemodule/1442260f71280f4f0f757aff54447ff9.jpg" alt="Korva mind map"/></td> </tr> </tbody> </table> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m552633 type_image" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Mikrobit mind map</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent"> <table class="imagemodule_center"><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="imagemodule_image_center"><img src="http://www.peda.net/img/portal/imagemodule/b6a67a968664eb890fd88f433b66877e.jpg" alt="Mikrobit mind map"/></td> </tr> </tbody> </table> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m555653 type_image" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Loiset Mind map</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent"> <table class="imagemodule_center"><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="imagemodule_image_center"><img src="http://www.peda.net/img/portal/imagemodule/3848b3b50847eae5fee80670f0626809.jpg" alt="Loiset Mind map"/></td> </tr> </tbody> </table> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m559752 type_image" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Mikrobi -tehtävä 28.2 2006</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent"> <table class="imagemodule_center"><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="imagemodule_image_center"><img src="http://www.peda.net/img/portal/imagemodule/049aa946c3fcb01c1bad41be69089c94.jpg" alt="Mikrobi -tehtävä 28.2 2006"/></td> </tr> </tbody> </table> </td> </tr> </tbody> </table> <div class="h_filler"> </div> <table class="module m700428 type_image" border=""><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="moduleheader"> <h3>Tuolla on Tonttuja?</h3> </td> </tr> <tr> <td class="modulecontent"> <table class="imagemodule_center"><!--filtered attribute: cellspacing="0"--><!--filtered attribute: cellpadding="0"--> <tbody> <tr> <td class="imagemodule_image_center"><img src="http://www.peda.net/img/portal/imagemodule/ecac4cdf7f7b5649dffd2420ab81a1bc.jpg" alt="Tuolla on Tonttuja?"/></td> </tr> </tbody> </table> </td> </tr> </tbody> </table> 2020-12-17T14:32:04+02:00